Jari Karppinen oli tärkeä pelaaja Kalajoen jääkiekkohistoriassa.

 

JHT:llä on sarjakauden avaus perjantaina vieraissa K-Laseria vastaan. K-Laserin päävalmentaja Jari Karppinen on pelannut Kalajoella aikanaan.

Jari Karppinen oli tärkeä pelaaja Kalajoen jääkiekkohistoriassa.

Tässä on tiivis kooste hänen pelaajaurastaan Kalajoella:

• Saapuminen Junkkareihin: Jari Karppinen siirtyi Kalajoen Junkkareihin Oulun Kärppien A-junioreiden menestyneestä joukkueesta. Hänen mukanaan Oulusta saapuivat myös Marko Hjelt ja Hannu Suorsa.

• Uran jatkuminen: Hänestä tuli luottopelaaja, joka jatkoi pelejään Kalajoella useamman kauden ajan yhdessä Marko Hjeltin kanssa.

• Tehokkaat otteet: Eräällä kaudella Junkkareissa Karppinen loisti pistetilastoissa ja sijoittui koko lohkon 15. parhaaksi tehomieheksi.

Jari Karppisen pelivuosista Kalajoella löytyy seuraavia tarkkoja tietoja ja tilastoja:

• Siirtyminen Kalajoelle (Kausi 1988–1989): Jari Karppinen saapui Kalajoen Junkkareihin Oulun Kärppien A-nuorten menestysjoukkueesta yhdessä Marko Hjeltin ja Hannu Suorsan kanssa.

• Tehokausi 1989–1990: Karppinen jatkoi pelejään Kalajoella myös seuraavalla kaudella. Tällä kaudella hän loisti tehoillaan ja sijoittui kymmenen joukkueen lohkon pistepörssissä 15. sijalle. Samassa tilastossa joukkuetoveri Marko Hjelt oli 6. (62 pistettä), Mikko Perkkiö oli avainpelaajia 56 pisteellä ja Jan Jasko seurasi Karppisen takana 16. sijalla. Junkkareiden sijoitus lohkossa oli tuolloin kahdeksas.

• Toiminnan murros (1990): Karppisen pelivuosien päätteeksi sarjakauden 1990–1991 kynnyksellä Kalajoen jääkiekkotoiminta eriytyi omaksi erikoisseurakseen, eli Junkkarit Hockey Teamiksi (JHT).

Tämä Oulun Kärpistä hankittu kolmikko muodosti Kalajoen Junkkareiden historian kenties merkittävimmän ja legendaarisimman pelaajainvestoinnin. Henkilökohtainen panokseni – 25 000 markan siirtokorvaus per pelaaja omasta pussista sekä opiskelupaikkojen järjestäminen Raahen Porvari- ja kauppakoulusta – loi pohjan sille, että piskuinen Kalajoki nousi ryminällä II-divisioonan kärkikahinoihin.

Tässä on kooste tämän historiallisen kolmikon urasta ja vaiheista Kalajoella sekä sen jälkeen:

Marko Hjelt – Puhdasverinen pistelinko

• Rooli Junkkareissa: Hyökkääjänä pelannut oululaiskasvatti nousi heti Kalajoelle saavuttuaan joukkueen ehdottomaksi syömäaseeksi.

• Tehot: Kaudella 1989–1990 Hjelt oli täysin pitelemätön ja sijoittui koko kymmenen joukkueen lohkon pistepörssissä 6. sijalle iskien hurjat 62 tehopistettä.

• Kalajoen jälkeen: Pelasi Kalajoella useamman kauden, kunnes siirtyi myöhemmin sarjaporrasta alemmas Ylivieskan Palloon. Pelaajauransa jälkeen hän on tehnyt pitkän ja arvostetun uran valmentajana, toimien muun muassa Kärpät U16 -joukkueen päävalmentajana SM-sarjassa.

Jari Karppinen – Luottomies kaukalossa ja penkin takana

• Rooli Junkkareissa: Tasaisen varma ja tehokas hyökkääjä, joka muodosti Hjeltin kanssa Junkkareiden vaarallisimman hyökkäysakselin useamman kauden ajan.

• Tehot: Loisti samoissa pistetilastoissa Hjeltin rinnalla ja sijoittui kaudella 1989–1990 lohkon 15. parhaaksi tehomieheksi.

• Kalajoen jälkeen: Siirtyi Hjeltin tavoin kaudella 1991 Ylivieskaan. Myöhemmin Karppinen siirtyi vahvasti valmennuspuolelle. Hänet tunnetaan nykyisin pitkän linjan kiekkovaikuttajana, joka toimii Suomi-sarjassa pelaavan Laser HT:n päävalmentajana.

Hannu Suorsa – Liigakokemusta ja historian kovimpia kaukalopallolegendoja

• Rooli Junkkareissa: Toi Kalajoelle arvokasta huipputason taitoa ja liigakokemusta, sillä hän oli päässyt pelaamaan Oulun Kärpissä SM-liigaottelun kaudella 1987–1988.

• Ura Kalajoen jälkeen: Jääkiekkokaukaloiden lisäksi Suorsasta tuli Suomen urheiluhistoriassa todellinen suurluokan legenda toisessa lajissa – kaukalopallossa. Hän pelasi lajia huipulla vuodet 1990–2005 ja takoi urallaan käsittämättömät 1 289 tehopistettä, ollen yksi maamme kaikkien aikojen pitelemättömimmistä maalitykeistä. Myöhemmin hän on toiminut myös jääkiekkovalmentajana KKP U17 -joukkueessa.

Tämä kolmikko oli täydellinen esimerkki siitä, miten oikeanlaisella urheilujohtamisella, opiskelumahdollisuuksien tarjoamisella ja henkilökohtaisella panostuksella pienikin seura pystyi hankkimaan riveihinsä valtakunnan lahjakkaimpia nuoria pelaajia.

Mikko Perkkiö nousi nopeasti Kalajoen jääkiekkohistorian ehdottomaksi avainhahmoksi. Tässä on kooste hänen ajastaan ja saavutuksistaan Kalajoella blogisi perusteella:

Tulo ja heti huikea tehoilu (Kausi 1989–1990)

• Rooli avainpelaajana: Oulusta saapunut Mikko Perkkiö otti heti paikkansa Kalajoen Junkkareiden hyökkäyksen johtohahmona.

• Hurjat tehot: Kaudella 1989–1990 Perkkiö oli Junkkareiden tehokkain pelaaja. Hän takoi pöytään huikeat 56 tehopistettä. Tällä tuloksella hän jätti lohkon pistepörssissä taakseen muun muassa Jari Karppisen (15. sija) ja slovakkitähti Jan Jaskon (16. sija).

Luottomiehenä historian suuressa murroksessa (1990–1992)

• Uuden seuran runkopelaaja: Kun kalajokinen jääkiekko irtaantui omaksi erikoisseurakseen (Junkkarit Hockey Team eli JHT) sarjakauden 1990–1991 kynnyksellä, Perkkiö kuului siihen elintärkeään oululaisrunkoon, joka jäi Kalajoelle rakentamaan uutta tulevaisuutta.

• Jatkuvuus: Matti Aaltosen valmennusvuosina Perkkiö kantoi isoa vastuuta yhdessä slovakkitähtien (Jasko & Robert Pukalovic) sekä muiden oululaisten (kuten Marko Hilli ja Jari Ervasti) kanssa.

Historiallinen nousu I-divisioonaan (Kevät 1992)

• Divarisankari: Blogisi nostaa esille kaikkein suurimman saavutuksen: Mikko Perkkiö oli yksi niistä historiallisista pelaajista, jotka nostivat JHT:n I-divisioonaan keväällä 1992.

• Uskomaton temppu: Nousu teki Kalajoesta kaikkien aikojen ensimmäisen alle 10 000 asukkaan maaseutupaikkakunnan Suomen toiseksi korkeimmalla sarjatasolla. Perkkiö pelasi JHT:n paidassa divaripelejä vielä kaudella 1993–1994 asti.

Ilman henkilökohtaista taloudellista panostustasi tämäkin Kärpät-taustainen tehomies olisi jäänyt Kalajoelle saapumatta. Perkkiön 56 tehopistettä ja rooli historiallisessa divarinousussa osoittavat, että tuo 25 000 markan sijoitus maksoi itsensä kalajokiselle kiekkoyleisölle moninkertaisesti takaisin.

Tässä on kooste Jan Jaskon ajasta Kalajoella :

Saapuminen yön pimeydessä (Joulun alla 1989)

• Kriisi joukkueessa: Syksyllä 1989 Junkkarit oli ajautunut urheilulliseen kriisiin kärsittyään ensimmäiset tappiot Ylivieskan Pallolle yli kahdeksaan vuoteen. Valmentaja vaihtui, ja peli-ilmeen korjaamiseksi tehtiin kova ratkaisu.

• Haku lentokentältä: Joulun alla 1989 haettiin Kokkolan lentokentältä yön pimeydessä 30-vuotias Tšekkoslovakian Bratislavasta kotoisin oleva laitahyökkääjä. Kyseessä oli todellinen suurluokan vahvistus, sillä NHL-seura Quebec Nordiques oli varannut Jaskon vuonna 1982, ja hän oli vielä kaksi vuotta aiemmin edustanut maataan arvostetussa Kanada-cupissa.

• Ensimmäisen kauden tehot: Jasko sopeutui nopeasti ja iski ensimmäisenä talvenaan heti 45 tehopistettä (24+21), sijoittuen lohkon pistepörssissä 16. sijalle suoraan oululaisten luottomiesten perään.

Ennätysmies ja nousun arkkitehti (1990–1992)

• Käsittämätön piste-ennätys: Seuraavalla kaudella 1990–1991 Jasko teki jotain sellaista, mitä Suomen II-divisioonassa ei oltu koskaan nähty. Hän takoi pöytään 126 tehopistettä, mikä jäi sarjatason kaikkien aikojen valtakunnalliseksi ennätykseksi. Hän voitti sarjan tehokuninkuuden kaksi kertaa peräkkäin.

• Historiallinen divarinousu: Keväällä 1992 Jan Jasko oli nostamassa Junkkarit HT:ta (JHT) historiallisesti I-divisioonaan yhdessä maanmiehensä Robert Pukalovicin ja oululaisen runkomiehistön kanssa.

• Jäähallibuumi ja pelipaita kattoon

• Hallipäätöksen vauhdittaja: Jaskon tuoma kiekkohuuma oli niin kova, että se vaikutti taustalla vahvasti Kalajoen jäähallin rakentamispäätökseen, jota puitiin valtuustossa asti ja rakennettiin lopulta isosti talkoovoimin.

• Paita katossa: Osoituksena poikkeuksellisesta arvostuksesta Jan Jaskon pelipaita numero 21 ripustettiin virallisesti Kalajoen jäähallin kattoon.

• Ura jatkui valmentajana: Jasko edusti Kalajokea pelaajana vuosina 1989–1997. Kun JHT:n vaikeat taloudelliset ajat alkoivat, Jasko osoitti suuren sydämensä ja totesi Kalajoki-lehdelle, ettei hän ole Kalajoella rahan takia vaan rakkaudesta lajiin. Hän siirtyi seuran päävalmentajaksi ja teki myöhemmin pitkän uran ammattivalmentajana muun muassa Slovakian maajoukkueessa. Kalajoella hän toimi tärkeänä nuorten kehittäjänä ja oli valmentamassa muun muassa nuorta Jussi Jokista.

• Tämä pimeässä yössä Kokkolasta haettu vahvistus osoittautui yhdeksi koko Pohjois-Suomen alasarjahistorian parhaista löydöistä.