perjantai 25. syyskuuta 2026

GBK FA – K-Pallo 2–4 (2–1)

 

Länsi-Suomen Miesten Nelosen kausi sai dramaattisen ja vauhdikkaan päätöksen Kokkolan Santahaassa, kun kotijoukkue GBK FA ja Kalajoen K-Pallo iskivät yhteen sesongin viimeisessä kamppailussa. Ottelu tarjoili yleisölle kaksi täysin erilaista puoliaikaa, upeita maaleja sekä runsaasti taktisia pelaajavaihtoja molemmin puolin.

Ottelun avaushulinat alkoivat jo 14. minuutilla, kun vierasjoukkue K-Pallo joutui tekemään varhaisen pelaajavaihdon. Kentältä pois kirmasi numero 23, Eetu Jelekäinen, ja hänen tilalleen ryhmitykseen astui Tuukka Marjala (4). Ensimmäisen puolen tunnin aikana molemmat hakivat asetelmia, kunnes 30. minuutilla Santahaan yleisö sai aihetta juhlaan. Kotijoukkue siirtyi 1-0-johtoon Jonathan Flinckin (77) tarkalla viimeistelyllä. Vain yhdeksän minuuttia myöhemmin, ottelun 39. minuutilla, sama mies oli asialla. Flinck kuritti kalajokisten puolustusta jo illan toisella osumallaan, ja taululle pyörähtivät tylyt 2-0-lukemat.

K-Pallo ei kuitenkaan lannistunut salama-aluista. Vain minuutti isäntien toisen maalin jälkeen, pelikellon näyttäessä 40. minuuttia, vierasjoukkueen Martti Märsylä (10) löysi aukon GBK-puolustuksesta ja kavensi tilanteeksi elintärkeän 2-1-osuman. Näissä lukemissa siirryttiin myös viettämään ansaittua taukoa.

Toiselle puoliajalle molemmat päävalmentajat tekivät merkittäviä muutoksia kääntääkseen pelin virran. Kotijoukkue jätti pukukoppiin Mikael Wntuksen (11) ja otti tilalle William Finellin (10). K-Pallo puolestaan suoritti tuplavaihdon: Aarni Kuutti (77) ja Eemeli Peltoniemi (19) tekivät tilaa Jari Nikupaavolle (17) sekä Alvar Sorvarille (5).

Toinen puoliaika alkoi sähköisesti, ja jo 48. minuutilla kotijoukkueen Jeremi Rajala (66) katseli keltaista korttia. Vieraiden rynnistys tuotti tulosta 56. minuutilla, kun K-Pallon luottotykki Joonas Kyösti tasoitti pelin 2-2:een. Eikä aikaakaan, kun Kalajoen punakone porskutti jo ohi. Vain kolme minuuttia tasoituksesta, 59. minuutilla, Mikko Puurulan johtama hyökkäys päättyi pallon löytäessä tiensä verkkoon, ja K-Pallo siirtyi ensimmäistä kertaa ottelussa johtoon lukemin 2-3.

Tämän jälkeen kentällä nähtiin todellinen vaihtorumba. GBK yritti herätellä joukkojaan 60. minuutilla ottamalla Anselmi Puikon (21) ja Casper Djupsundin (5) pois, jolloin tilalle juoksivat Zacharias Zitting (25) ja Aapo Sillanpää (26). Neljä minuuttia myöhemmin K-Pallo vastasi ottamalla maalanneet Märsylän ja Puurulan vaihtoon, ja tuoretta voimaa kentälle toivat Jonatan Jaatinen (28) sekä Eetu Nikupaavo (6).

Peli koveni loppua kohden, ja 68. minuutilla GBK:n Atte Kangas (44) nappasi varoituksen. Ottelun lopullinen ratkaisu nähtiin 77. minuutilla, kun vaihdosta sisään tullut Jonatan Jaatinen (28) osoitti pelisilmäänsä ja siirsi K-Pallon riemastuttavaan 2-4-johtoon.

GBK FA yritti vielä 80. minuutilla kaikkensa tehden peräti kolme vaihtoa kerralla: Atte Kangas (44), Jesse Leskinen (7) ja William Bränbacka (13) jättivät kentän, ja tilalle astelivat Robin Uusitalo (15), Alexander Grahn (82) sekä Kasperi Kangasvieri (6). K-Pallon puolustus kesti kuitenkin loppurynnistyksen moitteettomasti, ja ottelu päättyi hienoon vierasvoittoon numeroin 2-4.


Sarjatilanne ja lohkon maalikuningas

Joonas Kyösti on lohkon maalikuningas! K-Pallon maalitykki Joonas Kyösti dominoi Miesten Nelosen maalipörssiä tällä kaudella suorastaan ylivoimaisella esityksellä, paukuttaen kauden aikana yli 33 maalia. Hän oli joukkueensa hyökkäyspelin ehdoton sielu ja itseoikeutettu maalikuningas.

Tässä on päivitetty lopputilanne sarjan kärkipään ja K-Pallon sijoituksen osalta kauden päätyttyä. K-Pallo sijoittui hienon loppukirinsä ansiosta 12 joukkueen sarjassa kuudenneksi 29 pisteellä:

Miesten Nelosen Keski-Pohjanmaan/Vaasan lohkon lopullinen sarjataulukko kaikkien 12 joukkueen osalta näyttää kauden päätteeksi tältä:

Sijoitus

Joukkue

Pisteet

1.

Esse IK

56

2.

IK Myran

55

3.

KPS

43

4.

Pedesi Vikings

36

5.

KoPo

35

6.

K-Pallo

29

7.

Inter Kokkola

29

8.

GBK/FA

26

9.

LBK/2

22

10.

Ysikaks Nivala

20

11.

PeFF

15

12.

KoPo/akatemia

0 *

* Huom. KoPo/akatemia suljettiin sarjasta kauden aikana / luovutti, minkä vuoksi sen pisteiksi jäi nolla. 

Kohti Kolmosta – K-Pallo tarjoaa nuorille pelaajille täydellisen polun huipulle ja työelämään Kalajoella

Haaveiletko kehittymisestä jalkapalloilijana, laadukkaasta arkiharjoittelusta ja tavoitteellisesta joukkueesta, jossa jokaisella pelaajalla on mahdollisuus loistaa? K-Pallo sijoittui päättyneellä kaudella miesten IV-divisioonassa omassa lohkossaan kuudenneksi, ja suunta on nyt vahvasti ylöspäin. Ensi kaudella rima nostetaan korkealle: tavoitteenamme on pelillinen dominointi ja nousu III-divisioonaan. Tämän tarinan tekemiseen etsimme nyt lähialueen ja kauempaakin tulevia kunnianhimoisia nuoria sekä naapuriseurojen kärkipelaajia, jotka haluavat ottaa seuraavan askeleen urallaan.

Kalajoki tarjoaa tällä hetkellä jotain sellaista, mitä harva muu paikkakunta pystyy tässä sarjavaiheessa tarjoamaan – täydelliset olosuhteet kehittymiselle niin kentällä kuin sen ulkopuolella.

Olosuhteet, jotka kestävät vertailun
Kalajoella jalkapallokausi ei lopu syksyn viimaan. Merenojan huippumoderni keinotekonurmi ja Kalajoen Hiekkasärkkien upea jalkapallohalli takaavat sen, että K-Pallossa harjoitellaan optimaalisissa, laadukkaissa olosuhteissa ympäri vuoden. Meillä et anna tasoitusta talvikuukausina, vaan pääset kehittämään fysiikkaasi ja pallollista osaamistasi olosuhteissa, joita kadehditaan ylemmilläkin sarjatasoilla.

Opiskelu ja jalkapallo täydellisessä tasapainossa
Miten yhdistää tavoitteellinen urheilu ja tulevaisuuden rakentaminen? Kalajoki tekee siitä helppoa. Kalajoen lukion tasokas urheilulinja mahdollistaa nuorille urheilijoille ohjatun, ammattimaisen aamuharjoittelun ja valmennuksen suoraan opintojen ohessa. Jos taas ammatillinen väylä vetää puoleensa, JEDU tarjoaa alueen monipuolisimmat opiskelupaikat sekä viihtyisät opiskelija-asunnot, joten muuttaminen paikkakunnalle on tehty nuorelle vaivattomaksi.

Työtä, tukea ja elinvoimaa
Me K-Pallossa ymmärrämme, että pelaajan arjen on oltava kunnossa myös kentän ulkopuolella. Kalajoen Hiekkasärkkien kukoistava matkailu- ja yrityselämä tarjoaa nuorille valtavasti työpaikkoja ja uramahdollisuuksia. Lisäksi Kalajoen kaupunki tukee aktiivisesti nuorten työllistymistä omilla räätälöidyillä toimenpiteillään. Autamme joukkueena ja yhteisönä sinua löytämään sopivan työpaikan tai harjoittelupaikan, jotta voit keskittyä pelaamiseen ilman taloudellista stressiä.

Miksi juuri K-Pallo ja IV-divisioona?
Naapuriseurojen parhaat pelaajat: te olette jo osoittaneet tasonne. Nyt on aika kysyä, tarjoaako nykyinen ympäristönne teille tarpeeksi suuren roolin, voittamisen kulttuuria ja selkeää projektia ylöspäin. K-Pallossa et ole vain yksi ringin laajentaja – olet avainpelaaja matkalla kohti Kolmosta. Me rakennamme joukkuetta, joka pelaa modernia, rohkeaa ja voittavaa jalkapalloa.

K-Pallo ei tarjoa pelkästään pelipaikkaa, vaan kokonaisvaltaisen kasvualustan. Täällä saat loistavat olosuhteet, opiskelupaikan, asunnon, työtä ja ennen kaikkea joukkueen, jolla on nälkä menestyä.

Ota haaste vastaan, tule osaksi Kalajoen futisbuumia ja nostetaan K-Pallo yhdessä sinne, minne se kuuluu. Liity joukkueeseen ja ota yhteyttä K-Pallon valmennukseen tai johtoon jo tänään!





torstai 24. syyskuuta 2026

Riemu ryösti pisteet Seinäjoelta

 


JHT:n harjoitukset eilen (Kuva Hannu Tilus)


Riemu ryösti pisteet Seinäjoelta – S-Kiekko taipui kotonaan 1–4

Seinäjoen Suomi-sarja-ilta tarjoili 436 katsojan edessä vauhdikkaan kamppailun, kun S-Kiekko ja jyväskyläläinen Riemu iskivät yhteen. Tiukan ja jäähyjen sävyttämän ottelun sankariksi nousi tehokkaasti paikkansa hyödyntänyt vierasjoukkue Riemu, joka korjasi täyden pistepotin matkaansa maalein 1–4.

Avauserä: Riemu iskee ensitahdit

Ottelun avauserä oli tarkkaa peliä, jossa molemmat maalivahdit – S-Kiekon Juho Ristaniemi ja Riemun Aku Kemppainen – joutuivat heti urakoimaan. Riemu onnistui avaamaan maalihanat ajassa 13.05, kun Kasper Sallinen vei vieraat 0–1-johtoon Veeti Vähäkainun ja Joonas Paasovaaran esityöstä. Erän lopussa S-Kiekko pääsi kokeilemaan ylivoimaa Kalle Siekkisen poikittaisesta mailasta saaman rangaistuksen myötä, mutta erätauolle lähdettiin vieraiden johdossa. Erän torjunnat (Ristaniemi 6, Kemppainen 10) kertoivat Riemun lievästä hallinnasta.

Toinen erä: Jäähyilyä ja vieraiden johdon kasvatusta

Toisessa erässä molemmat joukkueet kuluttivat vuorotellen jäähypenkkiä. S-Kiekon takaa-ajo sai synkän alun, kun Jaakko Innanen laukoi Thomas Tarvaisen syötöstä Riemun jo kahden maalin karkumatkalle ajassa 26.34. Vaikka molemmille joukkueille tarjottiin erässä ylivoimaa muun muassa Kasper Sallisen ja Roni Jauhiaisen istuessa kaksiminuuttisia, lisämaaleja ei erässä nähty. Kemppainen jatkoi varmasti Riemun maalilla napaten toisessa erässä 12 torjuntaa Ristaniemen kahdeksaa vastaan.

Kolmas erä: S-Kiekon loppukiri ilman maalivahtia jäi vajaaksi

Ottelun lopullinen ratkaisu nähtiin ajassa 51.57, kun Vili Peräkylä huudatti vierasjoukkueen penkkiä viemällä Riemun jo ratkaisevan tuntuvaan 0–3-johtoon Antonio Marchesanin syötöstä.

S-Kiekko ei kuitenkaan myynyt nahkaansa helpolla. Kotijoukkue otti aikalisän ajassa 55.02 ja reilua minuuttia myöhemmin Ristaniemi vedettiin pois maaliltaan. Uhkapeli tuotti tulosta ajassa 57.53, kun Miko Uutela kavensi tilanteeksi 1–3 Nooa Lamun syötöstä pelatessaan kuudella viittä vastaan.

Seinäjokelaisten kiri hyytyi kuitenkin lopullisesti vain puoli minuuttia ennen loppusummeria. Ristaniemen ollessa jälleen vaihtoaitiossa Joona Lautala pääsi sijoittamaan kiekon tyhjään maaliin ajassa 58.50 sinetöiden loppunumerot 1–4. Esityön maaliin tekivät Matias Rauvola sekä illan tehomies Kasper Sallinen.

Sarjatilanne ja tulevat ottelut

Voiton myötä Riemu nousi sarjataulukossa tasapisteisiin (6 pistettä) S-Kiekon kanssa, kiilaten paremman maalieron turvin viidenneksi heti S-Kiekon yläpuolelle. Suomi-sarjan kärjessä jatkaa LeKi 10 pisteellä.

Molemmat joukkueet jatkavat urakkaansa tulevana viikonloppuna:

  • S-Kiekko matkustaa lauantaina 26.9. sarjakakkosen Laser HT:n vieraaksi kello 18.30.

  • S-Kiekon seuraava vierasottelu pelataan perjantaina 2.10. Urhoa vastaan.



S-Kiekko – Riemu 1-4


1.erä

Juho Ristaniemi 32 Aku Kemppainen 20

13.05 0-1 Kasper Sallinen 91 Veeti Vähäkainu 61 Joonas Paasovaara 66 18.02 Kalle Siekkinen 25 poikittainen maila 2 min

maalivahtien torjunnat 6-10


2.erä

20.21 Vili Peräkylä 94 huitominen 2 min

26.34 0-2 Jaakko Innanen 17 Thomas Tarvainen 11

28.26 Kasper Sallinen 91 kampitus 2 min

34.28 Roni Jauhiainen 4 poikittaiinen maila 2 min

maalivahtien torjunnat 8-12


3.erä

51.57 0-3 Vili Peräkylä 94 Antonio Marchesani 92

55.02 Aikalisä S-Kiekko

56.14 Maalivahti ulos Juho Riistaniemi 32

57.53 1-3 ilman maalivahti Miko Uutela 11 Nooa Lamu 20

57.53 Maalivahti sisään Juho Riistaniemin 32

58.21 Maalivahti ulos Juho Riistaniemi 32

58.50 maalivahti sisään Juho Riistaniemi

58.50 1-4 tyhjä maali Joona Lautala 47 Matias Rauvola 31 Kasper Sallinen 91

58.58maalivahti ulos Juho Riistaniemi

maalivahiten torjunnat 7-10


yleisöä 436


sarjatilanne 23.9.2026


LeKi 4 2 2 0 0 18- 9 10

Laser HT 3 3 0 0 0 15- 6 9

Haukat 4 3 0 0 1 19- 12 9

Hunters 3 2 0 0 1 12- 8 6

Riemu 4 1 1 1 1 18- 17 6

S-Kiekko 3 2 0 0 1 8- 8 6

Raahe-K 3 2 0 0 1 8- 9 6

Urho 3 1 1 0 1 14- 13 5

SaPKo 3 0 1 1 1 7- 9 3

JHT 3 1 0 0 2 8- 11 3

FPS 3 0 0 2 1 12- 16 2

MuIK Hocke 3 0 1 0 2 8- 12 2

Virkiä 4 0 0 2 2 7- 14 2

Titaanit 3 0 0 0 3 10- 20 0


Runkosarjassa pelataan 39 kierrosta.


JÄÄKIEKKO SUOMI-SARJA


25.9.

FPS - Raahe-K 18.30

Hunters - Haukat 18.30

SaPKo - Urho 18.30

MuIK Hockey - Virkiä 19.00


26.9.

Haukat - Raahe-K 16.20

LeKi - FPS 17.00

Urho - Hunters 17.00

Virkiä - JHT 17.00

SaPKo - Titaanit 17.00

Laser HT - S-Kiekko 18.30


27.9.

Titaanit - LeKi 16.00


2.10.

JHT - MuIK Hockey 18.30

Hunters - Laser HT 18.30

Urho - S-Kiekko 19.00


IPK – Hermes 2-3

https://www.facebook.com/reel/4544678709131920?locale=fi_FI


Hannu Tiluksen kuvia eilisistä JHT:n harjoituksista.

https://www.facebook.com/photo/?fbid=3695202510633698&set=pcb.28827272473534263&locale=fi_FI


Olin illalla katsomassa JHT:n harjoituksia. Harjoituksissa ei ollut mukana Riemupelissä törkeän laitataklauksen kohteeksi joutunut pelaaja. Lisäksi havaintojeni mukaan toinenkin vakiokopoonpanoon kuluva pelaaja ei ollut harjoituksissa. Syytä en tiedä. Harjoituksissa olivat sairastuvalta palanneet Juuso Pulkkinen, Riku Roukala ja Eljas Mäkitalo. JHT hakee joukkueeseensa vielä SM-liigatason hyökkääjää. Pelaajan agentin kanssa on oltu jo yhteydessä. JHT on tehnyt puolustuksen osalla ratkaisjuja, joista kerrotaan myöhemmin. JHT hakee vielä puolustukseen todella kovaa vahvistusta. Jos nämä muutokset toteutuvat , niin JHT päässee tavoitteeseensa eli Suomi-sarjan mestaruuteen ja Mestikseen.

keskiviikko 23. syyskuuta 2026

Talkoista tähtisateeseen ja Suomi-sarjan jättiläiseksi: Kalajoen jääkiekon uskomaton tarina

 


Olen saanut olla mukana Kalajoen jääkiekossa tavalla tai toisella vuodesta 1987 alkaen aina tähän päivään saakka. Muistan nuo ajat ja ne lukemattomat tarinat erittäin hyvin: Kari Jalonen ja edesmennyt Toni Arima asuivat aikoinaan minun kesämökilläni, ja sain olla mukana rakentamassa niitä inhimillisiä ja urheilullisia siltoja, jotka muuttivat paikallisen historian suunnan pysyvästi.

Vaikutin tuolloin Kalajoen kunnanvaltuutettuna ja olin aitiopaikalla päättämässä ja ajamassa läpi niitä historiallisia investointeja, joilla Kalajoelle saatiin oma jäähalli. Mutta ilmiö vaati paljon muutakin kuin seiniä. Toimiessani Kalajoen käsi- ja taideteollisen oppilaitoksen johtokunnan puheenjohtajana sekä Raahen Porvari- ja kauppakoulun opettajana pystyin solmimaan ainutlaatuisia kansainvälisiä suhteita. Kävin Virossa neuvottelemassa Viron jääkiekkoliiton puheenjohtajan Rein Millerin kanssa – se saunareissu, jossa neuvottelut aloitettiin, säilyy ikuisesti mielessäni. Niiden puheiden pohjalta järjestimme virolaisille kiekkoilijoille opiskelupaikkoja Kalajoelle. Legendaariselle valmentajalle Uno Veskille järjestimme valmentajan pestin lisäksi liikunnanopettajan ja asuntolanvalvojan paikan oppilaitoksesta. Nuorille lupauksille, kuten Olle Sildrelle ja Rauno Parrakselle, järjestyi opiskelupaikat käsi- ja taideteolliseen, ja nuoren Indrek Linden pelastimme Neuvostoliiton armeijan harmailta järjestämällä hänelle opiskelupaikan ensin Kalajoelle ja sen jälkeen Raahen Porvari- ja kauppakouluun.

Urheilupoliittisen ja inhimillisen työn lisäksi vastasin ilmiön taloudellisesta ja journalistisesta selkärangasta. Toimitimme hyvän ystäväni, urheilukirjailija Lauri Järvisen, kanssa uskomattoman paljon yhteistyötä: toimin päätoimittajana kaikissa kolmessa keskeisessä lehdessämme – Pohjanmaassa, Särkkäin Sanomissa sekä Pattijoella painetussa Mainoskimpassa. Päätoimittajana annoin Laurille vapaat kädet ja alustan kirjoittaa lennokkaasti sekä valokuvata pelitilanteet oikealla tavalla. Rahoitin Junkkareiden jääkiekko-lehden oman yritykseni mainoksilla, minkä lisäksi maksoin omasta pussistani huikeat 25 000 markan siirtokorvaukset per pelaaja, jotta saimme Oulun Kärpistä Kalajoelle Jari Karppisen, Marko Hjeltin ja Hannu Suorsan – sekä myöhemmin Mikko Pekkiön. Kärppä-pelaajille järjestyi kauttani myös opiskelupaikat Raahen Porvari- ja kauppakouluun. Tämän yhteisen intohimon, median voiman ja historian varaan JHT rakentuu yhä tänä päivänä. Tässä artikkelissa sukelletaan syvälle Kalajoen jääkiekon värikkääseen tarinaan.


1. 1960-luku: Alkutaival ja ulkojäiden talkoohenki

Kalajokisen jääkiekon viralliset juuret juontavat 1960-luvun taitteeseen. Tuohon aikaan lajia pelattiin puhtaasti vapaaehtoisvoimin ja ankarissa luonnonolosuhteissa, joissa kaukalo pystytettiin, kolattiin ja jäädytettiin käsin.

  • Ensimmäinen ottelu (1961): Vanhin säilynyt virallinen ottelupöytäkirja on päivätty 18. maaliskuuta 1961. Tuolloin Kalajoen Junkkarit kukisti paikallisvastustaja Ylivieskan Kuulan maalein 3–0. Historiallinen joukkue koostui lähes täysin Kalajoen Yhteiskoulun nuorista pojista.

  • Uraauurtavat puuhamiehet: Alkuaikojen toiminta oli täysin intohimon ja talkoohengen varassa. Keskeisiksi taustahahmoiksi ja lajin pioneereiksi nousivat muun muassa Antti Kalajo, Erkki Yrjänä, Viljo Rautapuro, Esko Rautio ja Heikki Nikupaavo.

  • Ensimmäinen tasonnosto: Lajin suosio kasvoi paikkakunnalla nopeasti. Pelilliseksi veturiksi saapui Raahesta Pohjois-Suomen parhaimpiin puolustajiin lukeutunut Juha Luovi. Hänen johdollaan Junkkarit onnistui sarjakaudella 1966–1967 voittamaan oman lohkonsa maakuntasarjassa pisteen erolla ennen Kälviää.

2. 1970–1980-luvut: Sarjahissit ja talouskriisin selättäminen

Seuraavina vuosikymmeninä toiminta vakiintui, mutta kohtasi myös kovia urheilullisia ja taloudellisia haasteita.

  • Pelaajakato ja uusi elpyminen: Junkkarit pelasi uusitun sarjajärjestelmän mukaista II-divisioonaa 1970-luvun puolivälissä kolme kautta. Putoamisen jälkeen vuonna 1978 joukkueen parhaat voimat siirtyivät Kokkolan Hermekseen, mikä jätti tyhjiön. Kiekkotoiminta elpyi kunnolla vasta syksyllä 1981, kun omat miehet palasivat vahvistamaan Junkkareita.

  • Konkurssiuhka ja pelastus (1988–1989): 1980-luvun lopussa Junkkareiden jääkiekkojaosto ajautui syvään talouskriisiin. Tuolloin jaoston puheenjohtajana toiminut Erkki Aho pelasti seuran varmalta konkurssilta maksamalla omasta pussistaan jääkiekon laskuja yli 131 000 markkaa. Varoja kerättiin sitkeästi muun muassa päätoimittamani Särkkäin Sanomat -lehden tuotoilla ja laitamainoksilla, mikä loi taloudellisen pohjan tulevalle menestykselle – ja teki mahdolliseksi ne suuret pelaajahankinnat, joilla Kärppien nuoret tähdet ja Viron maajoukkuemiehet saapuivat Kalajoelle.

3. 1990–1995: Divarihuuma, Robert Pukalovič ja legendaarinen "Kultakausi"

1990-luvun alussa Kalajoella alkoi ennennäkemätön jääkiekkohuuma, kun paikallinen talkoohenki kohtasi suuren rahan ja valtuustossa runnotut kunnianhimoiset päätökset. Paikkakunnasta tuli hetkessä koko suomalaisen kiekkokansan puheenaihe.

  • Halliaika alkaa (1991): Kunnanvaltuuston vihreän valon ja valtavan talkoopanostuksen ansiosta Kalajoelle valmistui vuonna 1991 uusi, uljas jäähalli (tunnetaan nykyisin nimellä Wiimax Areena). Se antoi toiminnalle modernit puitteet ja laukaisi todellisen buumin.

  • Itsenäistyminen JHT:ksi (1992): Syksyllä 1992 jääkiekkotoiminta eriytyi virallisesti emoseura Kalajoen Junkkareista. Syntyi itsenäinen edustusjoukkueorganisaatio JHT Kalajoki (Junkkarit Hockey Team).

  • Nimekkäät slovakit ja Kärppien kaato: Liikemies Markku Raution taloudellisella tuella joukkue nousi kohisten I-divisioonaan. Nousuryhmän ja divarivuosien runkona toimivat seuran historiaan kirjoitetut ulkomaalaisvahvistukset: slovakialainen luottopuolustaja Robert Pukalovič (jonka pelipaidan nro 4 JHT on myöhemmin jäädyttänyt) sekä tšekkoslovakialainen maalitykki Jan Jasko. Heidän rinnallaan kentällä nähtiin maajoukkue- ja NHL-legendoja kuten Kari Jalonen, Tapio Levo ja Toni Arima. Ikonisessa ottelussa 25. marraskuuta 1993 JHT kaatoi kotonaan huikeassa tunnelmassa pohjoisen jättiläisen Oulun Kärpät maalein 5–4.

Muisto areenan laidalta: Kun Jan Jasko saapui Kalajoelle
Monelle Jan Jasko on vain legendaarinen nimi tilastoissa ja I-divisioonan pistepörsseissä, mutta ilmiöt tehtiin käytännön teoilla. Muistan elävästi sen pimeän syysyön, kun ajoimme Martti Saukon kanssa Kokkolan lentokentälle vastaanottamaan Kalajoen uutta tähtihankintaa. Haettuamme Jaskon kentältä kuljetimme hänet lennosta Kalajoelle ja autoimme asettumaan uuteen kotiinsa, joka oli varattu hänelle Kalajoen meijerin tiloista. Siitä yöstä alkoi matka, jota muistellaan paikkakunnalla vielä vuosikymmentenkin päästä.

4. 1995–2005: Juniorityön kultaiset hedelmät

Kallis ostojoukkuepolitiikka ei ollut pitkällä aikavälillä taloudellisesti mahdollista alle 10 000 asukkaan kunnassa, ja JHT putosi takaisin alasarjoihin. Tämä kuitenkin pakotti seuran investoimaan omaan juniorityöhön – päätös, joka osoittautui seuran tulevaksi elinehdoksi ja synnytti maailmanluokan tähtiä.

  • Joni Puurula ja MM-kulta (2000): Kalajoen oma kasvatti, maalivahti Joni Puurula, pelasi JHT:n edustusjoukkueen veräjänvartijana jo 14-vuotiaana kaudella 1996–1997. Vuonna 2000 hän oli torjumassa Suomelle alle 18-vuotiaiden maailmanmestaruutta ennen pitkää ja menestyksekästä Liiga-uraansa.

  • Suomi-sarjan synty (2000): JHT oli mukana, kun Jääkiekkoliitto perusti uuden valtakunnallisen kolmostason, Suomi-sarjan, kaudeksi 2000–2001. Seura vakiinnutti sarjapaikkansa sinne pysyvästi vuodesta 2006 alkaen.

  • Jussi Jokinen – Pirkonsuolta NHL-kaukaloihin: JHT-juniorimyllyn suurin helmi, Jussi Jokinen, kasvoi vain muutaman sadan metrin päässä Kalajoen jäähallista. Hän siirtyi JHT:n junioreista Kärppiin kaudeksi 1998–1999 ja raivasi tiensä aina NHL-legendaksi asti, pelaten maailman parhaassa liigassa lähes 1 000 ottelua. Tammikuussa 2025 JHT kunnioitti kasvattajaansa nostamalla Jokisen pelipaidan (numero 36) juhlallisesti Wiimax Areenan kattoon.

5. 2006–2019: Suomi-sarjan dynastia ja historian ensimmäinen mestaruus

Vuosien mittaan JHT rakensi itsestään urheilullisesti ja taloudellisesti vakaan organisaation, joka tunnettiin peräänantamattomasta "junkkarihengestään" ja äänekkäästä kotiyleisöstään.

  • Jan Jasko palaa (2008): Vuosien takainen suosikkipelaaja Jan Jasko palasi Kalajoelle ja herätti vanhaa kiekkoromantiikkaa toimiessaan JHT:n päävalmentajana kaudella 2008–2009.

  • Mitaliputki ja MESTARUUS (2018): Pitkäjänteinen työ palkittiin ensin Suomi-sarjan pronssilla (2016) ja hopealla (2017). Lopulta suuri unelma täyttyi 10. maaliskuuta 2018, kun JHT kaatoi finaalisarjassa Porvoon Huntersin otteluvoitoin 3–1 ja pääsi tuulettamaan historiansa ensimmäistä Suomi-sarjan mestaruutta kotiyleisönsä edessä maalein 6–4! Joukkue eteni samalla historiallisiin Mestis-karsintoihin Heinolan Peliittoja vastaan.

6. 2020–2026: Alueellinen tunnustus ja kunnianhimoinen Mestis-visio

  • Hopeatuplat (2022–2023): Pandemiavuosien aiheuttamien haasteiden jälkeen JHT palasi ryminällä sarjan huipulle saavuttaen kaksi peräkkäistä Suomi-sarjan hopeaa vuosina 2022 ja 2023 sekä haastaen Mestis-karsinnoissa tiukasti Forssan Palloseuran (FPS).

  • Pohjois-Suomen paras seura (2026): Huhtikuussa 2026 JHT Kalajoki Ry saavutti upean järjestöllisen virstanpylvään, kun Suomen Jääkiekkoliitto palkitsi sen virallisesti kauden 2025–2026 parhaana Pohjois-Suomen jääkiekkoseurana. Seura sai ansaitun tunnustuksen esimerkillisestä juniori-, seura- ja edustustyöstään. Joukkueen sieluna ja pitkäaikaisena kapteenina modernilla aikakaudella on loistanut seuraikoni Jarno Palola.

  • Katse tulevaisuudessa: Tänä päivänä JHT toimii erittäin vakaalla taloudellisella pohjalla ja on asettanut viralliseksi strategiseksi tavoitteekseen rakentaa puitteet sellaisiksi, että Kalajoella pelataan Mestis-kiekkoa kaudella 2027–2028.



tiistai 22. syyskuuta 2026

Yhteisellä sydämellä lajille – Miten Kalajoki rakentaa jääkiekkokaupungin tulevaisuutta

 

Kokenut Jarno Palola on JHT:n kapteeni

Kalajoki tunnetaan elinvoimaisena ja eteenpäin katsovana kaupunkina, jossa liikuntaan ja hyvinvointiin panostetaan rohkeasti. Viime vuosina kaupungin urheiluinfrastruktuuri on ottanut valtavia harppauksia, ja erityisesti jääkiekon sekä muiden jääurheilulajien olosuhteita on kehitetty määrätietoisesti. Tämä on vaatinut saumatonta yhteistyötä kaupungin johdon, teknisen toimen sekä paikallisten seurojen välillä. Kun kaikki vetävät samaa köyttä, tulokset puhuvat puolestaan.
Wiimax Areenan mittavat investoinnit – Tekniikkaa ja pelaajaturvallisuutta
Kalajoen jäähalli, joka kantaa nykyään markkinointinimeä Wiimax Areena, on kokenut perusteellisen modernisoinnin Kalajoen kaupungin verkkosivujen mukaan. Kaupungin tekninen toimi, teknisen johtajan Marko Raimanin asiantuntevalla johdolla, on huolehtinut siitä, että hallin puitteet vastaavat nykypäivän vaativia kriteereitä. Lajitaustansa ansiosta Raiman ymmärtää tarkasti, mitä laadukas ja turvallinen urheilujärjestelmä vaatii.
Kaupungin investoinnit halliin ja sen ympäristöön on toteutettu vaiheittain ja erittäin tarkasti:
  • Nykyaikainen joustolaitakaukalo: Halliin on asennettu viralliset mitat (57,20 m x 26,20 m) täyttävä joustokaukalo. Joustavat seinärakenteet ovat nykyaikaisen jääkiekon elinehto, sillä ne vaimentavat taklausten ja törmäysten voimaa, mikä vähentää merkittävästi pelaajien loukkaantumisriskiä junioreista edustusjoukkueeseen.
  • Kylmätekniikan ja energiatehokkuuden uusiminen: Kaupunki teki päätöksen tekojäätekniikan osittaisesta uusimisesta, ja kilpailutuksen myötä Suomen Tekojää Oy valittiin toimittamaan halliin uusi, moderni tekniikkakontti Kuntamonitorin hankintatiedoista ilmenevällä tavalla. Tämä varmistaa luotettavan jääolosuhteen ja parantaa hallin energiatehokkuutta.
  • Kiinteistön peruskorjaukset: Hallin pitkäikäisyys varmistettiin uusimalla sen vesikate (katto) kokonaisuudessaan. Samalla hallin ilmanvaihtojärjestelmä ja valaistus päivitettiin nykyaikaiseen LED-tekniikkaan, mikä kirkastaa pelitapahtuman katsomoon saakka.
  • Oheistilat ja ympäristö: Pukuhuonetilat on saneerattu toimiviksi, ja hallin yhteydessä olevan 60-metrisen juoksusuoran ilmanvaihto sekä pinnoite on uusittu. Ulkopuolella piha-alueet on asfaltoitu ja alueen ulkovalaistusta parannettu. Myös ottelutapahtumia palvelevat äänentoisto- ja tapahtumavalojärjestelmät sekä jääkoneet on päivitetty.
Tämä kokonaisuus täydentyy lähivuosina entisestään, sillä kaupunginvaltuuston hyväksymässä talousarviossa on varattu 100 000 euroa uuden 4,5 miljoonan euron liikuntahallin suunnitteluun, joka on nousemassa jäähallin ja Jussi Jokisen puiston väliselle alueelle vuosina 2027–2028.
Ketterää kumppanuutta elinvoiman ja nuorison eteen
Suuret investoinnit vaativat rinnalleen myös elävää toimintaa. Kalajoella on löydetty hieno ja ketterä yhteistyömalli, jossa kaupunginjohtaja Jukka Puoskari on näyttänyt vihreää valoa seuratoiminnan laajalle tukemiselle. Puoskarin pitkäaikainen näkemys urheilun merkityksestä kunnan vetovoimalle ja elinvoimalle luo pohjan sille, että Kalajoella uskalletaan panostaa sellaiseen, mikä tuo kuntaan asukkaita ja näkyvyyttä.
Tämän vision pohjalta Kalajoki-Akatemian palveluvastaava Juha Isolehto ja JHT:n puheenjohtaja Mika Siipola ovat rakentaneet 30 000 euron arvoisen kohdennetun yhteistyö- ja palvelusopimuksen. Tämä strateginen panostus on jaettu tasapainoisesti siten, että se tukee sekä edustusjoukkueen (emäseuran) tekemää valtakunnallista markkinointityötä että JHT Junioreiden arvokasta kasvatustyötä. Lisäksi kaupunki tukee seuroja tarjoamalla juniorivuorot jäähalliin huomattavan edulliseen, tuettuun hintaan.
JHT Juniorit näyttää mallia talkoohengestä ja yhteisöllisyydestä
Kaupunki luo puitteet, mutta seuran aktiivit tekevät niistä eläviä. JHT Juniorit tekee tällä hetkellä poikkeuksellisen upeaa työtä varainhankinnan saralla. Seuran aktiivit ovat onnistuneet keräämään paikallisilta yrityksiltä peräti 8 000 euron arvoisen käteispalkintopotin tulevia arpajaisia varten. Tämä saavutus kertoo siitä valtavasta luottamuksesta, jota Kalajoen yrityselämä osoittaa juniorityötä kohtaan.
Seurassa katsotaan vahvasti eteenpäin myös viestinnällisesti. Eilen pidetyssä seuran kokouksessa otettiin suunta kohti uutta digiaikaa. Seuran nettisivut ja digitaaliset kanavat kokevat odotetun uudistuksen, ja tähän tärkeään viestintärooliin ollaan valitsemassa oma vastuuhenkilönsä. Tämä takaa sen, että junioreiden upeat onnistumiset ja iloiset uutiset pääsevät jatkossa loistamaan verkossa ansaitsemallaan tavalla.
Upeinta seurojen välisessä yhteistyössä on kuitenkin yhteisöllisyyden rakentaminen yli ikärajojen. JHT Junioripelaajilla on vapaa pääsy edustusjoukkueen kotiotteluihin, mikä luo nuorille upeita elämyksiä ja esikuvia. Tulevana talvena katsomossa tullaan näkemään ja kuulemaan aivan uudenlaista energiaa, sillä juniorit organisoituvat kotipeleihin omiksi huutokuoroikseen.
Tämä yhteinen kannustaminen tiivistää seuran yhteishenkeä entisestään ja tekee Wiimax Areenasta tunnelmaltaan yhden Suomen hienoimmista paikoista pelata ja seurata jääkiekkoa. Kalajoella jääkiekko on todellakin koko kylän yhteinen juttu!

JHT: seuraava vastustaja on Lapuan Virkiä. Suomi-sarjan alkukausi tarjoilee mielenkiintoisen ja odotetun kohtaamisen, kun Kalajoen JHT matkustaa lauantaina 26. syyskuuta Lapuan Virkiän vieraaksi. Lapuan Energia Areenalla kello 17.00 alkava kamppailu on molemmille joukkueille erittäin tärkeä paikka kääntää kurssi voitolliseksi ja avata kunnolla pistetilit syyskuun sarja-avauksen jälkeen. JHT hakee ottelusta jatkoa edellisen kierroksen Riemu-voitolle, kun taas Virkiä janoaa kauden ensimmäistä täyttä pistepottiaan.

Lähtökohdat ja alkukauden haasteet

Molemmat joukkueet ovat kohdanneet alkukierroksilla kovia haasteita, ja pistesarake kaipaa kipeästi täytettä. Jari Kauppilan luotsaama JHT aloitti kautensa kahdella tappiolla Laser HT:lle ja Järvenpään Haukoille, mutta joukkue pääsi tuulettamaan kauden avausvoittoaan kaatamalla Jyväskylän Riemun maalein 5–2. Junkkarimiehistön peli alkaa selvästi löytää uomiaan, ja harjoituskaukalossa tehty työ alkaa näkyä tulostaululla.

Kotijoukkue Lapuan Virkiä puolestaan kärsi JHT:n tavoin tappion Laser HT:n vieraana, mutta onnistui nappaamaan kauden ensimmäisen sarjapisteensä jatkoaikatappiolla Savonlinnan SaPKoa vastaan. Pekka Romppasen johtama Virkiä on osoittanut olevansa vaarallinen kotijoukkue, joten JHT saa tehdä täyden päivätyön pisteiden eteen Lapuan kapeammassa kaukalossa.

Uudet kasvot takalinjoilla – pelityyliä ajetaan sisään

JHT:n puolustuspeli on kokenut merkittävän kasvojenkohotuksen, ja uudet hankinnat nousevat lauantaina suureen rooliin. Takalinjoille on tuotu kovaa luistelu- ja kamppailuvoimaa, kun Iisalmen Peli-Karhuista lainattu Mestis-puolustaja Nico Kettunen sekä Joona Savukoski liittyivät hiljattain joukkueen vahvuuteen.

Nämä uudet kasvot yhdessä kolmannen uuden puolustajan kanssa muodostavat alakerran uuden rungon, jota ajetaan nyt intensiivisesti sisään päävalmentaja Jari Kauppilan luomaan aktiiviseen pelityyliin. Koska puolustajien rooli pelitavan toteuttamisessa ja avaajina on kriittinen, heidän onnistumisensa ja sopeutumisensa pelisysteemiin lauantaina määrittää pitkälti sen, miten JHT pystyy murtamaan Virkiän karvauksen.

Sairastuvalta kaivattua tulitukea hyökkäykseen

JHT saa lauantain kamppailuun myös erittäin merkittäviä uutisia sairastuvalta, kun tehomiehet Eljas Mäkitalo ja Riku Ruonala tekevät paluun kokoonpanoon. Molemmat hyökkääjät joutuivat jättämään väliin edellisen ottelun loukkaantumisten ja sairastumisten vuoksi, mikä kavensi kalajokisten rosteria.

Mäkitalon ja Ruonalan paluu tuo valmennusjohdolle täysin uusia variaatioita ja mahdollisuuksia hyökkäysketjujen rakentamiseen. Kokkolan Hermeksestä siirtynyt nuori tehohyökkääjä Mäkitalo ja JHT:n oma huippulupaus Ruonala tuovat mukanaan sellaista ratkaisuvoimaa ja energiaa, jolla Virkiän puolustus pystytään pakottamaan virheisiin.

Maalivahtipeli JHT:n suurena tukena

Jos kenttäpelaajien osalta paketti alkaa tiivistyä, on JHT:n maalivahtiosasto jo valmiiksi raudanlujaa tekoa. Kalajokisilla on heittää maalin suulle kaksi loistavaa torjujaa:


Max Väyrynen: Hämeenlinnan Pallokerhosta vuokrattu Liiga-vahti, jolla on sopimus korkeimmalle sarjatasolle aina kevääseen 2028 saakka. Väyrynen tuo joukkueeseen poikkeuksellista rauhallisuutta ja huipputason torjuntavarmuutta.


Konsta Hiltunen: Erittäin laadukas ja luotettava kakkosmaalivahti, joka pystyy haastamaan Väyrysen peliajasta ja takaamaan sen, että JHT ei kaadu maalivahtipeliin missään vaiheessa kautta.

Tämä maalivahtitandemi antaa JHT:lle valtavan henkisen edun. Oli tolppien välissä kumpi tahansa, puolustus pystyy pelaamaan rohkeasti luottaen siihen, että takalinjoilla on viimeinen lukko kunnossa.

Ottelun ratkaisukohdat

Lauantain kamppailussa erikoistilannepelaaminen ja virheiden minimointi nousevat ratkaisevaan rooliin. Kun uudet puolustajat tuovat vakautta JHT:n peräpäähän ja sairastuvalta palaavat hyökkääjät terävöittävät viimeistelyä, lauantaina kaukalossa nähdään huomattavasti valmiimpi Junkkarilauma kuin alkukierroksilla. Avausmaalin merkitys ja henkinen kantti Lapuan lauantai-illassa tulevat olemaan valtavat