Kalajoen
JHT
ja Raahe-Kiekko
ovat Suomi-sarjan perinteikkäitä pohjoisen lohkon kilpakumppaneita,
joiden keskinäiset ottelut ovat sarjan odotetuimpia
paikallisvääntöjä. Lyhyt välimatka (noin 70 km) tekee
joukkueista luonnollisia vihollisia kaukalossa, mutta seurojen arki
ja taloudellinen toimintamalli jakavat hyvin pitkälle saman
Suomi-sarjan puoliamatöörimaisen todellisuuden.
Seurojen
pelaajaliikenne, kulut ja arki rakentuvat seuraavasti:
➡️Talous
ja pelaajien korvaukset
Kuten
Suomi-sarjassa yleensä, kumpikaan
seura ei maksa pelaajilleen varsinaista kuukausipalkkaa,
vaan toiminta perustuu harrastamiseen työn tai opiskelun ohessa.
JHT
Kalajoki:
JHT on perinteisesti ollut urheilullisesti sarjan kärkipäätä ja
tavoitellut useana vuonna jopa Mestis-karsintapaikkoja. Tämän
vuoksi JHT on pystynyt houkuttelemaan nimekkäämpiäkin
vahvistuksia ulkopuolelta. Ulkopaikkakuntalaisille kärkihahmoille
tarjotaan usein seuraetuja, kuten asunto- tai autoetuja sekä
kattavat varustepaketit. [1]
Raahe-Kiekko:
Raahe-Kiekon runko on perinteisesti nojannut vahvasti alueen omiin
kasvatteihin ja lähialueen (kuten Oulun seudun) pelaajiin. Seuran
budjetti on rajallinen, joten pelaajien saamat edut liittyvät
lähinnä varustukseen (mailat, suojat), jää- ja matkakulujen
korvaamiseen sekä pelireissujen ruokailuihin.
➡️Tiivis
yhteistyö ja pelaajien lainaaminen
Maantieteellinen
sijainti luo seurojen välille mielenkiintoisen dynamiikan:
Nollatason
vuokrakustannukset:
Jos pelaaja liikkuu JHT:n ja Raahe-Kiekon välillä kesken kauden,
seurojen välillä ei liiku rahaa. Vastaanottava seura ottaa
vastuulleen Jääkiekkoliiton virallisen siirtomaksun (muutamia
satoja euroja) sekä pelaajan vakuutukset ja loppukauden
varustekulut.
Liiga-
ja Mestis-yhteistyö:
JHT pystyy toisinaan houkuttelemaan kovia lainapelaajia ylemmiltä
sarjatasoilta (esimerkiksi HPK-maalivahti Max Väyrysen toistaiseksi
voimassa oleva vuokrasopimus JHT:hen). Raahe-Kiekko puolestaan
hyödyntää paljon Oulun alueen (Kärpät/Laser HT) junioriputkesta
yli-ikäisiksi jääviä pelaajia.
Seurojen vertailu
pähkinänkuoressa
|
Ominaisuus
|
JHT
(Kalajoki)
|
Raahe-Kiekko
(Raahe)
|
|
Pelaajabudjetti
|
0
€ suorina palkkoina (painotus asunto- ja varuste-eduissa)
|
0
€ suorina palkkoina (painotus varusteissa ja matkakuluissa)
|
|
Pelaajarunko
|
Sekoitus
omia kasvatteja, kotimaisia kärkihankintoja ja
ulkomaalaisvahvistuksia
|
Erittäin
vahvasti omavaraiset paikalliset pelaajat ja lähialueen kasvatit
|
|
Profiili
sarjassa
|
Jatkuva
ylemmän keskikastin / kärkipään joukkue, Mestis-karsija
|
Taisteleva
pudotuspelijoukkue, joka pystyy haastamaan kenet tahansa kotonaan
|
Seurojen taloudellinen tilanne
Sekä
JHT
Kalajoki
(JHT Kalajoki ry) että Raahe-Kiekko
(Raahe-Kiekko ry) toimivat aatteellisina yhdistyksinä, minkä vuoksi
ne eivät
julkaise samanlaisia yksityiskohtaisia, julkisia tilinpäätöstietoja
tai liikevaihtoja kuin ammattilaissarjojen osakeyhtiöt.
Molempien seurojen taloudellinen tilanne on kuitenkin vakiintunut ja
omavarainen, sillä ne täyttävät vuodesta toiseen Suomi-sarjan
lisenssiehdot ilman julkisia taloussotkuja tai maksuhäiriöitä.
Vaikka
kummankaan liikevaihtoluokka ei ylitä muutamia satoja tuhansia
euroja, seurojen talouden rakenteessa ja resurssien käytössä on
pieniä painotuseroja:
JHT
Kalajoki: Sarjan kärkipään resurssit
JHT:n
taloudellinen toimintaympäristö tukeutuu vahvasti Kalajoen
matkailualueen vetovoimaan sekä paikalliseen metalli- ja
puuteollisuuteen.
Vahva
yhteistyökumppaniverkosto:
JHT pystyy hyvän sponsoritulon ansiosta operoimaan Suomi-sarjan
mittapuulla suhteellisen kilpailukykyisellä budjetilla. Tämä
mahdollistaa muihin verrattuna laadukkaammat varustepaketit sekä
asunto- ja autoedut ulkopaikkakunnalta hankittaville vahvistuksille.
Yleisötulot:
Kalajoella käy perinteisesti hyvin yleisöä, mikä tuo tärkeää
kassavirtaa suorina lipputuloina ja oheismyyntinä.
Talouskuri:
Historiastaan (kuten vuosikymmenten takaisista vaikeista ajoista)
oppineena seura toimii nykyään tarkasti budjetin rajoissa, mikä
takaa vakaan pohjan kaudesta toiseen. Seura palkittiin hiljattain
myös alueellisella tunnustuksella työstään.
Raahe-Kiekko:
Kulut kurissa omavaraisuudella
Raahe-Kiekon
talous perustuu vahvasti tiukkaan kulukuriin, Raahen alueen
teollisuusyritysten tukeen sekä erittäin suureen
omavaraisuusasteeseen.
Matala
kulurakenne:
Koska joukkueen runko koostuu pääosin oman alueen tai Oulun seudun
pelaajista, seuran ei tarvitse käyttää budjetistaan merkittäviä
summia pelaajien asuntojen tai autojen rahoittamiseen.
Yhteisön
tuki:
Seura operoi sarjan pienemmän pään budjeteilla, mutta toiminta on
tervettä. Paikalliset yritykset ja E. Helaakoski Areena tarjoavat
vakaat olosuhteet, joiden ansiosta seura pystyy tarjoamaan
joukkueelle laadukkaan arjen ilman velkariskiä.
Juniorityön
tuki:
Seuran taustalla toimii vahva junioriorganisaatio (Raahe-Kiekko
Juniorit ry), mikä jakaa seuran yleiskuluja ja varmistaa, että
edustusjoukkueen ei tarvitse kantaa taloudellista vastuuta koko
alueen kiekkotoiminnasta yksin.
Yhteenveto
Molemmat
seurat ovat Suomi-sarjassa taloudellisesti
vakaita organisaatioita.
JHT pystyy matkailun ja yrityskumppanuuksien avulla venymään
taloudellisesti hieman enemmän joukkueen ulkoisiin hankintoihin, kun
taas Raahe-Kiekon taloudellinen turva perustuu fiksusti johdettuun,
puhtaasti paikalliseen ja omavaraiseen toimintamalliin.
Kummankin
seuran pääsylipputulot
Koska
molemmat seurat toimivat aatteellisina yhdistyksinä (ry), ne eivät
julkaise tarkkoja virallisia tilinpäätöksiä suoraan julkisuuteen.
Suomi-sarjan yleisten lippuhintojen ja yleisökeskiarvojen valossa
kummankin
seuran karkeat bruttopääsylipputulot pelkistä yksittäislipuista
pyörivät noin 20 000 – 40 000 euron välillä runkosarjaa kohden.
Tämän päälle tulevat erilliset kausikorttimyynnit sekä
pudotuspelien lipputulot.
Seurojen pääsylipputulojen rakenne ja arvioidut
summat muodostuvat seuraavasti:
JHT
Kalajoki (Arvio: ~30 000 – 45 000 € / runkosarja)
JHT
houkuttelee Kalajoella yleensä sarjan kärkipään yleisömääriä,
erityisesti viikonloppuisin ja paikallispeleissä.
Yleisökeskiarvo:
Runkosarjassa tyypillisesti 250
– 350 katsojaa
ottelua kohden. Suosituissa paikallispeleissä tai pudotuspeleissä
hallissa voi olla reilusti yli 500 katsojaa.
Lippujen
hinnat:
Suomi-sarjan yleistä tasoa, eli aikuisten lippu on noin 10–12
euroa
ja alennusryhmät (opiskelijat, eläkeläiset) noin 7–8
euroa.
Kausikortit
ja oheismyynti:
Kalajoella kausikorttimyynti yrityksille ja uskollisille faneille
tuo merkittävän osan kauden pohjakassasta ennen pelien alkua.
Ottelutapahtuman kahvio- ja makkaramyynti muodostaa myös
huomattavan osan JHT:n ottelukohtaisesta tuotosta lipputulojen
ohella.
?
Raahe-Kiekko (Arvio: ~20 000 – 30 000 € / runkosarja)
Raahe-Kiekon
lipputulot noudattavat hyvin samaa kaavaa, mutta kokonaissumma jää
usein hieman JHT:n taakse maltillisemman runkosarjan yleisökeskiarvon
vuoksi.
Yleisökeskiarvo:
Runkosarjassa arviolta 150
– 250 katsojaa
per ottelu. Paikalliskamppailut JHT:ta vastaan ja pudotuspelit
nostavat lukuja merkittävästi.
Lippujen
hinnat:
Raahe-Kiekon
viralliset liput
maksavat runkosarjassa 12
euroa
aikuisilta ja 8
euroa
alennusryhmiltä. Pudotuspeleissä
lippujen hinnat
ovat pysyneet samassa luokassa (luukulta 12 €, ennakkoon 10 €).
Kausikortit:
Raahe-Kiekon
kausikortit
maksavat tyypillisesti noin 130–140
euroa.
Ne kattavat vain runkosarjan (pois lukien yrityskortit), joten
pudotuspelit tuovat seuralle aina puhtaana lisätulona arvokkaan
"pudotuspelibonuksen" lippuluukulta.
?
Suuntaa-antava laskelma (Runkosarja, 16 kotiottelua)
|
Seura
|
Keskimääräinen
lipputulo / peli
|
Arvioitu
kokonaistulo (16 peliä)
|
|
JHT
Kalajoki
|
~1
800 – 2 500 €
|
~30
000 – 40 000 €
|
|
Raahe-Kiekko
|
~1
200 – 1 800 €
|
~20
000 – 30 000 €
|
Huom:
Summat ovat arvioita lippujen keskihinnalla (n. 9-10 € vapaaliput
ja alennusryhmät huomioiden) laskettuna. Summiin ei ole laskettu
kausikortteja, eikä yritysten ostamia mainospaketteja.
Suomi-sarjassa
pelkät lipputulot kattavat vain pienen osan koko kauden budjetista
(joka on useita kymmeniä tuhansia euroja pelkästään matkakulujen
ja jäävuorojen vuoksi). Siksi molemmille seuroille paikalliset
yrityssponsorit
ja mainosmyynti
ovat edelleen kaikkein tärkein tulonlähde.
Mikä on mainostulojen määrä kummassakin
seurassa?
Jääkiekon
Suomi-sarjassa seurojen talous nojaa lähes täysin paikallisiin
yrityskumppanuuksiin. Koska JHT Kalajoki ja Raahe-Kiekko toimivat
ry-muotoisina rekisteröityinä yhdistyksinä, ne eivät julkaise
tarkkoja markkinointibudjettejaan. Suomi-sarjan yleisen
talousrakenteen perusteella seurojen
mainos- ja sponsoritulojen arvioidaan liikkuvan noin 60 000 – 120
000 euron välillä kautta kohden.
Mainostulot
muodostavat seurojen kokonaisbudjetista leijonanosan (usein jopa
60–70 %), sillä lipputulot eivät yksinään riitä kattamaan
sarjan kalliita matka-, varuste- ja jääkuluja.
Seurojen
mainosvarojen hankinnassa ja määrässä on hienoisia painotuseroja:
JHT
Kalajoki (Arvio: ~90 000 – 130 000 €)
JHT:n
etuna on Kalajoen vahva ja kasvava talousalue, mikä heijastuu
suoraan seuran kumppanimyyntiin.
Paikallinen
teollisuus ja matkailu:
Seura hyödyntää laajasti Kalajoen matkailun (Hiekkasärkät) sekä
alueen vahvan metalli-, rakennus- ja puuteollisuuden
yritysverkostoa.
Aggressiivisempi
varustemarkkinointi:
JHT:n paidat, kypärät ja housut ovat perinteisesti olleet hyvinkin
täynnä paikallisten yritysten logoja. Lisäksi Kalajoen jäähallin
laita- ja jäämainokset tuovat merkittävän siivun tästä
potista.
Kummipelaajatoiminta:
JHT myy aktiivisesti yrityksille "kummipelaajasopimuksia",
joissa yritys ottaa tietyn avainpelaajan kulut (kuten varusteet)
suoraksi markkinointikohteekseen.
Raahe-Kiekko
(Arvio: ~60 000 – 90 000 €)
Raahe-Kiekon
mainostulot ovat hieman maltillisemmat, mutta seuran toiminta on
optimoitu vastaamaan tätä budjettia erittäin tarkasti.
Teollisuuskaupungin
tuki:
Raahen alueen vahva raskaampi teollisuus (kuten SSAB:n ekosysteemi
ja urheilusponsorointia tekevät konepajat sekä nosturiyritykset,
kuten E.
Helaakoski Oy)
muodostaa mainosmyynnin selkärangan.
Kohdennetut
paketit:
Suuri osa mainostuloista tulee E. Helaakoski Areenan
hallimainoksista, otteluisännyyksistä sekä paikallisten pienten
yritysten ostamista "tukipaketeista".
Yhteistyö
junioripuolen kanssa:
Koska kyseessä on tiivis yhdistysvetoinen toiminta, osa
paikallisista yrityksistä tukee koko Raahe-Kiekon polkua
(junioreista edustukseen), jolloin mainostulot jaetaan usein koko
organisaation kesken yleiskulujen kattamiseen.
Miten
mainostulot kertyvät Suomi-sarjassa?
Yritykset
harvoin ostavat pelkkää "hyväntekeväisyysnäkyvyyttä",
vaan mainostulot kootaan useista eri tuotteista:
Paitamainokset
(Isot kumppanit):
Pelipaidan parhaat paikat (rinta, selkä) maksavat yleensä muutamia
tuhansia euroja kaudessa per yritys.
Laita-
ja jäämainokset:
Hallinäkyvyys otteluiden ja muiden tapahtumien aikana tuo vakaata
vuosituloa.
Otteluisännyydet:
Yritys ostaa tietyn kotiottelun nimiinsä, saa lippupaketteja
työntekijöilleen ja näkyvyyttä ottelukuulutuksissa sekä seuran
sosiaalisessa mediassa.
Digitaalinen
näkyvyys:
Mainokset seuran nettisivuilla, ottelulähetyksissä (kuten Leijonat
TV:ssä) sekä sosiaalisen median otteluennakoissa.
JHT
Kalajoen ja Raahe-Kiekon markkinointi, pelipaidat ja yrityksille
suunnatut sponsoripaketit noudattavat Suomi-sarjalle ominaista
paikallista ja yhteisöllistä mallia. Koska kyseessä on
puoliamatöörisarja, tuotteet on hinnoiteltu siten, että mukaan
pääsevät niin pienet paikalliset yritykset kuin suuremmat
alueelliset teollisuusjätit.
Seurojen
näkyvyys ja yrityspakettien yleinen rakenne jakautuvat seuraavasti:
JHT
Kalajoki: Matkailua ja vahvaa paitamainontaa
JHT
on tunnettu "värikkäästä" pelipaidastaan, joka on
perinteisesti hyvinkin täynnä paikallisten yritysten logoja.
Kalajoen vetovoima matkailukaupunkina tuo kumppanilistalle paljon
paikallisia palvelu-, rakennus- ja teollisuusyrityksiä.
Pääsponsorit
ja paitamainonta:
Paidassa
ja hallissa näkyvät vahvasti alueen suuret toimijat, kuten
Kalajoen kaupunki, Hiekkasärkkien matkailualueen suuret yritykset
sekä paikalliset metalli- ja puualan yritykset.
Kummipelaajatoiminta:
JHT hyödyntää vahvasti mallia, jossa yritys voi "omia"
tietyn pelaajan. Yrityksen logo voi tällöin näkyä esimerkiksi
kyseisen pelaajan kypärässä tai housuissa, ja yritys mainitaan
aina pelaajan esittelyn yhteydessä.
Arvioidut
sponsoripaketit ja hinnat:
Pienyrityspaketit
(Tukipaketit):
Noin 300
– 600 €.
Sisältää yleensä pienen logorivin seuran nettisivuilla ja
muutaman vapaalipun otteluihin.
Laitamainokset
ja paitalogot:
Noin 1
000 – 3 000 €.
Yrityksen laitamainos Kalajoen jäähallissa ja näkyvyys peliasussa
(esim. hiha tai selkämys).
Pääkumppanuudet:
Alkaen 5
000 € ->.
Suuret logot rinnassa, isoimmat jää- tai laitamainokset ja laajat
otteluisännöintioikeudet.
Raahe-Kiekko:
Teollisuuden tuki ja "Kauden kaikki ottelut" -konsepti
Raahe-Kiekon
markkinointi tukeutuu perinteiseen teollisuuskaupungin henkeen, jossa
yritykset ostavat näkyvyyttä tukeakseen paikallista urheiluelämää.
Seuran pääkotiluolana toimii E. Helaakoski Areena, mikä itsessään
on yksi seuran historian suurimmista kummisopimuksista (nosturiyritys
E. Helaakoski Oy).
Pääsponsorit
ja paitamainonta:
Yrityspaketit
ja kausikortit:
Runkosarjan
yrityskortit:
Normaalit kausikortit maksavat kuluttajille 140
euroa,
mutta yrityksille myydään usein paketteja, joissa useampi kortti
niputetaan osaksi mainossopimusta.
"Kauden
kaikki ottelut" -yrityspaketti:
Raahe-Kiekolla
on myynnissä kausikortteja,
jotka kattavat runkosarjan lisäksi myös pudotuspelit (hinta
kuluttajalle 160
euroa).
Yritykset ostavat näitä lippupaketteja usein henkilöstöeduiksi
tai asiakaslahjoiksi.
Otteluisännyys:
Noin 500
– 1 000 €.
Yritys saa nimensä ja mainoksensa ottelun kuulutuksiin,
digitaalisiin kanaviin sekä useita kymmeniä lippuja
työntekijöilleen kyseiseen iltaan.
Vertailu: Miten paketit eroavat?
|
Pakettityyppi
|
Mitä
yritys saa?
|
Suuntaa-antava
hinta Suomi-sarjassa
|
|
Kannatuskumppani
|
Nettisivunäkyvyys
+ muutama kausikortti
|
200
– 500 €
|
|
Otteluisäntä
|
Erityisnäkyvyys
yhdessä pelissä + liput työntekijöille
|
500
– 1 200 €
|
|
Laitamainos
|
Jatkuva
näkyvyys hallissa kaikissa kauden peleissä
|
1
000 – 2 500 €
|
|
Paitasponsori
|
Logo
pelipaidassa (peli- ja vieraspaidat)
|
2
000 – 6 000 €
|
Jääkiekon
Suomi-sarjassa, ja erityisesti JHT:ssa sekä Raahe-Kiekossa,
kummipelaajatoiminta
ja digitaalinen sosiaalisen median mainonta
ovat nykyään seurojen nopeimmin kasvavia ja joustavimpia
tulonlähteitä. Koska perinteiset paitamainokset vaativat
painatustöitä ja suuria investointeja, digitaaliset ja henkilöidyt
paketit tarjoavat yrityksille tavan lähteä mukaan pienemmälläkin
budjetilla.
Näin
nämä kaksi modernia mainosmuotoa toimivat käytännössä
Kalajoella ja Raahessa:
Kummipelaajatoiminta
(Pelaajakohtainen sponsorointi)
Kummipelaajasopimus
on yritykselle erittäin henkilökohtainen tapa tukea seuraa. Se
tarkoittaa, että tietty yritys "omii" yhden pelaajan ja
vastaa suoraan tämän kausikustannuksista (kuten Jääkiekkoliiton
lisenssistä, vakuutuksesta ja mailoista).
Miten
se näkyy katsojalle?
Ottelukuulutukset:
Kun kummipelaaja tekee maalin, syöttää tai ottaa jäähyn,
kuuluttaja sanoo: "Maalintekijänä
numero 10, Matti Meikäläinen – kummipelaaja: Yritys Oy."
Pelaajakortit
ja some:
Seuran nettisivuilla ja somen kokoonpanoissa pelaajan kuvan
vieressä tai päällä on aina kyseisen kumppanin logo.
Varusteet:
Yrityksen logo sijoitetaan usein suoraan kyseisen pelaajan kypärään
tai housunlahkeeseen.
Hinta
yritykselle:
Suomi-sarjassa kummipelaajasopimus maksaa tyypillisesti noin
1 000 – 2 500 euroa
kaudessa. Tähtipelaajien ja ulkomaalaisvahvistusten kohdalla hinta
voi olla korkeampi, sillä he saavat enemmän peliaikaa ja
somenäkyvyyttä.
Digitaalinen
mainonta ja sosiaalinen media
Sosiaalisesta
mediasta (Instagram, Facebook ja TikTok) on tullut kriittinen kanava,
sillä se tavoittaa paikalliset fanit huomattavasti perinteistä
otteluohjelmalehtistä paremmin. Sekä JHT että Raahe-Kiekko myyvät
somenäkyvyyttä erillisinä paketteina tai osana isompia
kokonaisuuksia.
Suosituimmat
digitaaliset mainostuotteet ovat:
Kokoonpanon
ja otteluennakon esittäminen:
Maalikoosteet
ja Leijonat TV -näkyvyys:
Ottelun
parhaan pelaajan palkitseminen:
Kumpi
mainosmuoto kannattaa valita?
|
Ominaisuus
|
Kummipelaajasopimus
|
Sosiaalisen
median mainonta
|
|
Kenelle
sopii?
|
Yrityksille,
jotka haluavat vahvaa henkilöitymistä ja kuuluvuutta hallissa.
|
Yrityksille,
jotka haluavat tavoittaa nuoremman yleisön ja saada klikkauksia
omille sivuilleen.
|
|
Näkyvyys
|
Audiovisuaalinen
(kuulutukset, kypärä, nettisivut).
|
Puhtaasti
visuaalinen ( somekuvat, videot, live-lähetykset).
|
|
Suhde
joukkueeseen
|
Erittäin
tiivis – yritys voi käyttää pelaajaa esim. omassa
markkinoinnissaan.
|
Kampanjaluontoinen
tai yleistä seuran tukemista laajalla näkyvyydellä.
|
Miten seurat itse voivat tehostaa somemainontaa?
Suomi-sarjan
seuroilla on ammattilaissarjoihin verrattuna yksi suuri etu: aito
yhteisöllisyys ja helposti lähestyttävät pelaajat.
Koska resursseja maksettuun mainontaan on vähän, tehokkain
somemarkkinointi syntyy luovuudesta, tarinankerronnasta ja fanien
osallistamisesta.
Seurat
voivat tehostaa somemainontaansa ja kasvantaa yritysmyyntiään
seuraavilla viidellä käytännön keinolla:
1.
"Koppivideot" ja pelaajien persoonat esiin (TikTok &
Instagram Reels)
Pelkät
staattiset pelikuvat tai tulosjulkistukset eivät enää riitä
sitouttamaan yleisöä. Nykyään lyhytvideot (Reels, TikTok, YouTube
Shorts) saavat eniten näkyvyyttä.
Mitä
tehdä?
Kuvataan materiaalia sieltä, minne faneilla ei muuten ole pääsyä:
bussimatkoilta, pukukopista pelin jälkeen, varusteenhuollosta tai
pelaajien "haastevideoista" (esim. kuka vetää tarkimman
laukauksen).
Miksi
toimii?
Kun fanit oppivat tuntemaan pelaajat persoonina, he haluavat tulla
hallille katsomaan heitä livenä.
2.
Kaupallistetaan somen "mikrohetket" yrityksille
Yrityksille
ei kannata myydä vain perinteistä paitamainosta, vaan somen
reaaliaikaisia tapahtumia.
Mitä
tehdä?
Luodaan yrityksille brändättyjä vakiosisältöjä. Esimerkiksi
jokainen otettu jäähy voi olla "Autokorjaamo
X:n istunto"
tai ottelun voittomaali voi olla "[Paikallisen
ravintolan] tulinen niitti".
Miksi
toimii?
Tämä luo yrityksille hauskaa ja mieleenpainuvaa näkyvyyttä, joka
ei tunnu tylsältä mainokselta.
3.
Fanit mukaan sisällöntuotantoon (UGC)
Seuran
somesta vastaavilla henkilöillä on pelipäivinä kädet täynnä
työtä. Tällöin kannattaa hyödyntää fanien tekemää
materiaalia (User Generated Content).
Mitä
tehdä?
Luodaan seuralle oma virallinen aihetunniste (esim. #JHTKalajoki
tai #RaaheKiekko)
ja kannustetaan faneja kuvaamaan omia tunnelmiaan katsomosta.
Parhaat fanien videot ja kuvat jaetaan seuran virallisissa
tarinoissa (Stories).
Miksi
toimii?
Tämä sitouttaa fanit tiukemmin osaksi yhteisöä ja täyttää
seuran somen aktiivisella materiaalilla täysin ilmaiseksi.
4.
Pelipäivän reaaliaikainen tarinankerronta
Monet
seuraavat pelejä somen kautta, jos eivät pääse paikan päälle
tai eivät katso maksullista Leijonat TV:tä.
Mitä
tehdä?
Instagram/Facebook Stories -puolta päivitetään aktiivisesti koko
pelipäivän ajan: aamujäät, joukkueen saapuminen hallille,
alkulämmöt, erätaukojen tunnelmat ja salamavideot maaleista heti
niiden tapahduttua.
Miksi
toimii?
Se luo "FOMO-efektin" (Fear Of Missing Out) – kotiin
jäänyt fani kokee jäävänsä paitsi jostain hienosta ja ostaa
lipun seuraavaan peliin.
5.
Yhteistyö paikallisten mikrovaikuttajien kanssa
Kalajoen
ja Raahen kokoisilla paikkakunnilla paikalliset tunnetut hahmot,
urheilijat tai suositut nuoret voivat toimia seuran viestinviejinä.
Mitä
tehdä?
Kutsutaan paikallisia somevaikuttajia tai muiden lajien urheilijoita
VIP-vieraina peliin ja annetaan heille fanituotteet matkaan.
Vastineeksi he tekevät omille tileilleen materiaalia
ottelutapahtumasta.
Miksi
toimii?
Seura tavoittaa täysin uutta yleisöä, joka ei välttämättä
muuten eksyisi jäähallille.
Miten
fanituotteiden myynti on organisoitava? JHT:llä on omat sivut
fanituotteille.
JHT
Kalajoen malli, jossa fanituotteille on rakennettu omat verkkosivut,
on erinomainen pohja puoliamatööriseuralle. Suomi-sarjan tasolla
suurin haaste ei yleensä ole tuotteiden puute, vaan myynnin
logistiikka, varastonhallinta ja markkinoinnin jatkuvuus,
sillä toimintaa pyöritetään usein vapaaehtoisvoimin.
Tehokas
fanituotemyynti on organisoitava siten, että digitaalinen
verkkokauppa ja ottelutapahtuman livetilanteet tukevat toisiaan
saumattomasti. Seuraavassa on nelivaiheinen suunnitelma myynnin
organisoimiseksi:
1.
Digitaalisen verkkokaupan tehostaminen (JHT:n malli)
Erilliset
fanituotesivut ovat hyödyttömät, jos fani ei löydä niitä
helposti tai jos ostaminen on vaivalloista.
Saumaton
ostokokemus:
Verkkokaupan maksuvaihtoehtojen on oltava nykyaikaisia. MobilePay
ja verkkopankkipainikkeet ovat kriittisiä, sillä kukaan ei enää
halua maksaa fanipaitaa tilisiirrolla sähköpostilaskun kautta.
Print-on-Demand
(POD) -malli riskiemnointiin:
Suomi-sarjan seuran ei kannata makuuttaa tuhansien eurojen arvoista
vaatevarastoa toimiston nurkassa. Organisoikaa perustuotteet
(hupparit, t-paidat, pipot) POD-mallilla yhteistyössä paikallisen
tai kotimaisen painotalon kanssa. Tuote painetaan ja postitetaan
suoraan asiakkaalle vasta, kun tilaus on tehty verkkokaupassa. Seura
ottaa välistä puhtaan provision ilman varastoriskiä.
2.
Ottelutapahtuman myyntipiste (Live-myynti)
Suuri
osa fanituotteista ostetaan heräteostoina pelipäivänä, kun tunne
on korkeimmillaan (esimerkiksi hienon voiton jälkeen).
Keskeinen
sijainti hallilla:
Myyntipisteen on oltava Kalajoen jäähallissa niin näkyvällä
paikalla, että jokainen katsoja kävelee sen ohi (esimerkiksi
pääsisäänkäynnin tai suosituimman kahvion vieressä).
Mobiilimaksaminen
edellä:
Myyntipisteellä on oltava selkeät MobilePay-numerot ja QR-koodit
näkyvillä sekä toimiva korttipääte. Käteisen osuus vähenee
jatkuvasti.
"Kosketeltavat"
tuotteet:
Vaikka suurin osa vaatteista myytäisiin verkkokaupassa, hallilla on
oltava sovituskappaleet (esim. pelipaidoista ja huppareista).
Lisäksi hallilla kannattaa myydä edullisia pientuotteita, jotka
liikkuvat helposti: kiekkoja, avaimenperiä, tarroja ja
fani-kaulaliinoja.
3.
Logistiikka ja vastuuhenkilöt
Suurin
kompastuskivi on usein se, kuka pakkaa ja postittaa verkkokaupan
tilaukset. Jos fani joutuu odottamaan pipoaan kolme viikkoa, maine
menee.
Nimeä
selkeä fanituotevastaava:
Tehtävää ei voi jättää "kaikkien yhteiseksi". Seura
tarvitsee yhden henkilön (esimerkiksi aktiivisen seuratoimijan tai
juniorin vanhemman), joka ottaa vastuun tilauksista.
Rutiini
postituksiin:
Sovi kiinteä päivä (esimerkiksi joka tiistai), jolloin viikon
aikana tulleet verkkokauppatilaukset pakataan ja viedään postiin.
"Nouda
hallilta" -vaihtoehto:
Tarjoa paikallisille faneille mahdollisuus tilata tuote netistä ja
noutaa se ilmaiseksi seuraavasta kotiottelusta. Tämä säästää
postituskuluja ja tuo ihmisiä hallille.
4.
Kaupalliset kampanjat ja somemarkkinointi
Tuotteet
eivät myy itseään, vaan niitä on markkinoitava aktiivisesti JHT:n
sosiaalisessa mediassa.
Pelaajat
malleina:
Älä käytä tuotekuvissa pelkkiä valmistajan kuvia. Laita JHT:n
edustusjoukkueen pelaajat päälle uudet hupparit ja pipot, ja ota
heistä tyylikkäitä tai hauskoja kuvia/videoita treenien jälkeen
somen puolelle.
Kausisesongit
hyötykäyttöön:
Organisoikaa myynti kalenterin mukaan. Syksyllä koulujen alkaessa
myydään JHT-reppuja ja -pipoja, joulukuussa "JHT-joululahjoja"
(kaulaliinat, lahjakortit) ja keväällä pudotuspelien aikaan
virallisia fanipaitoja ja pelikiekkoja.
Pakettitarjoukset:
Luo verkkokauppaan paketteja, kuten "Kannattajan
starttipaketti: Pipo + Kaulaliina"
yhteishintaan, mikä nostaa keskiostoksen määrää.
Miten joukkueiden kannustus on järjestettävä?
Jääkiekon
Suomi-sarjassa, ja erityisesti JHT:n ja Raahe-Kiekon kaltaisilla
perinteikkäillä paikkakunnilla, katsomokulttuuri ja joukkueiden
kannustus on seuran elinehto. Puoliamatöörisarjassa tunnelma ei
synny itsestään ammattilaisliigojen tapaan, vaan seuran on
järjestettävä,
johdettava ja tuettava fanitoimintaa aktiivisesti.
Tehokas
kannustustoiminta vaatii seuralta organisoitua otetta, joka voidaan
jakaa kolmeen pääalueeseen:
1.
Virallisen faniryhmän tukeminen ja fasilitointi
Faniyhteisön
ydin (kuten JHT:n uskolliset kannattajat tai Raahe-Kiekon
aktiiviryhmä) tarvitsee seuralta konkreettista apua, jotta toiminta
voi kasvaa.
Oma
katsomolohko ("Fanikatsomo"):
Jäähallista on nimettävä selkeä alue, johon äänekkäimmät
kannattajat saavat kokoontua. Tämän lohkon läheisyyteen ei
kannata myydä istumapaikkoja rauhaa hakeville katsojille.
Rekvisiitta
seuran puolesta:
Seuran kannattaa hankkia faniryhmälle suuria heilutuslippuja,
rumpuja ja megafoneja. Kun välineet ovat kunnossa, kynnys chänttien
(kannatushuutojen) aloittamiseen madaltuu.
Lippualennukset
ja fanimatkat:
Faniryhmän ydinjäsenille on tarjottava edullisemmat kausikortit.
Kun pelataan paikallispelejä Kalajoen ja Raahen välillä, seuran
tulee organisoida ja sponsoroida bussikuljetuksia
vieraspeleihin
(fanimatkat). Mikään ei sytytä kotikatsomoa paremmin kuin
vierasfaniosaston saapuminen halliin.
2.
Tavallisen yleisön aktivointi ottelutapahtumassa
Suurin
osa Suomi-sarjan katsojista on "hiljaista" istumakatsomoa,
joka syttyy vasta maalin tullessa. Seura voi kuitenkin aktivoida
heitä pienillä teoilla:
"Klapperit"
eli läpsyttimet:
Sponsorien (paikallisten yritysten) rahoittamat pahviset läpsyttimet
jokaiselle istumapaikalle. Ne moninkertaistavat hallin äänitason
ja tarjoavat yritykselle loistavan mainospaikan.
Musiikki
ja valot:
Ottelun musiikilla on valtava merkitys. Katkoilla soitetun musiikin
on oltava energistä, ja pelikatkojen kuulutusten tulee lietsoa
yleisöä mukaan (esim. "Yleisö,
ottakaa kantaa!"
ennen tärkeää aloitusta). Jos hallin tekniikka sallii, valoshow
ennen joukkueen jäälle tuloa nostaa tunnelmaa.
Ottelujuontaja
katsomoon:
Perinteisen "kasvottoman" kuuluttajan lisäksi hallissa
voi olla mikrofonin kanssa liikkuva ottelujuontaja, joka
haastattelee lapsia erätauoilla, jakaa pieniä palkintoja ja vetää
katsomokilpailuja.
3.
Digitaalinen kannustuksen johtaminen (Some)
Kannustaminen
ei lopu pelin päättymiseen, vaan seuran on ohjattava sitä somessa
viikon ympäri.
Huudatukset
ja chäntit someen:
Jos faniryhmä luo uuden hyvän kannatuslaulun, kuvatkaa siitä
video ja jakakaa sanat seuran Instagramissa ja Facebookissa. Näin
tavallisetkin katsojat oppivat sanat ja voivat yhtyä huutoon
hallilla.
"Ottelun
7. pelaaja" -tunnustus:
Ottakaa tavaksi palkita somessa pelin jälkeen paitsi paras pelaaja,
myös "ottelun paras fani" tai kuvata katsomon parasta
tunnelmaa. Tämä luo faneille tunteen siitä, että heillä on
suuri merkitys ottelun voittamisessa.
Yhteisölliset
haasteet:
Ennen isoja paikallispelejä somessa voidaan käynnistää
haasteita, kuten "Kaikki
keltaista/punaista päälle lauantaina"
(tunnusväripelit).
Miten
vastuut jaetaan?
Kannustuksen
organisointia ei voi jättää joukkueen päävalmentajan tai
pelaajien huoleksi. Seura tarvitsee:
Tapahtumapäällikön
/ Ottelujärjestäjän:
Vastaa siitä, että valot, musiikki, läpsyttimet ja kuulutukset
toimivat synkronoidusti pelin aikana.
Yhdyshenkilön
faniryhmään:
Seuran hallituksesta on hyvä nimetty yksi henkilö, joka
keskustelee suoraan faniryhmän johtajien kanssa (lippukiintiöt,
matkat, hallisäännöt esim. tifoja varten).
Juniorijoukkueet
apuun:
Ottakaa seuran omat juniorit vuorotellen rumpuryhmiin tai
heiluttamaan lippuja edustuksen sisääntulon ajaksi. Tämä luo
yhteisöllisyyttä ja takaa ääntä halliin.
Miten kannustusjoukot voivat kannustaa JHT:n
joukkuetta?
JHT
Kalajoen kannustusjoukot – niin virallinen faniryhmä kuin
tavalliset katsomokatsojat – voivat luoda Kalajoen jäähalliin
(Pirkonsuon areenalle) Suomi-sarjan pelottavimman kotiluolan. JHT:n
tunnusvärit, keltainen
ja sininen,
sekä seuran pitkä historia tarjoavat loistavat työkalut
visuaaliseen ja äänekkääseen kannustukseen.
Kannustusjoukot
voivat tukea joukkuetta konkreettisesti seuraavilla tavoilla:
1.
Visuaalinen näyttävyys ("Keltainen meri")
Mikään
ei sytytä kotijoukkuetta ja hämmennä vastustajaa enempää kuin
se, että katsomo näyttää yhtenäiseltä.
Tunnusvärien
tunnustaminen:
Kannustusjoukkojen tulisi sopia, että fanikatsomoon tullaan aina
JHT-fanipaita, kelta-sininen pelipaita, huppari tai vähintään
seuran kaulaliina kaulassa.
Suuret
heilutusliput ja tifot:
JHT:n faniryhmä voi valmistaa suuria kelta-sinisiä
heilutuslippuja, joita heilutetaan joukkueen luistellessa jäälle,
maalien jälkeen ja ottelun ratkaisevilla hetkillä. Erityisiin
paikallispeleihin (kuten Raahe-Kiekkoa vastaan) voidaan valmistaa
katsomon peittävä lakana eli tifo.
2.
Äänenkäyttö ja rytmi (Rumpu ja chäntit)
Jääkiekko-ottelussa
pelkkä satunnainen huutelu ei kannattele tunnelmaa, vaan tarvitaan
organisoitua ääntä.
Rumpuryhmän
johtama tahti:
Fanikatsomoon tarvitaan vähintään yksi tai kaksi isoa rumpua.
Rummun tehtävä ei ole vain pitää meteliä, vaan antaa selkeä
rytmi (esim. kop-kop-kop
-> "JHT!"),
johon koko hallin istumakatsomo on helppo lähteä mukaan
läpsyttimillä tai käsien taputuksilla.
Kalajokiset
chäntit (kannatushuutot):
Perinteisten "Taistele
JHT!"
-huutojen lisäksi kannustusjoukot voivat ottaa käyttöön lyhyitä,
helposti opittavia lauluja ja huutoja. Erityisesti vastustajan
jäähyjen aikana tai JHT:n ylivoiman alkaessa yhteinen huuto luo
valtavan paineen kentälle.
3.
Ottelun mikrohetkien hyödyntäminen
Kannustuksen
on elettävä pelin mukana. Joukkue tarvitsee tukea eri tavalla eri
tilanteissa:
Sisääntulo
ja momentum:
Kun JHT luistelee jäälle, kannustusjoukkojen on annettava
kaikkensa. Samoin silloin, kun JHT saa pitkän pyörityksen
vastustajan päätyyn tai ottaa tärkeän alivoimataistelun (esim.
5v3-alivoima).
Joukkueen
tukeminen vaikeilla hetkillä:
Helpoin virhe on hiljentyä silloin, jos vastustaja tekee maalin tai
JHT joutuu tappioasemaan. Oikeat kannustusjoukot mitataan silloin,
kun he alkavat huutaa entistä kovempaa JHT:n logolle juuri
takaiskun jälkeen. Tämä antaa pelaajille signaalin, että katsomo
uskoo edelleen heihin.
4.
Vierasmatkat ("Ryöstöretket")
Koska
välimatkat muihin pohjoisen lohkon joukkueisiin – kuten
Raahe-Kiekkoon (Raahe) tai Laser HT:hen (Oulu) – ovat suhteellisen
lyhyitä, JHT:n kannustusjoukkojen kannattaa näkyä myös vieraissa.
Miten
aloittaa toiminnan tehostaminen?
Jos
olette perustamassa tai aktivoimassa JHT:n kannustusjoukkoja,
kannattaa ottaa
suoraan yhteys seuran johtoon tai tapahtumavastaavaan.
Seurat usein mielellään esimerkiksi auttavat rumpujen säilytyksessä
hallilla, tarjoavat faneille oman vakituisen seisomakatsomolohkon ja
voivat auttaa fanimatkojen bussiurakoiden neuvotteluissa.
Tässä
on neljä JHT:lle räätälöityä, helposti opittavaa ja tarttuvaa
kannatuslaulua (chänttiä), joita rumpuryhmä ja fanikatsomo voivat
käyttää Pirkonsuon areenalla.
Malleissa
hyödynnetään Euroopan jalkapallo- ja jääkiekkokatsomoista
tuttuja, parhaiten toimivia melodioita, jotka ovat tarpeeksi
yksinkertaisia koko hallin mukaan tempaamiseen.
1.
Aloitus- ja sytytyslaulu: "Meidän JHT"
Tämä
laulu sopii loistavasti hetkeen, kun joukkue luistelee jäälle, tai
erän alkuun luomaan tasaista, voimakasta äänivallia.
(Rumpu:
pum - pum - pum - pum)
Meidän
sininen, meidän keltainen,
Meidän
sydän sykkii sille aina!
J-H-T!
(pum pum)
J-H-T!
(pum pum)
Kalajoen
ylpeys taistelee!
2.
Painostuslaulu: "Pohjoisen voima"
Käytetään
silloin, kun JHT saa pitkän pyörityksen vastustajan päätyyn,
ylivoima alkaa tai tarvitaan kovaa painetta katsomosta.
Melodia:
Nopea, nouseva ja aggressiivinen rytmi.
Rytmi:
Kaksi nopeaa rummuniskua, jota seuraa huuto ja käsien taputus
ylhäällä.
(Rumpu:
pum-pum) -> (Kaikki taputtavat: läps-läps)
Taistele
JHT!
(Rumpu:
pum-pum) -> (Kaikki taputtavat: läps-läps)
Voittoon
JHT!
(Rumpu:
pum-pum-pum-pum – nopeutuu)
Oooo-ooo-oooo,
kelta-sininen!
Oooo-ooo-oooo,
me voitetaan taas!
3.
Puolustus- ja taistelulaulu: "Koti ei horju"
Tämä
chäntti otetaan käyttöön vaikeilla hetkillä: kun pelataan
kriittistä alivoimaa, vastustaja painaa päälle tai JHT on maalin
tappioasemassa ja tarvitsee katsomon tukea.
Melodia:
Hitaampi, syvä ja jylhä "viikinkityylinen" huuto.
Rytmi:
Yksi raskas rummunisku, pitkä hiljaisuus ja huuto.
(Rumpu:
PUM........ ja kädet ilmaan)
KALAJOKI!
(Rumpu:
PUM........)
JHT!
(Rumpu:
PUM-PUM-PUM)
Tää
on meidän koti, täällä ei horjuta!
(Toistetaan
alusta voimakkaammin)
4.
Paikallispelien kuitti: "Pohjoisen valtias"
Erityisesti
Raahe-Kiekkoa tai Laser HT:ta vastaan käytettävä chäntti, jolla
otetaan halli haltuun joko kotona tai reissupelissä
vieraskatsomossa.
Melodia:
Saku
Sammakko
tai muu helppo, jankkaava kansanlaulun rytmi.
Rytmi:
Hypitään ja huudetaan olkapää-olkapäässä.
Ei
välii minne ajetaan,
Me
teidät aina kaadetaan!
Kelta-sininen
on pohjoisen valtias,
J-H-T,
J-H-T, J-H-T!
?
Vinkit laulujen käyttöönottamiseksi:
Sanat
jakoon somessa:
JHT:n faniryhmä voi tehdä somen puolelle lyhyen videon, jossa
chänttien sanat esitellään ennen isoa peliä.
Capo
katsomoon:
Fanikatsomoon tarvitaan yksi "capo" eli henkilö, joka
seisoo selin kenttään ja näyttää megafonilla tai käsillään
muille faneille, mikä laulu milloinkin aloitetaan.
Yhteistyö
dj:n kanssa:
Sovi hallin musiikista vastaavan kanssa, että kun fanikatsomo
aloittaa laulun, hallin kaiuttimista tuleva musiikki katkaistaan
heti, jotta fanien ääni pääsee kuulumaan koko areenalle.
Tässä
on organisoitu ottelupäivän
pelikirja (runko),
jonka avulla JHT voi luoda sujuvan, viihdyttävän ja taloudellisesti
tehokkaan ottelutapahtuman. Aikataulu on laskettu lauantain
tyypillisen kotiottelun mukaan (peli alkaa klo 16:00).
⏱️ VAIHE
1: Valmistelut (2 tuntia ennen peliä)
Tavoite:
Paikat kuntoon ennen kuin ensimmäiset katsojat saapuvat.
VAIHE
2: Ovet auki yleisölle (1 tunti ennen peliä)
Tavoite:
Heräteostosten maksimointi ja tunnelman virittäminen.
VAIHE
3: Ottelun alku (10 minuuttia ennen peliä)
Tavoite:
Katsojien sytyttäminen ja "FOMO-efektin" luominen somessa.
Klo
15:50 – Valot pois ja alkushow
Hallin
yleisvalot sammutetaan (jos tekniikka sallii).
DJ
soittaa JHT:n virallisen sisääntulomusiikin.
Fanikatsomo
aloittaa ensimmäisen chäntin, juniorit heiluttavat lippuja
jääkoneen portilla.
Klo
15:55 – JHT luistelee jäälle
Klo
16:00 – Kiekko jäähän (1. erä alkaa)
VAIHE
4: Erätauot (20 minuuttia)
Tavoite:
Kassavirran maksimointi ja yleisön viihdyttäminen.
Erän
päättyessä – Ohjaus myyntipisteille
Tauon
puoliväli (Jääkoneen ajaessa) – Katsomoviihde
Järjestetään
jäällä tai katsomossa pieni kilpailu (esim. frisbeen heitto
keskiympyrään, voittajalle otteluisännän lahjakortti).
Kuuluttaja
lukee muiden Suomi-sarjan otteluiden väliaikatuloksia.
Erätauon
loppu – Some-päivitys
VAIHE
5: Pelin ratkaisu ja loppu
Tavoite:
Hyvän fiiliksen jättäminen ja seuraavan pelin markkinointi.
Viimeiset
5 minuuttia (Tiukka tilanne)
DJ
ei soita musiikkia katkoilla pitkään, vaan antaa faniryhmän
rummun ja chänttien täyttää halli.
Yleisöä
seisotetaan ja taputetaan viimeiset minuutit.
Pelin
päättyessä – Palkitsemiset
Pelin
jälkeen (Klo 18:30 ->)
Some-isku:
Lopputulos ja kiitos yleisölle (katsojamäärä mainittu)
julkaistaan somessa 30 minuutin sisällä pelin päättymisestä.
Seuraavan
kotiottelun mainos ja lippulinkki lisätään heti julkaisun perään
Huom.
Tämä kirjoitus on tehty tekoälyn avulla ja siksi siinä voi olla
virheitä.
