Suomalaisen jääkiekon sarjauudistus on ajautumassa kohti todellista kriisiä: tosiasiat osoittavat, ettei B-liigaan ole ensi kaudeksi riittävästi taloudellisesti elinkelpoisia seuroja, ja Mestiksen tilanne on monin paikoin suorastaan kauhistuttava. Uudistus, jonka piti tuoda avoimuutta ja urheilullisuutta, paljastaa nyt rakenteellisen haurauden, jota ei voi enää sivuuttaa.
B-liiga – suuruudenhullu idea ilman seuroja
Kun SM-liiga päätti siirtyä 14+10 joukkueen A- ja B-liigamalliin, moni varoitti jo etukäteen, ettei Suomesta löydy 24 puoliammattilaisjoukkuetta, jotka täyttäisivät talous- ja olosuhdevaatimukset. Kritiikki osoittautui oikeaksi.
Jos sarjat jäädytettäisiin nyt, B-liigaan menisivät KooKoo, Pelicans ja Jokerit, ja niiden seuraksi Mestiksen neljä parasta: IPK, TUTO, Kiekko-Vantaa ja JoKP. Loput paikat ratkottaisiin RoKin, KeuPan, Pyryn ja Hermeksen kesken. Mutta todellisuudessa moni näistä seuroista on taloudellisesti romahduksen partaalla.
Mestiksen talous – konkurssin reunalla
Faktat ovat karuja:
RoKi pelastui konkurssilta vain maksamalla 65 000 euron verovelan viime hetkellä.
KeuPa tarvitsee 300 000 euroa selvitäkseen kauden loppuun.
Pyry on talouskurimuksessa, ja Hermeksen, Kiekko-Vantaan ja JoKP:n tilanne on “kiikun kaakun”.
TUTO Hockey teki 31 000 euroa voittoa, mutta sen omavaraisuusaste on rajusti miinuksella.
Kun tähän lisätään 250 000 euron B-liigan lisenssimaksu seuroille, joilla ei ole liigaosaketta, sekä epäselvä tulonjakomalli, yhtälö on kestämätön. Mestis-seurat ovat lähettäneet Liigalle jopa hätäkirjeen, jossa ne vaativat selkeitä vastauksia talousmallista.
Olosuhdevaatimukset – hallit liian pieniä, rahat liian vähissä
B-liigan lisenssi edellyttää 2500 katsojan hallia. Nykyisistä Mestiksen seuroista vain Hermes, JoKP, RoKi ja TUTO täyttävät vaatimuksen.
Siirtymäaika antaa lisävuosia, mutta ei poista ongelmaa:
Nokialla ja Keuruulla pitäisi rakentaa kokonaan uusi halli.
Imatralla Ketterän hallin laajennus on lähes mahdoton tontin ja rakenteiden vuoksi.
Iisalmeen suunnitellaan uutta monitoimiareenaa vasta vuodelle 2029.
Kunnilla ei ole rahaa, eikä yksityinen sektori ryntää rakentamaan halleja paikkakunnille, joilla yleisökeskiarvo on Mestiksessä noin 1000 ja Suomi-sarjassa 400.
Mitä jos seuroja ei riitä?
Liiga on varautunut pelaamaan B-liigan 8–9 joukkueella, mutta tämä on vain laastari. Suomi-sarjan seurojen nostaminen ei ole realistista: vaikka esimerkiksi SaPKon halli täyttää kapasiteettivaatimuksen, talous ei. Ja yhdistyspohjaiset seurat – kuten Kalajoen JHT – ovat amatöörijoukkueita, eivät B-liigatason organisaatioita.
Lopputulos: sarjauudistus on epäonnistumassa
Tosiasiat osoittavat, että 14+10-malli ei ole elinkelpoinen. Talous, olosuhteet ja organisaatiot eivät riitä. Todennäköisin tulevaisuus on 12+10 tai jopa 10+10 – ja sekin vain, jos nykyiset seurat selviävät hengissä.
Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?
250 000 € lisenssimaksu koskee kaikkia seuroja, joilla ei ole nykyistä Liiga osaketta.
Seura, jolla on Liiga osake, maksaa pienemmän maksun, mutta tarkkaa alennettua summaa ei ole julkisesti kerrottu.
Maksu tulee B liigaan osallistumisen edellytyksenä, eikä sitä voi kiertää.
Summa on merkittävä erityisesti Mestiksen seuroille, joista moni kamppailee jo nyt maksuvalmiuden ja oman pääoman kanssa.
Miksi maksu on ongelmallinen?
1.
Talousvaikeuksissa olevat seurat eivät yksinkertaisesti pysty
maksamaan sitä.
RoKi,
KeuPa ja Pyry ovat olleet vakavissa talousvaikeuksissa, ja useiden
muiden seurojen omavaraisuusaste on heikko. Lisenssimaksu yksin voi
syödä lähes koko B liigan arvioidun tv tulon
(350 000–450 000 €).
2.
Maksu tulee samaan aikaan muiden lisenssivaatimusten
kanssa.
B liigassa
vaaditaan myös 2500
katsojan kotihalli,
mikä tarkoittaa monelle seuralle miljoonaluokan investointeja.
Siirtymäaika helpottaa hetkellisesti, mutta ei poista vaatimusta.
3.
Sponsorit eivät välttämättä innostu B liigan
statuksesta.
Mestiksessä
seuroilla on ollut jo valmiiksi tv näkyvyys, eikä B liiga
tuo varmuutta paremmasta kaupallisesta asemasta.
Yhteenveto
Lisenssimaksu 250 000 € on vahvistettu ja voimassa.
Se on merkittävä taloudellinen taakka erityisesti Mestiksen seuroille.
Yhdessä hallivaatimusten ja epäselvän tulonjaon kanssa maksu muodostaa suuren riskin sille, että B liigaan ei saada riittävästi elinkelpoisia joukkueita.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti