Miten
jääkiekon Suomisarjan joukkueet rahoittavat toimintansa?
Jääkiekon
Suomi-sarjan joukkueet rahoittavat toimintansa pääasiassa
paikallisilla
yrityssponsoreilla, talkootyöllä, ottelutapahtumien tuotoilla sekä
pelaajien omilla kausimaksuilla.
Koska kyseessä on Suomen kolmanneksi korkein sarjataso ja
käytännössä amatööri- tai puoliammattilaissarja, seurojen
budjetit ovat murto-osa SM-liigan tai Mestiksen lukemista.
Toiminnan
rahoitus jakautuu seuraaviin keskeisiin osa-alueisiin:
1.
Yritysyhteistyö ja sponsorit
Sponsoritulot
muodostavat usein seurojen suurimman yksittäisen tulonlähteen.
Suomi-sarjassa nämä kumppanuudet painottuvat vahvasti paikallisiin
yrityksiin. Rahoitusta hankitaan myymällä:
Mainostilaa
pelipaitoihin, kypäriin ja suojiin.
Laitamainoksia
ja jäämainoksia kotihalliin.
Kummipelaajasopimuksia,
joissa yritys tukee tietyn pelaajan varustehankintoja tai
toimintaa.
2.
Pelaajien omavastuu ja kausimaksut
Koska
Suomi-sarjassa pelaajille ei pääsääntöisesti makseta palkkaa,
toiminta perustuu usein siihen, että pelaajat osallistuvat itse
kustannuksiin. Seura saattaa tarjota perusvarusteet (kuten peliasun
ja kypärän), mutta pelaajat maksavat suuren osan varusteistaan,
kuten mailoistaan, itse. Joissakin organisaatioissa pelaajilta
peritään myös erillistä kausimaksua matka- ja jääkustannusten
kattamiseksi.
3.
Ottelutapahtumat ja lipunmyynti
Kotiotteluiden
tuotot ovat seuroille tärkeitä kassavirran lähteitä. Näitä
tuloja kerryttävät:
Pääsylippujen
ja kausikorttien myynti.
Jäähallien
kioski- ja kahvilatoiminta (makkara-, kahvi- ja
virvoitusjuomamyynti).
Fanituotteiden
(kuten huivit, paidat ja pipot) myynti.
Ottelukohtaiset
arpajaiset ja puoliaikakisat.
4.
Talkootyö ja varainhankintakampanjat
Seuran
taustayhteisö, pelaajien perheet ja vapaaehtoiset tekevät valtavan
määrän palkatonta työtä. Talkoilla hoidetaan niin
ottelutapahtumien järjestelyt (järjestyksenvalvonta, lipunmyynti,
kioskit) kuin erilliset varainhankintakampanjat, kuten inventaariot,
haravointitalkoot tai tavara-arvontojen järjestäminen
paikallisille asukkaille.
5.
Tuet ja avustukset
Seurat
hyödyntävät aktiivisesti erilaisia julkisia ja kolmannen sektorin
tukimuotoja:
Kunnan
toiminta-avustukset:
Kunnat tukevat paikallista urheilutoimintoja ja saattavat tarjota
alennuksia jäähallivuoroihin.
Jääkiekkoliitto
ja säätiöt:
Seurat voivat hakea kohdennettuja avustuksia esimerkiksi
olosuhteiden kehittämiseen tai junioripolkujen tukemiseen.
Suomi-sarjan
joukkueiden talous on usein tiukkaa tasapainoilua, sillä
valtakunnallinen sarja tuo mukanaan suuret matkustuskustannukset
pitkien pelimatkojen vuoksi. Tulevina kausina sarjan houkuttelevuus
ja kilpailullisuus saattavat kuitenkin muuttua, sillä Suomen
Jääkiekkoliiton päätöksen mukaan keväällä 2027 peräti 8–10
parasta Suomi-sarjan joukkuetta nousee Mestikseen uuden
sarjajärjestelmän myötä.
Jääkiekon
sarjajärjestelmäuudistus ja nousu Mestikseen asettavat Suomi-sarjan
seuroille huomattavia uusia taloudellisia ja operatiivisia
vaatimuksia. Siirtyminen amatööripohjalta Suomen toiseksi
korkeimmalle sarjatasolle kasvattaa seurojen kustannuksia
tyypillisesti kymmenistä
prosenteista jopa moninkertaisiksi.
Suurimmat
taloudelliset vaatimukset ja haasteet jakautuvat seuraaviin
osa-alueisiin:
1.
Mestis-lisenssin tiukat talousehdot
Mestiksessä
pelaaminen edellyttää virallisen lisenssin saamista. Mestiksen
lisenssiehdot
vaativat seuroilta erittäin kurinalaista ja ammattimaista
taloudenpitoa:
Oma
pääoma ja maksuvalmius:
Seuran taloudellisen tilanteen on oltava vakaa, eikä toiminnan
jatkumiseen saa liittyä olennaista epävarmuutta. Vakavat
maksuhäiriöt tai negatiivinen oma pääoma voivat evätä
lisenssin.
Yhtiöittäminen:
Suomi-sarjassa moni joukkue toimii vielä yhdistyspohjalta (ry).
Mestis-tason vaatimukset ja riskit pakottavat käytännössä
useimmat seurat perustamaan osakeyhtiön (Oy) edustusjoukkueen
toimintaa varten.
2.
Palkkakustannukset ja työnantajavelvoitteet
Suomi-sarja
on käytännössä amatöörisarja, mutta Mestis on
puoliammattilaissarja. Nousun myötä pelaajille ja taustaryhmälle
on maksettava korvauksia:
Pelaajapalkkiot:
Vaikka Mestiksessä ei makseta Liigan suuruisia palkkoja, useimmille
pelaajille maksetaan jonkinlaista korvausta tai palkkaa, mikä luo
seuralle merkittävän uuden kuluerän.
Päätoimisuus:
Päävalmentajan ja seuran avainhenkilöiden (kuten
toiminnanjohtajan tai urheilutoimenjohtajan) on usein oltava
täysipäiväisiä tai vähintään laajasti palkattuja
työntekijöitä.
Sivukulut
ja vakuutukset:
Palkkojen myötä seuran maksettavaksi tulevat lakisääteiset
työnantajamaksut, eläkesuoritukset sekä kalliit
urheilijavakuutukset.
3.
Matkustus- ja ottelukustannusten kasvu
Mestis
on valtakunnallinen sarja, jossa ottelumäärät ja matkakilometrit
kasvavat merkittävästi:
Pidemmät
pelimatkat:
Matkat esimerkiksi Rovaniemelle (RoKi)
tai Joensuuhun (Kiekko-Pojat) vaativat usein hotelliyöpymisiä ja
suuria bussiurakoita, mikä nostaa matkabudjettia kymmenillä
tuhansilla euroilla.
Ottelutapahtuman
järjestäminen:
Mestis-otteluiden vaatimukset järjestyksenvalvonnan, ensiavun,
mediatekniikan ja lipunmyynnin suhteen ovat tiukemmat, mikä lisää
jokaisen kotiottelun kiinteitä kuluja.
4.
Jäähallien olosuhdevaatimukset
Mestiksessä
pelaaminen asettaa vaatimuksia myös kotihallille ja yhteistyölle
kunnan kanssa:
Katsomokapasiteetti
ja fasiteetit:
Hallissa on oltava riittävästi tilaa yleisölle, VIP-vieraille,
medialle ja tv-tuotannolle.
Turvallisuus
ja tekniikka:
Joustokaukalot ovat pakollisia pelaajaturvallisuuden vuoksi. Myös
valaistuksen ja tulostaulujen on täytettävä sarjan kriteerit,
mikä voi vaatia seuralta tai kunnalta suuria investointeja.
Yhteenveto
budjettivaatimuksista
Siinä
missä Suomi-sarjassa pystyy operoimaan 50
000 – 150 000 euron
vuosibudjetilla, vaaditaan Mestiksessä nykyisin minimissäänkin
noin 300
000 – 400 000 euron
budjettia, ja kärkiseurojen budjetit pyörivät lähempänä
miljoonaa euroa. Nousijajoukkueen on pystyttävä vakuuttamaan
Jääkiekkoliitto
siitä, että se pystyy moninkertaistamaan tulovirrat yritysmyynnillä
ja yleisötuloilla heti ensimmäisestä Mestis-kaudesta alkaen.
1.
Osakeyhtiön perustaminen ja osakeanti urheiluseurassa
Mestiksen
lisenssiehdot
edellyttävät seuroilta tiukkaa talouskuria. Edustusjoukkueen
erottaminen junioriyhdistyksestä (Ry) ja toiminnan yhtiöittäminen
osakeyhtiöksi (Oy)
on käytännössä pakollista ammattimaisen riskinhallinnan vuoksi.
Vaiheittainen
eteneminen yhtiöittämisessä:
Perustaminen:
Yhdistys perustaa uuden osakeyhtiön. Nykyisin osakeyhtiön voi
perustaa PRH:n
kaupparekisteriin
jopa ilman vähimmäisosakepääomaa (0 €).
Liiketoiminnan
siirto:
Yhdistys siirtää edustusjoukkueen sarjapaikan, sponsorisopimukset
ja pelaajaoikeudet uuden yhtiön hallintaan.
Osakeanti
rahoituksen keräämiseksi:
Seura järjestää suunnatun tai yleisen osakeannin. Tässä
vaiheessa paikalliset yritykset, seuran kannattajat ja yksityiset
sijoittajat ostavat yhtiön osakkeita. Tällä tavalla kerätään
vaadittava "puskurirahasto" ja alkupääoma Mestis-kauden
budjettia varten.
2.
Nykyisten Mestis-seurojen taloudellinen kokoluokka
Mestiksessä
pelaavien seurojen (kuten IPK,
KeuPa HT ja Ketterä) talousbudjetit ovat huomattavasti suurempia
kuin Suomi-sarjassa:
|
Kokoluokka
|
Seuraesimerkkejä
|
Tyypillinen
kokonaisbudjetti
|
Pelaajabudjetin
osuus
|
|
Mestiksen
kärki & isot kaupungit
|
TUTO
Hockey, RoKi
|
600
000 – 900 000 €
|
150
000 – 300 000 €
|
|
Mestiksen
keskikasti & vakiintuneet seurat
|
IPK,
Ketterä, Hermes
|
400
000 – 600 000 €
|
100
000 – 180 000 €
|
|
Pienemmät
paikkakunnat / nousijat
|
KeuPa
HT, Pyry
|
300
000 – 400 000 €
|
60
000 – 100 000 €
|
Mestiksessä
pelaa kaudella 2026-2027 yhdeksän joukkuetta, jotka ovat Hermes,
IPK, Ketterä, KeuPa HT, Kiekko-Pojat, Kiekko-Vantaa, Pyry, RoKi ja
TuTo Hockey.
Joukkueista seitsemän parasta saa paikan Liigan alaisessa sarjassa
kaudella 2027-2028
Hermes
https://www.eliteprospects.com/team/415/hermes
RoKi
https://www.eliteprospects.com/team/1101/roki
IPK
https://www.eliteprospects.com/team/2426/ipk
Hermeksen,
Rokin ja IPK:n taloudellinen tilanne on hyvin
erilainen jokaisen seuran kohdalla,
ja se vaihtelee mestaruushumun tuomasta ennätysliikevaihdosta aina
haastavien kausien vuoksi käynnistettyihin hätäoperaatioihin ja
osakeanteihin.
Mestiksen
uudet sarjarakenneuudistukset (kuten suunniteltu uusi B-liiga)
pakottavat kaikki kolme seuraa reagoimaan taloudellisesti juuri nyt
Keskipohjanmaa.
IPK
(Iisalmen Peli-Karhut) – Sarjan talousmahti
IPK
porskuttaa tällä hetkellä Mestiksen
taloudellisessa kärjessä
urheilullisen menestyksensä siivittämänä.
Ennätystulokset:
Seuran taustayhtiö IPK Hockey Oy teki tilikaudella 2024–2025
jälleen vahvan, positiivisen tuloksen IPK.
Liikevaihto nousi peräti 1,45
miljoonaan euroon
IPK ja kokonaistuotot ylittivät 1,57 miljoonaa euroa IPK.
Kasvun
ajurit:
Menestys pudotuspeleissä sekä Jokerit-otteluiden vieminen Kuopioon
yhteistyöseura KalPan Olvi Areenalle (jossa ottelut keräsivät
lähes 8 000 katsojaa) moninkertaistivat seuran ottelutuotot IPK.
IPK:n talous on vakaalla pohjalla IPK.
RoKi
(Rovaniemen Kiekko) – Suuri "resetointi" käynnissä
RoKin
tilanne on kriittinen
mutta toiveikas,
sillä takana on taloudellisesti erittäin raskas ajanjakso.
Karut
tappiot:
Kolmen voitollisen vuoden jälkeen RoKi Hockey Oy:n talous romahti
ja tilikausi päättyi yli 250
000 euron tappioihin
Jatkoaika.
Pelastusoperaatio:
Seura on käynnistänyt laajat A- ja B-sarjan osakeannit taloutensa
"resetointia" varten RoKi
Hockey.
Tavoitteena on pyyhkiä vanhat velat pois, vakauttaa toiminta,
palkata uusi toimitusjohtaja ja rakentaa pohjaa tulevaisuuden
Liiga-tavoitteille RoKi Hockey. Potentiaali ja yleisöpohja Lapissa
ovat suuret, kunhan talous saadaan suoristettua RoKi Hockey.
Hermes
(Kokkola) – Tappioiden paikkaamista ja uutta visiota
Kokkolan
Hermeksen talous on kovassa
murrosvaiheessa,
jossa haetaan merkittävää tasonnostoa uutta sarjajärjestelmää
varten.
Talousnotkahdus:
Aiempien voitollisten kausien (kuten 2023–2024 [+45k€]) jälkeen
Kokkolan
Hermes
seura teki 121
239 euron roiman tappion
Keskipohjanmaa noin 612 000 euron liikevaihdolla. Seuran oma pääoma
painui yli 118 000 euroa miinukselle Keskipohjanmaa.
Aggressiivinen
kasvuohjelma:
Hermes reagoi tilanteeseen avaamalla 200
000 euron osakeannin
Yle
ja rakentamalla jäähalliin uusia aitioita tulovirtojen
lisäämiseksi Yle, Kokkolan
Hermes.
Seuran virallinen tavoite on kasvattaa liikevaihto nykyisestä alle
miljoonasta eurosta aina 2,5–3
miljoonaan euroon,
jotta se lunastaa paikkansa tulevassa B-liigassa Kokkolan Hermes.
Suomi-sarjan
jääkiekkojoukkueiden taloudellinen tilanne vaihtelee pienistä
rekisteröidyistä yhdistyksistä vakavaraisempiin taustayhtiöihin,
ja osa seuroista kerää parhaillaan lisärahoitusta tulevia
sarjauudistuksia varten. Suomi-sarjan lisenssivaatimukset pitävät
seurojen talouden yleisesti kontrollissa, mutta toiminnan
pyörittäminen vaatii jatkuvaa paikallista sponsoritukea ja
talkootyötä.
Seuraavassa
on tarkempi katsaus kunkin seuran taustayhtiön tai yhdistyksen
tuoreimpiin taloustietoihin ja tilanteeseen:
Joukkueiden
taloustiedot vertailussa
Alla
oleva taulukko vetää yhteen seurojen edustusjoukkueiden taustalla
toimivien yhtiöiden viralliset talouslukemat (viimeisimmät
vahvistetut tilinpäätökset vuodelta 2025):
|
Joukkue
|
Taustaorganisaatio
|
Liikevaihto
(2025)
|
Tilikauden
tulos
|
Huomioita
taloustilanteesta
|
|
Lapuan
Virkiä
|
Virkiä
Hockey Oy
|
~254
000 €
|
−2
000 €
|
Järjestää
osakeannin; tähtää Mestikseen.
|
|
S-Kiekko
|
SeiHockey
Oy
|
~163
000 €
|
+19
000 €
|
Liikevaihto
laski hieman, mutta tulos on voitollinen.
|
|
Muik
Hockey
|
Muik
Hockey Ab
|
Ei
ilmoitettu (aiemmin ~135–183k€)
|
+3
583 €
|
Pieni
ja tarkasti johdettu organisaatio.
|
|
Raahe-Kiekko
|
Raahe-Kiekko
ry
|
Yhdistysmuotoinen
|
Ei
julkisia viisivuotistietoja
|
Talous
perustuu pitkälti yhdistystoimintaan.
|
|
JHT
Kalajoki
|
JHT
Tuki ry / JHT Kalajoki ry
|
Yhdistysmuotoinen
|
Ei
julkisia tilikausitietoja
|
Vakaa
paikallinen urheiluseura.
|
Seurakohtaiset
tilannekatsaukset
Lapuan
Virkiä (Virkiä Hockey Oy)
Lapualaiset
ovat rakentaneet toimintaansa vahvasti nousujohteisesti. Virkiä
Hockey Oy:n
liikevaihto kasvoi merkittävästi (16,5 %) saavuttaen 254 000
euroa. Tulos oli niukasti miinuksella (−2 000 €). Seura on
käynnistänyt suunnatun kannattajaosakkeiden
annin
kerätäkseen pääomaa ja vahvistaakseen talouttaan kauden
2027–2028 sarjarakenneuudistusta varten, sillä Virkiän
tavoitteena on nousta Mestikseen.
S-Kiekko
Seinäjoki (SeiHockey Oy)
Seinäjokisen
edustusjääkiekon taustalla toimii SeiHockey
Oy,
jonka taloustilanne on vakaa. Vaikka liikevaihto laski edellisestä
vuodesta noin 14 % ja asettui 163 000 euroon, yhtiö onnistui
tekemään hyvän 19
000 euron tilikauden voiton.
Haasteena on kuitenkin yhtiön negatiivinen omavaraisuusaste (−76
%). Junioritoiminta pyörii erillisen S-Kiekko Juniorit ry
-yhdistyksen alla.
Muik
Hockey (Uusikaarlepyy – Muik Hockey Ab)
Uudenkaarlepyyn
ylpeys operoi Suomi-sarjassa tyypillisellä noin 130 000 – 180 000
euron budjetilla. Muik
Hockey Ab
onnistui pitämään kulunsa kurissa ja teki 3
583 euron positiivisen tuloksen.
Seuran taloudelliset resurssit ovat sarjan pienimmästä päästä,
mutta toiminta on omavaraista ja vakiintunutta.
Raahe-Kiekko
& JHT Kalajoki
Molemmat
perinteiset pohjoisen lohkon seurat toimivat rekisteröityinä
yhdistyksinä
(Raahe-Kiekko ry ja JHT Kalajoki ry / JHT Tuki ry).
Yhdistysmuotoisina organisaatioina ne eivät julkaise samanlaisia
yksityiskohtaisia tilinpäätöstietoja kuin osakeyhtiöt, eikä
niillä ole Finderissa saatavilla olevia tuoreita
liikevaihtotietoja. Niiden talous perustuu vahvasti paikallisiin
yrityskumppanuuksiin, kaupunkien tukeen sekä kausilippu- ja
pääsylipputuloihin. Molemmat seurat täyttävät säännöllisesti
Suomi-sarjan lisenssiehdot ilman julkisia taloussotkuja
Miesten
edustusjoukkue (Laser HT)
Oulun
seudun edustusjääkiekkoa Suomi-sarjassa pelataan nykyään Laser
HT
-nimen alla. Seura karisti II-divisioonan pölyt jaloistaan, nousi
takaisin Suomi-sarjaan ja pelasi loistavan kauden sijoittuen sarjassa
toiseksi.
Talousstrategia:
Toimintaa pyöritetään huomattavasti varovaisemmin kuin vuosia
sitten konkurssiin mennyttä Kiekko-Laser Oy:tä. Joukkueen talous
perustuu tiukkaan kulukuriin, paikallisiin yrityskumppaneihin ja
kasvaneisiin yleisömääriin menestyksen myötä.
Tulevaisuus:
Joukkue on saanut Suomi-sarjan lisenssin myös tulevalle kaudelle.
Koska Jääkiekkoliitto uudistaa sarjarakenteita siten, että peräti
10 Suomi-sarjan parasta joukkuetta siirtyy Mestikseen, Laser HT:n
urheilullinen menestys luo painetta kasvattaa taustaorganisaation
budjettia merkittävästi lähiaikoina.
Jääkiekon
SM-liigassa pelaa alkavalla kaudella 2026–2027
yhteensä 17 joukkuetta,
mutta määrä tulee lähivuosina putoamaan
14 joukkueeseen.
Liigassa eletään parhaillaan historiallista murroskautta, sillä
sarja tullaan jakamaan kaudesta 2027–2028 alkaen kahteen eri
tasoon: ylimpään A-liigaan
ja sen alapuolella olevaan B-liigaan.
Nykytilanne
(Kausi 2026–2027)
Kausi
2026–2027 on Liigassa niin sanottu "superkausi",
jolloin mukana on ennätykselliset 17
joukkuetta.
Joukkuemäärä kasvoi, kun Helsingin
Jokerit
nostettiin mukaan pääsarjaan.
Tämä
kausi pelataan poikkeuksellisilla panoksilla, sillä sarjasta putoaa
kauden päätteeksi useampi joukkue ilman erillisiä playout-sarjoja.
Putoajat ratkaistaan suoraan
runkosarjan sijoitusten perusteella:
runkosarjassa sijoille 15–17 päätyvät joukkueet siirtyvät
suoraan uuteen B-liigaan.
Tulevaisuus
(Kaudesta 2027–2028 eteenpäin)
SM-liigan
yhtiökokouksen tekemän päätöksen mukaisesti suomalaisen
huippukiekon tulevaisuus rakentuu 14+10-mallille.
Tämä tarkoittaa seuraavaa työnjakoa:
A-liiga
(Pääsarja):
Mukana on 14
joukkuetta.
Sarja on avoin, eli urheilullinen menestys ratkaisee säilymisen.
B-liiga
(Alempi liigataso):
Mukana on 10
joukkuetta.
Tämä sarjataso korvaa käytännössä nykyisen Mestiksen ja toimii
suorassa yhteydessä A-liigaan.
Uudistuksen
myötä hissiliike ja joukkueiden putoaminen sekä nouseminen
sarjatasojen välillä muodostuvat suomalaisessa jääkiekossa
uudeksi normaaliksi
SM-liigajoukkueiden
taloudellinen tilanne on kokonaisuutena voimakkaasti
jakautunut
kauden 2024–2025 jälkeisten tilinpäätösten perusteella. Vaikka
seurojen yhteenlaskettu liikevaihto nousi ennätykselliseen 192
miljoonaan euroon
ja kokonaistappiot puolittuivat edelliskaudesta, sarja teki silti
yhteensä 6
miljoonaa euroa liiketappiota.
Vain
kuusi
seuraa
ylsi positiiviseen tilikauden tulokseen, muiden tehdessä
miinusmerkkisen tuloksen. Menestyneimmät seurat, kuten SaiPa ja
KalPa, tekivät loistavaa tulosta suhteessa budjettiinsa. Toisessa
ääripäässä useat seurat kärsivät raskaista tappioista.
Seurojen
talousluvut ja budjetit
Alla
oleva taulukko vetää yhteen kaikkien 16 SM-liigajoukkueen
taloudellisen tilanteen. Se sisältää toteutuneet liikevaihdot
tilikaudelta 2024–2025 sekä seurojen omat kokonaiskulubudjetit ja
arviot tilikauden tuloksesta kaudelle 2025–2026.
|
Joukkue
(Taustayhtiö)
|
Liikevaihto
24–25
|
Kokonaiskulut
25–26
|
Tulostavoite
25–26
|
Taloudellinen
tila & Huomiot
|
|
Tappara
(Tamhockey Oy)
|
~14,3
milj. €
|
15,40
milj. €
|
Positiivinen
/ Nolla
|
Vakaa.
Liigan suurin budjetti. Tekee pientä voittoa oheisliiketoiminnan
ansiosta.
|
|
Ilves
(Ilves-Hockey Oy)
|
Erittäin
korkea
|
14,80
milj. €
|
Positiivinen
/ Nolla
|
Vahva.
Liikevaihto kasvoi voimakkaasti. Investoinnit Nokia Arenaan
kantavat hedelmää.
|
|
HIFK
(Oy HIFK-Hockey Ab)
|
21,0
milj. €
|
11,70
milj. €
|
Tappiollinen
(-230k€)
|
Haastava.
Liikevaihto putosi 18,7 miljoonaan kaudella 25–26 lyhyen kevään
ja loukkaantumisten vuoksi.
|
|
Kärpät
(Oulun Kärpät Oy)
|
Korkea
|
11,31
milj. €
|
Positiivinen
|
Kohtalainen.
Konserni kärsi urheilullisesta alisuorittamisesta, mutta
oheisliiketoiminta tukee taloutta.
|
|
Lukko
(Rauman Lukko Oy)
|
~11,2
milj. €
|
11,23
milj. €
|
Positiivinen
|
Vakaa.
Konsernin RTK-palvelu takaa poikkeuksellisen vahvan selkänojan.
Kulut kasvoivat.
|
|
Pelicans
(Lahden Pelicans Oy)
|
Keskitasoa
|
11,000
milj. €
|
Nollatulos
|
Kriittinen/Toipuva.
Kärsinyt maksuviiveistä ja eläkerästeistä, paikannut
tilannetta omistajien pääomituksilla.
|
|
KalPa
(KalPa Hockey Oy)
|
Keskitasoa
|
10,07
milj. €
|
Positiivinen
|
Erinomainen.
Teki urheilulliseen budjettiinsa nähden huipputuloksen ja kuuluu
Liigan terveimpiin.
|
|
TPS
(HC TPS Turku Oy)
|
Keskitasoa
|
9,93
milj. €
|
Tappiollinen
|
Heikko.
Tehnyt perinteisesti miljoonaluokan tappioita, joita rikkaat
miljonääriomistajat kuittaavat.
|
|
Ässät
(HC Ässät Pori Oy)
|
Keskitasoa
|
8,51
milj. €
|
Nollatulos
|
Tyydyttävä.
Talous on tarkassa syynissä, mutta pysynyt kohtuullisen vakaana
ilman suuria riskejä.
|
|
JYP
(JYP Jyväskylä Oy)
|
~8,4
milj. €
|
8,41
milj. €
|
Positiivinen
|
Keskinkertainen.
Korjausliikkeitä tehty aiempien raskaiden (yli miljoonan euron)
tappiovuosien jälkeen.
|
|
Sport
(Hockey-Team Vaasan Sport Oy)
|
~7,4
milj. €
|
7,43
milj. €
|
Nollatulos
|
Tiukka.
Operoi jatkuvasti veitsenterällä pienillä marginaaleilla ilman
suurta puskuria.
|
|
HPK
(HPK Liiga Oy)
|
~7,3
milj. €
|
7,36
milj. €
|
Nollatulos
|
Tiukka.
Pieni maakuntaseura, jonka tulovirtojen ja kulujen suhde vaatii
tarkkaa kurinalaisuutta.
|
|
KooKoo
(KooKoo Hockey Oy)
|
Ennätystasoa
|
7,00
milj. €
|
Nollatulos
|
Haastava.
Teki liikevaihtoennätyksen, mutta tilikausi kääntyi silti
tappiolliseksi kovan kulupaineen alla.
|
|
SaiPa
(Liiga-SaiPa Oy)
|
Pieni
|
6,95
milj. €
|
Positiivinen
|
Uudessa
nousussa.
Paransi talouttaan ja teki tehokkaan tuloksen loistavan
urheilullisen menestyksen myötä.
|
|
Kiekko-Espoo
(Kiekko-Espoo Oy)
|
~5,6
milj. €
|
6,60
milj. €
|
Nollatulos
|
Kasvava.
Sarjan uusin tulokas. Kulut nousussa Liiga-vaatimusten myötä,
mutta taustalla on vahva kasvu.
|
Mikkelin
Jukurien taloudellinen tilanne on erittäin
tiukka ja kriittinen,
sillä seura kärsii pitkittyneestä taloudellisesta tappiokierteestä
ja taistelee toimintansa jatkuvuudesta SM-liigan selvästi
pienimmällä talousalueella. Seura on joutunut tekemään rajuja
pelastusliikkeitä pitääkseen taloutensa pinnalla.
Tilikauden
2024–2025 raskaat tappiot
Syyskuussa
2025 julkistetun tilinpäätöksen mukaan Jukurit
HC Oy
teki 414
530 euron nettotappion.
Liikevaihto:
Laski 4,67 miljoonaan euroon (edellisvuonna 4,81 milj. €).
Liiketulos:
Oli pakkasella -323 923 euroa.
Tappion
syyt:
Heikko urheilullinen menestys, yleisötavoitteesta jääminen,
kesken kauden tehty valmentajavaihdos sekä loukkaantumisten
paisuttamat pelaajakulut.
Vakavampi
riski:
Yhtiön omavaraisuusaste putosi huolestuttavaan 4
prosenttiin.
Hätäpelastus
ja osakeannit (Kesä 2026)
Jukurit
on hakenut kesällä 2026 aktiivisesti lisärahoitusta välttääkseen
toiminnan vaarantumisen:
Omaisuuden
myynti kaupungille:
Jukurit HC Oy vahvisti kassaa myymällä omistamansa Mikkelin
Jäähalliyhtiön osakkeet Mikkelin kaupungin Kiinteistökehitys
Naistingille.
Suunnatut
osakeannit:
Kesäkuussa 2026 järjestettiin ylimääräinen yhtiökokous, joka
valtuutti enintään
500 000 euron suunnatun osakeannin.
Yksityiset sijoittajat sitoutuivat heti sijoittamaan seuraan noin
350 000 euroa.
Kulukuuri
ja pelaajamyynnit
Pysyäkseen
pystyssä Jukurit on joutunut operoimaan Liigan pienimmällä, noin
1,5 miljoonan euron pelaajabudjetilla. Keväällä seura paikkasi
talouttaan myymällä avainpelaajiaan (kuten Juuso Airola, Alberts
Smits ja Connor Ford) loppukaudeksi muualle, mikä toi kassaan 300
000–400 000 euron säästöt ja tulot.
Seuran
toimitusjohtaja Tero Kumela on painottanut, että Jukurit tavoittelee
tiukoilla kustannussäästöillä nollatulosta, mutta toiminta pyörii
jatkuvasti ilman taloudellista puskuria.
Kuinka
todennäköistä on että Mikkelin Jukurit ja Helsingin IFK eivät
selviä talousveloistaan
Riskien
toteutuminen eli seurojen kaatuminen velkoihinsa on erittäin
epätodennäköistä HIFK:lle,
mutta huomattavasti
korkeampi ja reaalisempi uhka Jukureille.
Vaikka molemmat seurat tekevät tällä hetkellä tappiota, niiden
taloudellinen kantokyky, taustayhteisöt ja markkina-asemat eroavat
täysin toisistaan.
Seurojen
konkurssiriskiä ja veloista selviytymistä voidaan arvioida
seuraavasti:
Helsingin
IFK (Oy HIFK-Hockey Ab) – Konkurssiriski: Erittäin matala
HIFK
julkisti juuri elokuussa 2026 päättyneen tilikauden tuloksensa,
joka oli 230
000 euroa tappiollinen.
Tämä oli jatkoa edellisvuoden 140 000 euron tappiolle. Tästä
huolimatta seuran kaatuminen on epätodennäköistä seuraavista
syistä:
Valtava
liikevaihto:
HIFK operoi noin 18,7
miljoonan euron
liikevaihdolla. Se on taloudellisesti yksi Liigan suurimmista ja
vakaimmista jäteistä.
Korkea
täyttöaste ja kysyntä:
Nordiksen täyttöaste oli Liigan korkein (93
%)
ja ottelukohtainen yleisökeskiarvo oli 7 597 katsojaa. Lipunmyynti
ja yhteistyökumppanitulot ovat erittäin vahvalla pohjalla.
Tappioiden
luonne:
Viimeisimmät tappiot johtuivat poikkeuksellisesta
loukkaantumissumasta, joka pakotti ostamaan kalliita korvaavia
pelaajia kesken kauden, sekä lyhyestä pudotuspelikeväästä.
Kyseessä on urheilullinen epäonni, ei rakenteellinen
konkurssiuhka.
Pääoma
ja sijoittajat:
HIFK:lla on vahva tase ja tarvittaessa pääomarikas taustayhteisö
helsinkiläisessä liike-elämässä, joka pystyy takaamaan velat.
Mikkelin
Jukurit (Jukurit HC Oy) – Konkurssiriski: Kohtalainen / Korkea
Jukurien
tilanne on huomattavasti hälyttävämpi. Seura teki 414
530 euron nettotappion
tilikaudella 2024–2025, ja sen omavaraisuusaste putosi kriittiseen
4
prosenttiin.
Toiminnan jatkuvuus vaatii jatkuvia hätätoimenpiteitä:
Pieni
ja rajallinen markkina:
Jukurit operoi vain 4,67
miljoonan euron liikevaihdolla,
mikä on Liigan pienimpiä. Mikkelin talousalue on kapea, ja seuran
on vaikea kasvattaa tulojaan ilman uutta oheisliiketoimintaa.
Pakon
sanelemat pelastusoperaatiot:
Kesällä 2026 Jukurit joutui myymään jäähalliyhtiön osakkeensa
Mikkelin kaupungin omistamalle yhtiölle ja järjestämään 500
000 euron suunnatun osakeannin
pelastaakseen kassansa.
Urheilullinen
riski ja uusi sarjajärjestelmä:
Kaudesta 2026–2027 alkaen Liigan uusi rakenne (karsinnat ja
mahdollinen putoaminen) lisää painetta. Jukurien
oman johdon mukaan
koko toiminta on vaarassa, jos tulot eivät nouse muutamalla sadalla
tuhannella eurolla tai jos joukkue tippuu alempaan liigaan.
Selviytymisen
ehto:
Jukurit selviää veloistaan vain, jos paikalliset sijoittajat
(kuten lisäpääomaa sijoittanut Tero Palosaari) jatkavat
rahoitusta ja jos seura pystyy pitämään kulunsa poikkeuksellisen
tiukassa kurissa.
Yhteenveto
HIFK:lla
ei ole hätää; sen tappiot ovat helposti hallittavissa
liiketoiminnan suuren koon ansiosta. Jukurit sen sijaan tanssii
jatkuvasti veitsenterällä. Jos Jukurien tuoreimmat osakeannit ja
pelaajamyynneistä saadut säästöt eivät riitä kääntämään
tulosta positiiviseksi, seuralla on todellinen riski ajautua
maksukyvyttömyyteen tulevien kausien aikana.
Miten
Mestiksen seurat Hermes, RoKi ja Keupa selviävät jatkossa
talousongelmistaan
Mestiksen
perinteisten seurojen – Hermeksen,
RoKin ja KeuPa HT:n
– taloudellinen selviytymistaistelu liittyy suoraan suomalaisen
jääkiekon käynnissä olevaan suureen sarjauudistukseen. Suomen
Jääkiekkoliitto ja Liiga suunnittelevat siirtymistä uuteen
sarjajärjestelmään, jossa kahdella korkeimmalla tasolla pelaisi
yhteensä 24 joukkuetta (A-liiga ja B-liiga).
Tämä
uudistus pakottaa Mestis-seurat reagoimaan nopeasti, sillä paikka
syksyllä alkavassa uudessa B-liigassa vaatii taloudellisen vakauden
ja lisenssikriteerien täyttämistä. Seurat pyrkivät selviytymään
ongelmistaan seuraavilla strategioilla:
1.
Kokkolan Hermes (Kokkolan Hermes Oy)
Hermeksen
tilanne vaati rajuja toimia, sillä sen tilinpäätös paljasti
peräti 612
520 euron jättitappion.
Seuran pelastussuunnitelma nojaa kahteen tukijalkaan:
Massiivinen
osakeanti:
Hermes käynnisti osakeannin, jonka minimitavoite
on 200 000 euroa.
Mikäli kaikki A-sarjan osakkeet saadaan myytyä, seura kerää
kassaan 500 000 euroa. Lisäksi tarjolla on pienempiä, 250 euron
B-sarjan faniosakkeita.
Oheismyynnin
kasvattaminen:
Kokkolan jäähalliin rakennetaan kuusi uutta VIP-aitiota. Näiden
17–24 neliön aitioiden avulla seura pyrkii sitouttamaan alueen
yrityksiä ja luomaan uutta, korkeakatteista ottelutapahtumatuloa.
Tavoite:
Vakauttaa talous ja varmistaa urheilullisesti paikka Mestiksen
neljän parhaan joukossa, mikä takaa nousun uuteen B-liigaan.
2.
Rovaniemen RoKi (RoKi Hockey Oy)
RoKi
teki kolmen voitollisen vuoden jälkeen erittäin raskaan yli
250 000 euron tappion,
mikä johtui pääasiassa vanhojen tase-erien alaskirjauksista sekä
organisaation sisäisistä myllerryksistä (kuten toimitusjohtajan ja
päävalmentajan vaihdoksista). RoKin selviytymiskeinot ovat:
Pääomitukset
ja sijoittajat:
Seura käynnisti osakeannin, jolla tavoitellaan yli
300 000 euron uutta pääomaa.
Yritysmyynnin
tehostaminen:
Seura pyrkii hyödyntämään Rovaniemen ja Lapin alueen vahvoja
vetureita, kuten matkailu- ja kaivosalaa. Syksyn yritysmyynti onkin
edennyt johdon mukaan suunnitellusti.
Vierasvelkojen
hoito:
Seuralla on edelleen noin puoli miljoonaa euroa vierasta velkaa,
mutta kriittisimmät verovelat on saatu hoidettua
maksujärjestelyillä. RoKilla on Mestiksen tasolle poikkeuksellisen
suuri yleisöpotentiaali, mikä auttaa kassan paikkaamisessa.
3.
KeuPa HT (KeuPa Hockey Oy)
Pienellä
paikkakunnalla operoiva Keuruun ylpeys joutui keväällä jopa
urheilulliseen kuilun partaalle pelattuaan Mestiksen karsinnoissa.
Talous on ollut vuosia tiukilla, ja seura hakee pelastusta
yhteisöllisyydestä:
"Owners
Club" -osakeanti:
KeuPa HT käynnisti osakeannin, jonka tavoitteena oli kerätä 100
000 euroa uutta pääomaa.
Heinäkuussa päättyneellä annilla haettiin laajaa omistajapohjaa
paikallisista ihmisistä ja pienyrityksistä.
Äärimmäinen
kulukuri:
KeuPa HT joutuu operoimaan sarjan pienimpiin kuuluvalla budjetilla.
Seuran selviytyminen nojaa vahvaan talkoohenkeen ja tiukkaan
budjettikuriin, jossa pelaajahankinnat tehdään ilman taloudellisia
riskejä.
Yhteenveto:
Miten seurat pärjäävät?
Kaikki
kolme seuraa käyttävät tällä hetkellä samaa työkalua:
osakeantia
ja ulkopuolisen pääoman pumppaamista seuraan.
Pysyvä pelastus vaatii kuitenkin sen, että ne onnistuvat
mukautumaan uuteen sarjajärjestelmään. Jos osakeannit
epäonnistuvat, riskinä on putoaminen pois valtakunnallisesta
kiekkokartasta kriteerien tiukentuessa.
Mitkä
joukkueet todennäköisesti pelaavat kaudella 2027-2028 A.liigaa ja
mitkä B-liigaa
Kaudella
2027–2028 suomalainen huippukiekko siirtyy Jääkiekon SM-liiga
Oy:n hallinnoimaan kaksiportaiseen
sarjajärjestelmään (14+10-malli),
jossa pelataan ylempää A-liigaa
(14 joukkuetta) ja alempaa B-liigaa
(10 joukkuetta).
Joukkueryhmittelyt
määräytyvät alkavan siirtymäkauden (2026–2027) urheilullisen
menestyksen sekä tiukkojen talous- ja hallilisenssien perusteella.
Tämänhetkisten voimasuhteiden ja resurssien valossa joukkueet
jakautuvat todennäköisesti seuraavasti:
Varmat
ja erittäin todennäköiset A-liigan joukkueet (11 seuraa)
Nämä
seurat muodostavat suomalaisen jääkiekon taloudellisen ja
urheilullisen selkärangan. Niiden paikka 14 parhaan joukossa on
käytännössä varma.
Tappara
& Ilves:
Tampereen Nokia Arenan jättiläiset, Liigan suurimmat budjetit ja
vakaimmat yleisömäärät.
HIFK:
Suuresta liikevaihdostaan ja urheilullisista suhdannevaihteluistaan
huolimatta itseoikeutettu pääsarjaseura.
Kärpät:
Pohjoisen talousmahti, jolla on vahva oheisliiketoiminnan selkänoja.
Lukko:
Rauman RTK-palvelun takaama taloudellinen turva pitää seuran aina
huipulla.
KalPa
& Pelicans:
Viime vuosien urheilulliset menestyjät ja vakaat
pudotuspelijoukkueet.
Kiekko-Espoo:
Sarjan uusin tulokas, jolla on valtava talousalue ja nopeasti
kasvava organisaatio.
TPS,
Ässät & JYP:
Perinteikkäät liigapaikkakunnat, joiden infrastruktuuri ja
junioriputki takaavat paikan ylimmällä tasolla.
⚖️ A-liigan
viimeisistä paikoista taistelevat (5 seuraa)
Siirtymäkaudella
2026–2027 Liigan runkosarjan sijoille
15–17 päätyvät joukkueet putoavat suoraan
B-liigaan. Viimeisistä A-liigan paikoista käydään armoton
taistelu näiden seurojen välillä:
SaiPa:
Tehnyt loistavaa urheilullista tulosta budjettiinsa nähden ja on
vahvoilla säilyttämään paikkansa.
Jokerit:
Pyrkii nousemaan Mestiksestä suoraan Liigan alaisuuteen ja sen
taloudelliset resurssit sekä yleisöpotentiaali riittävät
heittämällä A-liigaan.
KooKoo:
Operoi vakaalla liikevaihdolla, mutta urheilullisen marginaalin on
osuttava nappiin putoamisen välttämiseksi.
HPK
& Sport:
Molemmat seurat operoivat tiukoilla budjeteilla ja ovat suurimmassa
vaarassa valua runkosarjan kolmen viimeisen joukkoon ja siten
B-liigaan.
B-liigaan
putoavat tai siellä aloittavat (10 seuraa)
B-liiga
muodostetaan siirtymäkauden Liigan peräpään joukkueista sekä
Mestiksen parhaista seuroista, jotka täyttävät uudet
lisenssikriteerit.
Mikkelin
Jukurit:
Seuran erittäin kriittinen taloustilanne, minimaalinen
pelaajabudjeti ja kapea talousalue tekevät siitä suurimman suoran
putoajaehdokkaan B-liigaan.
Mestiksen
kärkiseurat (JoKP, TuTo, IPK, Ketterä, Kiekko-Vantaa):
Nämä seurat taistelevat Mestiksen urheilullisista paikoista
(Mestiksen 7 parasta pääsee B-liigaan). Joensuun (JoKP) ja Turun
(TuTo) olosuhteet ja taloustaustat ovat vahvimmilla Liigan
lisenssikomitean silmissä.
RoKi
& Hermes:
Molemmilla on hyvät mahdollisuudet urheilullisesti lunastaa paikka
B-liigassa, mikäli niiden käynnissä olevat pelastusosakeannit
onnistuvat ja talous saadaan rauhoitettua lisenssin vaatimalle
tasolle.
Ratkaisevat
tekijät kaudella 2026–2027
Runkosarjan
sijoitus:
Kukaan ei voi "ostaa" paikkaansa, sillä siirtymäkauden
urheilullinen tulos määrittää suoraan kolmen liigajoukkueen
putoamisen.
Olosuhdelisenssi:
B-liigaan vaaditaan vakaa talouspohja ja riittävä
hallikapasiteetti, mikä karsii automaattisesti pienimmät
Mestis-paikkakunnat pois.
Mitkä
ovat seuraavien joukkueiden mahdollisuudet pelata B-liigassa JHT
Kalajoki, Raahe-Kiekki , K-Laser,
Kysymiesi
joukkueiden – JHT
Kalajoen, Raahe-Kiekon ja Laser HT:n
(Kiekko-Laserin edustusjääkiekkoa pyörittävä taustayhteisö) –
mahdollisuudet pelata tulevaisuudessa uudessa B-liigassa ovat
erittäin
pienet ja epätodennäköiset.
Vaikka
urheilullinen taso Suomi-sarjassa on kova ja joukkueilla on
intohimoiset kannattajat, B-liigan
tiukat olosuhde- ja talouslisenssit
(vaatimukset hallikapasiteetille, VIP-tiloille, mediatekniikalle ja
satojen tuhansien eurojen liikevaihdolle) muodostavat lähes
ylipääsemättömän esteen näille pienemmille paikkakunnille ja
organisaatioille.
Tilannetta
voidaan arvioida joukkueittain seuraavasti:
1.
JHT Kalajoki – Mahdollisuudet: Erittäin pienet ?
Kalajokinen
JHT on yksi Suomi-sarjan kestomenestyjistä, ja seura on ilmoittanut
tavoittelevansa paikkaa kansalliselta huipulta.
Taloudellinen
este:
JHT operoi rekisteröitynä yhdistyksenä (JHT Tuki ry), ja sen
liikevaihtoluokka on Suomi-sarjalle tyypillinen (arviolta alle 200
000 euroa). B-liiga tulee olemaan osakeyhtiöpohjainen
ammattilaissarja, jonka pyörittäminen vaatii moninkertaisen
budjetin ja organisaation.
Infrastruktuuri:
Kalajoen jäähalli on tunnelmallinen, mutta se ei täytä Liigan
alaisen B-liigan kriteereitä (kuten riittävää
istumakatsomokapasiteettia, modernia mediatekniikkaa ja laajoja
yritys- ja VIP-aitiotiloja).
Realistinen
taso:
JHT:n maksimipotentiaali on vakiinnuttaa paikka Suomi-sarjan
huipulla tai tulevaisuudessa pelata perinteisessä Mestiksessä,
mikäli sarjajärjestelmä joustaa.
2.
Laser HT (Oulu/Oulunsalo) – Mahdollisuudet: Teoreettiset, mutta
vaikeat ⚖️
Oulun
seudun ammattilaiskiekon "kakkoseura" Laser HT teki
loistavan paluun Suomi-sarjaan ja pelasi itsensä suoraan
Suomi-sarjan
finaaleihin asti keväällä 2026.
Urheilullinen nousujohteisuus on siis lujaa.
Olosuhteet
ja markkina:
Laser HT pelaa kotiotteluitaan Oulunsalossa, mutta pystyy
hyödyntämään isompia otteluita varten Oulun Raksilan pyhättöä
(kuten kevään 2026 finaaleissa). Oulun talousalueella riittäisi
teoriassa yrityskumppaneita myös toiselle ylemmän tason
joukkueelle.
Kärpät-yhteistyö:
Suurin haaste on Oulun Kärppien täydellinen dominanssi alueella.
Laser toimii pitkälti Kärppien pelaajapolun jatkeena nuorille
pelaajille. Seuralla ei ole sellaista itsenäistä, massiivista
rahoittajapohjaa, jolla se pystyisi nostamaan budjettinsa B-liigan
vaatimalle ammattilaistasolle.
Arvio:
Kolmikosta selvästi suurin urheilullinen ja taloudellinen
potentiaali, mutta Kärppien varjosta nouseminen ammattilaissarjaan
vaatisi miljoonaluokan ulkopuolisen sijoittajan.
3.
Raahe-Kiekko – Mahdollisuudet: Lähes olemattomat ❌
Raahe-Kiekko
on perinteikäs paikallinen seura, mutta sen resurssit ovat puhtaasti
amatööri- ja harrastetasolla.
Urheilullinen
ja taloudellinen tilanne:
Seura on taistellut Suomi-sarjan häntäpäässä ja sen juhlakausi
päättyi urheilullisesti runkosarjaan. Seuran liikevaihto perustuu
pieneen lipunmyyntiin, jäsenmaksuihin ja paikallisiin
pienkumppaneihin.
Infrastruktuuri
ja väestöpohja:
Raahen talousalue ja jäähalli ovat aivan liian pienet B-liigaan.
Seuralla ei ole mitään edellytyksiä rakentaa sellaista
myyntiorganisaatiota, jota kansallisen tason kiekkobisnes
edellyttää.
Yhteenveto
Jos
Jukurit poistuu kartalta ja etsitään korvaajia pohjoisesta, Laser
HT
on ainoa, jolla on pelillisen tasonsa, juniorimyllynsä
(Kiekko-Laser) ja Oulun talousalueen ansiosta edes teoreettinen
mahdollisuus unelmoida ylemmistä sarjoista. Kalajoki ja Raahe
pysyvät jatkossakin puhtaasti harraste- ja puoliammattilaiskiekon
näyttämöinä Suomi-sarjassa
Mitkä
ovat seuraavien joukkueiden mahdollisuudet pelata B-liigassa Lapuan
Virkiä, S-Kiekko Seinäjoki, MuiK Hockey
Kysymiesi
Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan seurojen – Lapuan
Virkiän, Seinäjoen S-Kiekon ja uusikaarlepyyläisen MuIK Hockeyn
– mahdollisuudet pelata uutta B-liigaa ovat erittäin
pienet ja epätodennäköiset.
Vaikka
alueella on vahva urheilubumi, B-liigaan vaadittavat satojen
tuhansien eurojen (tai jopa miljoonaluokan) liikevaihdot, tiukat
osakeyhtiömuotoiset ammattilaiskriteerit ja hallien
infrastruktuurivaatimukset ovat näille seuroille nykyisellään
ylipääsemättömiä.
Seurojen
tilanteet ja potentiaali eroavat kuitenkin toisistaan merkittävästi:
1.
S-Kiekko (Seinäjoki) – Mahdollisuudet: Teoreettiset, mutta
vaativat jättiloikan ⚖️
Kolmikosta
S-Kiekolla on taustansa ja talousalueensa puolesta kaikkein parhaat
lähtökohdat, vaikka matka B-liigaan on silti pitkä.
Talousalueen
potentiaali:
Seinäjoki on voimakkaasti kasvava maakuntakeskus, jossa riittää
varakkaita yrityksiä (kuten SJK jalkapallossa ja JymyJussit
pesäpallossa ovat osoittaneet). Kaupungissa olisi periaatteessa
taloudellinen pohja ylemmän tason jääkiekolle.
Olosuhteet:
Seinäjoen jäähalli (Atria Areena) tarjoaa Suomi-sarjan tasolle
hyvät puitteet, mutta B-liigan tv-tuotanto-, media- ja
VIP-vaatimukset vaatimat korjaustöitä.
Suurin
este:
Jääkiekko on jäänyt Seinäjoella muiden lajien varjoon. S-Kiekon
organisaatio pyörii pitkälti yhdistyspohjalta (S-Kiekko Juniorit
ry:n kautta edustusjoukkueeseen), eikä seuralla ole sellaista
itsenäistä miljoonaluokan bisneskoneistoa, jota B-liigan osakkuus
vaatisi.
2.
Lapuan Virkiä – Mahdollisuudet: Erittäin pienet ?
Lapuan
Virkiä teki hienon paluun Suomi-sarjaan ja on herättänyt alueella
kovaa kiekkokuonetta, mutta ammattilaissarja ei ole realistinen.
Yhteisön
voima:
Virkiä on perinteikäs yleisseura, ja sen otteluissa on
Suomi-sarjan parhaita yleisömääriä ja loistava tunnelma.
Talkoohenki ja paikallinen tuki ovat tapissa.
Infrastruktuuri
ja talous:
Lapuan Energia Areena on liian pieni modernin ammattilaisviihteen
tarpeisiin. Virkiän edustusjoukkue operoi pienellä budjetilla,
joka nojaa paikallisiin yrityskumppaneihin. Seuran rahkeet eivät
riitä B-liigan vaatimaan täysipäiväiseen organisaatioon ja
pelaajapalkkoihin ilman ulkopuolista miljonäärisijoittajaa.
3.
MuIK Hockey (Uusikaarlepyy) – Mahdollisuudet: Lähes olemattomat ❌
Uusikaarlepyyläinen
MuIK Hockey on tehnyt sitkeää ja hienoa työtä Suomi-sarjassa,
mutta sen resurssit ovat täysin harraste- ja amatööritasolla.
Maantiede
ja väestöpohja:
Uusikaarlepyy on alle 10 000 asukkaan ruotsinkielinen pikkukaupunki.
Talousalue on aivan liian kapea valtakunnallisen ammattilaissarjan
pyörittämiseen.
Olosuhteet:
Komarov Arena (nimetty kaupungin oman kasvatin Leo Komarovin mukaan)
on sympaattinen paikallishalli, mutta se ei täytä mitään Liigan
tai B-liigan tiukkoja olosuhdelisenssejä katsomokapasiteetin tai
mediatekniikan osalta.
Yhteenveto
Jos
jokin näistä seuroista haluaisi pelata B-liigassa, Seinäjoen
S-Kiekko
on ainoa, jolla on kaupungin koon ja yrityskentän puolesta siihen
teoreettinen potentiaali. Se vaatisi kuitenkin koko seuran rakenteen
muuttamista osakeyhtiöksi ja mittavaa ulkopuolista rahoitusta. Lapua
ja Uusikaarlepyy pysyvät jatkossakin puhtaasti nautittavan
aluesarjakiekon tyyssijoina.
