Miten jääkiekon Suomisarjan joukkueet rahoittavat toimintansa?
Jääkiekon Suomi-sarjan joukkueet rahoittavat toimintansa pääasiassa paikallisilla yrityssponsoreilla, talkootyöllä, ottelutapahtumien tuotoilla sekä pelaajien omilla kausimaksuilla. Koska kyseessä on Suomen kolmanneksi korkein sarjataso ja käytännössä amatööri- tai puoliammattilaissarja, seurojen budjetit ovat murto-osa SM-liigan tai Mestiksen lukemista.
Toiminnan rahoitus jakautuu seuraaviin keskeisiin osa-alueisiin:
1. Yritysyhteistyö ja sponsorit
Sponsoritulot muodostavat usein seurojen suurimman yksittäisen tulonlähteen. Suomi-sarjassa nämä kumppanuudet painottuvat vahvasti paikallisiin yrityksiin. Rahoitusta hankitaan myymällä:
Mainostilaa pelipaitoihin, kypäriin ja suojiin.
Laitamainoksia ja jäämainoksia kotihalliin.
Kummipelaajasopimuksia, joissa yritys tukee tietyn pelaajan varustehankintoja tai toimintaa.
2. Pelaajien omavastuu ja kausimaksut
Koska Suomi-sarjassa pelaajille ei pääsääntöisesti makseta palkkaa, toiminta perustuu usein siihen, että pelaajat osallistuvat itse kustannuksiin. Seura saattaa tarjota perusvarusteet (kuten peliasun ja kypärän), mutta pelaajat maksavat suuren osan varusteistaan, kuten mailoistaan, itse. Joissakin organisaatioissa pelaajilta peritään myös erillistä kausimaksua matka- ja jääkustannusten kattamiseksi.
3. Ottelutapahtumat ja lipunmyynti
Kotiotteluiden tuotot ovat seuroille tärkeitä kassavirran lähteitä. Näitä tuloja kerryttävät:
Pääsylippujen ja kausikorttien myynti.
Jäähallien kioski- ja kahvilatoiminta (makkara-, kahvi- ja virvoitusjuomamyynti).
Fanituotteiden (kuten huivit, paidat ja pipot) myynti.
Ottelukohtaiset arpajaiset ja puoliaikakisat.
4. Talkootyö ja varainhankintakampanjat
Seuran taustayhteisö, pelaajien perheet ja vapaaehtoiset tekevät valtavan määrän palkatonta työtä. Talkoilla hoidetaan niin ottelutapahtumien järjestelyt (järjestyksenvalvonta, lipunmyynti, kioskit) kuin erilliset varainhankintakampanjat, kuten inventaariot, haravointitalkoot tai tavara-arvontojen järjestäminen paikallisille asukkaille.
5. Tuet ja avustukset
Seurat hyödyntävät aktiivisesti erilaisia julkisia ja kolmannen sektorin tukimuotoja:
Kunnan toiminta-avustukset: Kunnat tukevat paikallista urheilutoimintoja ja saattavat tarjota alennuksia jäähallivuoroihin.
Jääkiekkoliitto ja säätiöt: Seurat voivat hakea kohdennettuja avustuksia esimerkiksi olosuhteiden kehittämiseen tai junioripolkujen tukemiseen.
Suomi-sarjan joukkueiden talous on usein tiukkaa tasapainoilua, sillä valtakunnallinen sarja tuo mukanaan suuret matkustuskustannukset pitkien pelimatkojen vuoksi. Tulevina kausina sarjan houkuttelevuus ja kilpailullisuus saattavat kuitenkin muuttua, sillä Suomen Jääkiekkoliiton päätöksen mukaan keväällä 2027 peräti 8–10 parasta Suomi-sarjan joukkuetta nousee Mestikseen uuden sarjajärjestelmän myötä.
Jääkiekon sarjajärjestelmäuudistus ja nousu Mestikseen asettavat Suomi-sarjan seuroille huomattavia uusia taloudellisia ja operatiivisia vaatimuksia. Siirtyminen amatööripohjalta Suomen toiseksi korkeimmalle sarjatasolle kasvattaa seurojen kustannuksia tyypillisesti kymmenistä prosenteista jopa moninkertaisiksi.
Suurimmat taloudelliset vaatimukset ja haasteet jakautuvat seuraaviin osa-alueisiin:
1. Mestis-lisenssin tiukat talousehdot
Mestiksessä pelaaminen edellyttää virallisen lisenssin saamista. Mestiksen lisenssiehdot vaativat seuroilta erittäin kurinalaista ja ammattimaista taloudenpitoa:
Oma pääoma ja maksuvalmius: Seuran taloudellisen tilanteen on oltava vakaa, eikä toiminnan jatkumiseen saa liittyä olennaista epävarmuutta. Vakavat maksuhäiriöt tai negatiivinen oma pääoma voivat evätä lisenssin.
Yhtiöittäminen: Suomi-sarjassa moni joukkue toimii vielä yhdistyspohjalta (ry). Mestis-tason vaatimukset ja riskit pakottavat käytännössä useimmat seurat perustamaan osakeyhtiön (Oy) edustusjoukkueen toimintaa varten.
2. Palkkakustannukset ja työnantajavelvoitteet
Suomi-sarja on käytännössä amatöörisarja, mutta Mestis on puoliammattilaissarja. Nousun myötä pelaajille ja taustaryhmälle on maksettava korvauksia:
Pelaajapalkkiot: Vaikka Mestiksessä ei makseta Liigan suuruisia palkkoja, useimmille pelaajille maksetaan jonkinlaista korvausta tai palkkaa, mikä luo seuralle merkittävän uuden kuluerän.
Päätoimisuus: Päävalmentajan ja seuran avainhenkilöiden (kuten toiminnanjohtajan tai urheilutoimenjohtajan) on usein oltava täysipäiväisiä tai vähintään laajasti palkattuja työntekijöitä.
Sivukulut ja vakuutukset: Palkkojen myötä seuran maksettavaksi tulevat lakisääteiset työnantajamaksut, eläkesuoritukset sekä kalliit urheilijavakuutukset.
3. Matkustus- ja ottelukustannusten kasvu
Mestis on valtakunnallinen sarja, jossa ottelumäärät ja matkakilometrit kasvavat merkittävästi:
Pidemmät pelimatkat: Matkat esimerkiksi Rovaniemelle (RoKi) tai Joensuuhun (Kiekko-Pojat) vaativat usein hotelliyöpymisiä ja suuria bussiurakoita, mikä nostaa matkabudjettia kymmenillä tuhansilla euroilla.
Ottelutapahtuman järjestäminen: Mestis-otteluiden vaatimukset järjestyksenvalvonnan, ensiavun, mediatekniikan ja lipunmyynnin suhteen ovat tiukemmat, mikä lisää jokaisen kotiottelun kiinteitä kuluja.
4. Jäähallien olosuhdevaatimukset
Mestiksessä pelaaminen asettaa vaatimuksia myös kotihallille ja yhteistyölle kunnan kanssa:
Katsomokapasiteetti ja fasiteetit: Hallissa on oltava riittävästi tilaa yleisölle, VIP-vieraille, medialle ja tv-tuotannolle.
Turvallisuus ja tekniikka: Joustokaukalot ovat pakollisia pelaajaturvallisuuden vuoksi. Myös valaistuksen ja tulostaulujen on täytettävä sarjan kriteerit, mikä voi vaatia seuralta tai kunnalta suuria investointeja.
Yhteenveto budjettivaatimuksista
Siinä missä Suomi-sarjassa pystyy operoimaan 50 000 – 150 000 euron vuosibudjetilla, vaaditaan Mestiksessä nykyisin minimissäänkin noin 300 000 – 400 000 euron budjettia, ja kärkiseurojen budjetit pyörivät lähempänä miljoonaa euroa. Nousijajoukkueen on pystyttävä vakuuttamaan Jääkiekkoliitto siitä, että se pystyy moninkertaistamaan tulovirrat yritysmyynnillä ja yleisötuloilla heti ensimmäisestä Mestis-kaudesta alkaen.
1. Osakeyhtiön perustaminen ja osakeanti urheiluseurassa
Mestiksen lisenssiehdot edellyttävät seuroilta tiukkaa talouskuria. Edustusjoukkueen erottaminen junioriyhdistyksestä (Ry) ja toiminnan yhtiöittäminen osakeyhtiöksi (Oy) on käytännössä pakollista ammattimaisen riskinhallinnan vuoksi.
Vaiheittainen eteneminen yhtiöittämisessä:
Perustaminen: Yhdistys perustaa uuden osakeyhtiön. Nykyisin osakeyhtiön voi perustaa PRH:n kaupparekisteriin jopa ilman vähimmäisosakepääomaa (0 €).
Liiketoiminnan siirto: Yhdistys siirtää edustusjoukkueen sarjapaikan, sponsorisopimukset ja pelaajaoikeudet uuden yhtiön hallintaan.
Osakeanti rahoituksen keräämiseksi: Seura järjestää suunnatun tai yleisen osakeannin. Tässä vaiheessa paikalliset yritykset, seuran kannattajat ja yksityiset sijoittajat ostavat yhtiön osakkeita. Tällä tavalla kerätään vaadittava "puskurirahasto" ja alkupääoma Mestis-kauden budjettia varten.
2. Nykyisten Mestis-seurojen taloudellinen kokoluokka
Mestiksessä pelaavien seurojen (kuten IPK, KeuPa HT ja Ketterä) talousbudjetit ovat huomattavasti suurempia kuin Suomi-sarjassa:
|
Kokoluokka |
Seuraesimerkkejä |
Tyypillinen kokonaisbudjetti |
Pelaajabudjetin osuus |
|---|---|---|---|
|
Mestiksen kärki & isot kaupungit |
TUTO Hockey, RoKi |
600 000 – 900 000 € |
150 000 – 300 000 € |
|
Mestiksen keskikasti & vakiintuneet seurat |
IPK, Ketterä, Hermes |
400 000 – 600 000 € |
100 000 – 180 000 € |
|
Pienemmät paikkakunnat / nousijat |
KeuPa HT, Pyry |
300 000 – 400 000 € |
60 000 – 100 000 € |
Mestiksessä pelaa kaudella 2026-2027 yhdeksän joukkuetta, jotka ovat Hermes, IPK, Ketterä, KeuPa HT, Kiekko-Pojat, Kiekko-Vantaa, Pyry, RoKi ja TuTo Hockey. Joukkueista seitsemän parasta saa paikan Liigan alaisessa sarjassa kaudella 2027-2028
Hermes
https://www.eliteprospects.com/team/415/hermes
RoKi
https://www.eliteprospects.com/team/1101/roki
IPK
https://www.eliteprospects.com/team/2426/ipk
Hermeksen, Rokin ja IPK:n taloudellinen tilanne on hyvin erilainen jokaisen seuran kohdalla, ja se vaihtelee mestaruushumun tuomasta ennätysliikevaihdosta aina haastavien kausien vuoksi käynnistettyihin hätäoperaatioihin ja osakeanteihin.
Mestiksen uudet sarjarakenneuudistukset (kuten suunniteltu uusi B-liiga) pakottavat kaikki kolme seuraa reagoimaan taloudellisesti juuri nyt Keskipohjanmaa.
IPK (Iisalmen Peli-Karhut) – Sarjan talousmahti
IPK porskuttaa tällä hetkellä Mestiksen taloudellisessa kärjessä urheilullisen menestyksensä siivittämänä.
Ennätystulokset: Seuran taustayhtiö IPK Hockey Oy teki tilikaudella 2024–2025 jälleen vahvan, positiivisen tuloksen IPK. Liikevaihto nousi peräti 1,45 miljoonaan euroon IPK ja kokonaistuotot ylittivät 1,57 miljoonaa euroa IPK.
Kasvun ajurit: Menestys pudotuspeleissä sekä Jokerit-otteluiden vieminen Kuopioon yhteistyöseura KalPan Olvi Areenalle (jossa ottelut keräsivät lähes 8 000 katsojaa) moninkertaistivat seuran ottelutuotot IPK. IPK:n talous on vakaalla pohjalla IPK.
RoKi (Rovaniemen Kiekko) – Suuri "resetointi" käynnissä
RoKin tilanne on kriittinen mutta toiveikas, sillä takana on taloudellisesti erittäin raskas ajanjakso.
Karut tappiot: Kolmen voitollisen vuoden jälkeen RoKi Hockey Oy:n talous romahti ja tilikausi päättyi yli 250 000 euron tappioihin Jatkoaika.
Pelastusoperaatio: Seura on käynnistänyt laajat A- ja B-sarjan osakeannit taloutensa "resetointia" varten RoKi Hockey. Tavoitteena on pyyhkiä vanhat velat pois, vakauttaa toiminta, palkata uusi toimitusjohtaja ja rakentaa pohjaa tulevaisuuden Liiga-tavoitteille RoKi Hockey. Potentiaali ja yleisöpohja Lapissa ovat suuret, kunhan talous saadaan suoristettua RoKi Hockey.
Hermes (Kokkola) – Tappioiden paikkaamista ja uutta visiota
Kokkolan Hermeksen talous on kovassa murrosvaiheessa, jossa haetaan merkittävää tasonnostoa uutta sarjajärjestelmää varten.
Talousnotkahdus: Aiempien voitollisten kausien (kuten 2023–2024 [+45k€]) jälkeen Kokkolan Hermes seura teki 121 239 euron roiman tappion Keskipohjanmaa noin 612 000 euron liikevaihdolla. Seuran oma pääoma painui yli 118 000 euroa miinukselle Keskipohjanmaa.
Aggressiivinen kasvuohjelma: Hermes reagoi tilanteeseen avaamalla 200 000 euron osakeannin Yle ja rakentamalla jäähalliin uusia aitioita tulovirtojen lisäämiseksi Yle, Kokkolan Hermes. Seuran virallinen tavoite on kasvattaa liikevaihto nykyisestä alle miljoonasta eurosta aina 2,5–3 miljoonaan euroon, jotta se lunastaa paikkansa tulevassa B-liigassa Kokkolan Hermes.
Suomi-sarjan jääkiekkojoukkueiden taloudellinen tilanne vaihtelee pienistä rekisteröidyistä yhdistyksistä vakavaraisempiin taustayhtiöihin, ja osa seuroista kerää parhaillaan lisärahoitusta tulevia sarjauudistuksia varten. Suomi-sarjan lisenssivaatimukset pitävät seurojen talouden yleisesti kontrollissa, mutta toiminnan pyörittäminen vaatii jatkuvaa paikallista sponsoritukea ja talkootyötä.
Seuraavassa on tarkempi katsaus kunkin seuran taustayhtiön tai yhdistyksen tuoreimpiin taloustietoihin ja tilanteeseen:
Joukkueiden taloustiedot vertailussa
Alla oleva taulukko vetää yhteen seurojen edustusjoukkueiden taustalla toimivien yhtiöiden viralliset talouslukemat (viimeisimmät vahvistetut tilinpäätökset vuodelta 2025):
|
Joukkue |
Taustaorganisaatio |
Liikevaihto (2025) |
Tilikauden tulos |
Huomioita taloustilanteesta |
|---|---|---|---|---|
|
Lapuan Virkiä |
Virkiä Hockey Oy |
~254 000 € |
−2 000 € |
Järjestää osakeannin; tähtää Mestikseen. |
|
S-Kiekko |
SeiHockey Oy |
~163 000 € |
+19 000 € |
Liikevaihto laski hieman, mutta tulos on voitollinen. |
|
Muik Hockey |
Muik Hockey Ab |
Ei ilmoitettu (aiemmin ~135–183k€) |
+3 583 € |
Pieni ja tarkasti johdettu organisaatio. |
|
Raahe-Kiekko |
Raahe-Kiekko ry |
Yhdistysmuotoinen |
Ei julkisia viisivuotistietoja |
Talous perustuu pitkälti yhdistystoimintaan. |
|
JHT Kalajoki |
JHT Tuki ry / JHT Kalajoki ry |
Yhdistysmuotoinen |
Ei julkisia tilikausitietoja |
Vakaa paikallinen urheiluseura. |
Seurakohtaiset tilannekatsaukset
Lapuan Virkiä (Virkiä Hockey Oy)
Lapualaiset ovat rakentaneet toimintaansa vahvasti nousujohteisesti. Virkiä Hockey Oy:n liikevaihto kasvoi merkittävästi (16,5 %) saavuttaen 254 000 euroa. Tulos oli niukasti miinuksella (−2 000 €). Seura on käynnistänyt suunnatun kannattajaosakkeiden annin kerätäkseen pääomaa ja vahvistaakseen talouttaan kauden 2027–2028 sarjarakenneuudistusta varten, sillä Virkiän tavoitteena on nousta Mestikseen.S-Kiekko Seinäjoki (SeiHockey Oy)
Seinäjokisen edustusjääkiekon taustalla toimii SeiHockey Oy, jonka taloustilanne on vakaa. Vaikka liikevaihto laski edellisestä vuodesta noin 14 % ja asettui 163 000 euroon, yhtiö onnistui tekemään hyvän 19 000 euron tilikauden voiton. Haasteena on kuitenkin yhtiön negatiivinen omavaraisuusaste (−76 %). Junioritoiminta pyörii erillisen S-Kiekko Juniorit ry -yhdistyksen alla.Muik Hockey (Uusikaarlepyy – Muik Hockey Ab)
Uudenkaarlepyyn ylpeys operoi Suomi-sarjassa tyypillisellä noin 130 000 – 180 000 euron budjetilla. Muik Hockey Ab onnistui pitämään kulunsa kurissa ja teki 3 583 euron positiivisen tuloksen. Seuran taloudelliset resurssit ovat sarjan pienimmästä päästä, mutta toiminta on omavaraista ja vakiintunutta.Raahe-Kiekko & JHT Kalajoki
Molemmat perinteiset pohjoisen lohkon seurat toimivat rekisteröityinä yhdistyksinä (Raahe-Kiekko ry ja JHT Kalajoki ry / JHT Tuki ry). Yhdistysmuotoisina organisaatioina ne eivät julkaise samanlaisia yksityiskohtaisia tilinpäätöstietoja kuin osakeyhtiöt, eikä niillä ole Finderissa saatavilla olevia tuoreita liikevaihtotietoja. Niiden talous perustuu vahvasti paikallisiin yrityskumppanuuksiin, kaupunkien tukeen sekä kausilippu- ja pääsylipputuloihin. Molemmat seurat täyttävät säännöllisesti Suomi-sarjan lisenssiehdot ilman julkisia taloussotkuja
Miesten edustusjoukkue (Laser HT)
Oulun seudun edustusjääkiekkoa Suomi-sarjassa pelataan nykyään Laser HT -nimen alla. Seura karisti II-divisioonan pölyt jaloistaan, nousi takaisin Suomi-sarjaan ja pelasi loistavan kauden sijoittuen sarjassa toiseksi.
Talousstrategia: Toimintaa pyöritetään huomattavasti varovaisemmin kuin vuosia sitten konkurssiin mennyttä Kiekko-Laser Oy:tä. Joukkueen talous perustuu tiukkaan kulukuriin, paikallisiin yrityskumppaneihin ja kasvaneisiin yleisömääriin menestyksen myötä.
Tulevaisuus: Joukkue on saanut Suomi-sarjan lisenssin myös tulevalle kaudelle. Koska Jääkiekkoliitto uudistaa sarjarakenteita siten, että peräti 10 Suomi-sarjan parasta joukkuetta siirtyy Mestikseen, Laser HT:n urheilullinen menestys luo painetta kasvattaa taustaorganisaation budjettia merkittävästi lähiaikoina.
Jääkiekon SM-liigassa pelaa alkavalla kaudella 2026–2027 yhteensä 17 joukkuetta, mutta määrä tulee lähivuosina putoamaan 14 joukkueeseen. Liigassa eletään parhaillaan historiallista murroskautta, sillä sarja tullaan jakamaan kaudesta 2027–2028 alkaen kahteen eri tasoon: ylimpään A-liigaan ja sen alapuolella olevaan B-liigaan.
Nykytilanne (Kausi 2026–2027)
Kausi 2026–2027 on Liigassa niin sanottu "superkausi", jolloin mukana on ennätykselliset 17 joukkuetta. Joukkuemäärä kasvoi, kun Helsingin Jokerit nostettiin mukaan pääsarjaan.
Tämä kausi pelataan poikkeuksellisilla panoksilla, sillä sarjasta putoaa kauden päätteeksi useampi joukkue ilman erillisiä playout-sarjoja. Putoajat ratkaistaan suoraan runkosarjan sijoitusten perusteella: runkosarjassa sijoille 15–17 päätyvät joukkueet siirtyvät suoraan uuteen B-liigaan.
Tulevaisuus (Kaudesta 2027–2028 eteenpäin)
SM-liigan yhtiökokouksen tekemän päätöksen mukaisesti suomalaisen huippukiekon tulevaisuus rakentuu 14+10-mallille. Tämä tarkoittaa seuraavaa työnjakoa:
A-liiga (Pääsarja): Mukana on 14 joukkuetta. Sarja on avoin, eli urheilullinen menestys ratkaisee säilymisen.
B-liiga (Alempi liigataso): Mukana on 10 joukkuetta. Tämä sarjataso korvaa käytännössä nykyisen Mestiksen ja toimii suorassa yhteydessä A-liigaan.
Uudistuksen myötä hissiliike ja joukkueiden putoaminen sekä nouseminen sarjatasojen välillä muodostuvat suomalaisessa jääkiekossa uudeksi normaaliksi
SM-liigajoukkueiden taloudellinen tilanne on kokonaisuutena voimakkaasti jakautunut kauden 2024–2025 jälkeisten tilinpäätösten perusteella. Vaikka seurojen yhteenlaskettu liikevaihto nousi ennätykselliseen 192 miljoonaan euroon ja kokonaistappiot puolittuivat edelliskaudesta, sarja teki silti yhteensä 6 miljoonaa euroa liiketappiota.
Vain kuusi seuraa ylsi positiiviseen tilikauden tulokseen, muiden tehdessä miinusmerkkisen tuloksen. Menestyneimmät seurat, kuten SaiPa ja KalPa, tekivät loistavaa tulosta suhteessa budjettiinsa. Toisessa ääripäässä useat seurat kärsivät raskaista tappioista.
Seurojen talousluvut ja budjetit
Alla oleva taulukko vetää yhteen kaikkien 16 SM-liigajoukkueen taloudellisen tilanteen. Se sisältää toteutuneet liikevaihdot tilikaudelta 2024–2025 sekä seurojen omat kokonaiskulubudjetit ja arviot tilikauden tuloksesta kaudelle 2025–2026.
|
Joukkue (Taustayhtiö) |
Liikevaihto 24–25 |
Kokonaiskulut 25–26 |
Tulostavoite 25–26 |
Taloudellinen tila & Huomiot |
|---|---|---|---|---|
|
Tappara (Tamhockey Oy) |
~14,3 milj. € |
15,40 milj. € |
Positiivinen / Nolla |
Vakaa. Liigan suurin budjetti. Tekee pientä voittoa oheisliiketoiminnan ansiosta. |
|
Ilves (Ilves-Hockey Oy) |
Erittäin korkea |
14,80 milj. € |
Positiivinen / Nolla |
Vahva. Liikevaihto kasvoi voimakkaasti. Investoinnit Nokia Arenaan kantavat hedelmää. |
|
HIFK (Oy HIFK-Hockey Ab) |
21,0 milj. € |
11,70 milj. € |
Tappiollinen (-230k€) |
Haastava. Liikevaihto putosi 18,7 miljoonaan kaudella 25–26 lyhyen kevään ja loukkaantumisten vuoksi. |
|
Kärpät (Oulun Kärpät Oy) |
Korkea |
11,31 milj. € |
Positiivinen |
Kohtalainen. Konserni kärsi urheilullisesta alisuorittamisesta, mutta oheisliiketoiminta tukee taloutta. |
|
Lukko (Rauman Lukko Oy) |
~11,2 milj. € |
11,23 milj. € |
Positiivinen |
Vakaa. Konsernin RTK-palvelu takaa poikkeuksellisen vahvan selkänojan. Kulut kasvoivat. |
|
Pelicans (Lahden Pelicans Oy) |
Keskitasoa |
11,000 milj. € |
Nollatulos |
Kriittinen/Toipuva. Kärsinyt maksuviiveistä ja eläkerästeistä, paikannut tilannetta omistajien pääomituksilla. |
|
KalPa (KalPa Hockey Oy) |
Keskitasoa |
10,07 milj. € |
Positiivinen |
Erinomainen. Teki urheilulliseen budjettiinsa nähden huipputuloksen ja kuuluu Liigan terveimpiin. |
|
TPS (HC TPS Turku Oy) |
Keskitasoa |
9,93 milj. € |
Tappiollinen |
Heikko. Tehnyt perinteisesti miljoonaluokan tappioita, joita rikkaat miljonääriomistajat kuittaavat. |
|
Ässät (HC Ässät Pori Oy) |
Keskitasoa |
8,51 milj. € |
Nollatulos |
Tyydyttävä. Talous on tarkassa syynissä, mutta pysynyt kohtuullisen vakaana ilman suuria riskejä. |
|
JYP (JYP Jyväskylä Oy) |
~8,4 milj. € |
8,41 milj. € |
Positiivinen |
Keskinkertainen. Korjausliikkeitä tehty aiempien raskaiden (yli miljoonan euron) tappiovuosien jälkeen. |
|
Sport (Hockey-Team Vaasan Sport Oy) |
~7,4 milj. € |
7,43 milj. € |
Nollatulos |
Tiukka. Operoi jatkuvasti veitsenterällä pienillä marginaaleilla ilman suurta puskuria. |
|
HPK (HPK Liiga Oy) |
~7,3 milj. € |
7,36 milj. € |
Nollatulos |
Tiukka. Pieni maakuntaseura, jonka tulovirtojen ja kulujen suhde vaatii tarkkaa kurinalaisuutta. |
|
KooKoo (KooKoo Hockey Oy) |
Ennätystasoa |
7,00 milj. € |
Nollatulos |
Haastava. Teki liikevaihtoennätyksen, mutta tilikausi kääntyi silti tappiolliseksi kovan kulupaineen alla. |
|
SaiPa (Liiga-SaiPa Oy) |
Pieni |
6,95 milj. € |
Positiivinen |
Uudessa nousussa. Paransi talouttaan ja teki tehokkaan tuloksen loistavan urheilullisen menestyksen myötä. |
|
Kiekko-Espoo (Kiekko-Espoo Oy) |
~5,6 milj. € |
6,60 milj. € |
Nollatulos |
Kasvava. Sarjan uusin tulokas. Kulut nousussa Liiga-vaatimusten myötä, mutta taustalla on vahva kasvu. |
Mikkelin Jukurien taloudellinen tilanne on erittäin tiukka ja kriittinen, sillä seura kärsii pitkittyneestä taloudellisesta tappiokierteestä ja taistelee toimintansa jatkuvuudesta SM-liigan selvästi pienimmällä talousalueella. Seura on joutunut tekemään rajuja pelastusliikkeitä pitääkseen taloutensa pinnalla.
Tilikauden 2024–2025 raskaat tappiot
Syyskuussa 2025 julkistetun tilinpäätöksen mukaan Jukurit HC Oy teki 414 530 euron nettotappion.
Liikevaihto: Laski 4,67 miljoonaan euroon (edellisvuonna 4,81 milj. €).
Liiketulos: Oli pakkasella -323 923 euroa.
Tappion syyt: Heikko urheilullinen menestys, yleisötavoitteesta jääminen, kesken kauden tehty valmentajavaihdos sekä loukkaantumisten paisuttamat pelaajakulut.
Vakavampi riski: Yhtiön omavaraisuusaste putosi huolestuttavaan 4 prosenttiin.
Hätäpelastus ja osakeannit (Kesä 2026)
Jukurit on hakenut kesällä 2026 aktiivisesti lisärahoitusta välttääkseen toiminnan vaarantumisen:
Omaisuuden myynti kaupungille: Jukurit HC Oy vahvisti kassaa myymällä omistamansa Mikkelin Jäähalliyhtiön osakkeet Mikkelin kaupungin Kiinteistökehitys Naistingille.
Suunnatut osakeannit: Kesäkuussa 2026 järjestettiin ylimääräinen yhtiökokous, joka valtuutti enintään 500 000 euron suunnatun osakeannin. Yksityiset sijoittajat sitoutuivat heti sijoittamaan seuraan noin 350 000 euroa.
Kulukuuri ja pelaajamyynnit
Pysyäkseen pystyssä Jukurit on joutunut operoimaan Liigan pienimmällä, noin 1,5 miljoonan euron pelaajabudjetilla. Keväällä seura paikkasi talouttaan myymällä avainpelaajiaan (kuten Juuso Airola, Alberts Smits ja Connor Ford) loppukaudeksi muualle, mikä toi kassaan 300 000–400 000 euron säästöt ja tulot.
Seuran toimitusjohtaja Tero Kumela on painottanut, että Jukurit tavoittelee tiukoilla kustannussäästöillä nollatulosta, mutta toiminta pyörii jatkuvasti ilman taloudellista puskuria.
Kuinka todennäköistä on että Mikkelin Jukurit ja Helsingin IFK eivät selviä talousveloistaan
Riskien toteutuminen eli seurojen kaatuminen velkoihinsa on erittäin epätodennäköistä HIFK:lle, mutta huomattavasti korkeampi ja reaalisempi uhka Jukureille. Vaikka molemmat seurat tekevät tällä hetkellä tappiota, niiden taloudellinen kantokyky, taustayhteisöt ja markkina-asemat eroavat täysin toisistaan.
Seurojen konkurssiriskiä ja veloista selviytymistä voidaan arvioida seuraavasti:
Helsingin IFK (Oy HIFK-Hockey Ab) – Konkurssiriski: Erittäin matala
HIFK julkisti juuri elokuussa 2026 päättyneen tilikauden tuloksensa, joka oli 230 000 euroa tappiollinen. Tämä oli jatkoa edellisvuoden 140 000 euron tappiolle. Tästä huolimatta seuran kaatuminen on epätodennäköistä seuraavista syistä:
Valtava liikevaihto: HIFK operoi noin 18,7 miljoonan euron liikevaihdolla. Se on taloudellisesti yksi Liigan suurimmista ja vakaimmista jäteistä.
Korkea täyttöaste ja kysyntä: Nordiksen täyttöaste oli Liigan korkein (93 %) ja ottelukohtainen yleisökeskiarvo oli 7 597 katsojaa. Lipunmyynti ja yhteistyökumppanitulot ovat erittäin vahvalla pohjalla.
Tappioiden luonne: Viimeisimmät tappiot johtuivat poikkeuksellisesta loukkaantumissumasta, joka pakotti ostamaan kalliita korvaavia pelaajia kesken kauden, sekä lyhyestä pudotuspelikeväästä. Kyseessä on urheilullinen epäonni, ei rakenteellinen konkurssiuhka.
Pääoma ja sijoittajat: HIFK:lla on vahva tase ja tarvittaessa pääomarikas taustayhteisö helsinkiläisessä liike-elämässä, joka pystyy takaamaan velat.
Mikkelin Jukurit (Jukurit HC Oy) – Konkurssiriski: Kohtalainen / Korkea
Jukurien tilanne on huomattavasti hälyttävämpi. Seura teki 414 530 euron nettotappion tilikaudella 2024–2025, ja sen omavaraisuusaste putosi kriittiseen 4 prosenttiin. Toiminnan jatkuvuus vaatii jatkuvia hätätoimenpiteitä:
Pieni ja rajallinen markkina: Jukurit operoi vain 4,67 miljoonan euron liikevaihdolla, mikä on Liigan pienimpiä. Mikkelin talousalue on kapea, ja seuran on vaikea kasvattaa tulojaan ilman uutta oheisliiketoimintaa.
Pakon sanelemat pelastusoperaatiot: Kesällä 2026 Jukurit joutui myymään jäähalliyhtiön osakkeensa Mikkelin kaupungin omistamalle yhtiölle ja järjestämään 500 000 euron suunnatun osakeannin pelastaakseen kassansa.
Urheilullinen riski ja uusi sarjajärjestelmä: Kaudesta 2026–2027 alkaen Liigan uusi rakenne (karsinnat ja mahdollinen putoaminen) lisää painetta. Jukurien oman johdon mukaan koko toiminta on vaarassa, jos tulot eivät nouse muutamalla sadalla tuhannella eurolla tai jos joukkue tippuu alempaan liigaan.
Selviytymisen ehto: Jukurit selviää veloistaan vain, jos paikalliset sijoittajat (kuten lisäpääomaa sijoittanut Tero Palosaari) jatkavat rahoitusta ja jos seura pystyy pitämään kulunsa poikkeuksellisen tiukassa kurissa.
Yhteenveto
HIFK:lla ei ole hätää; sen tappiot ovat helposti hallittavissa liiketoiminnan suuren koon ansiosta. Jukurit sen sijaan tanssii jatkuvasti veitsenterällä. Jos Jukurien tuoreimmat osakeannit ja pelaajamyynneistä saadut säästöt eivät riitä kääntämään tulosta positiiviseksi, seuralla on todellinen riski ajautua maksukyvyttömyyteen tulevien kausien aikana.
Miten Mestiksen seurat Hermes, RoKi ja Keupa selviävät jatkossa talousongelmistaan
Mestiksen perinteisten seurojen – Hermeksen, RoKin ja KeuPa HT:n – taloudellinen selviytymistaistelu liittyy suoraan suomalaisen jääkiekon käynnissä olevaan suureen sarjauudistukseen. Suomen Jääkiekkoliitto ja Liiga suunnittelevat siirtymistä uuteen sarjajärjestelmään, jossa kahdella korkeimmalla tasolla pelaisi yhteensä 24 joukkuetta (A-liiga ja B-liiga).
Tämä uudistus pakottaa Mestis-seurat reagoimaan nopeasti, sillä paikka syksyllä alkavassa uudessa B-liigassa vaatii taloudellisen vakauden ja lisenssikriteerien täyttämistä. Seurat pyrkivät selviytymään ongelmistaan seuraavilla strategioilla:
1. Kokkolan Hermes (Kokkolan Hermes Oy)
Hermeksen tilanne vaati rajuja toimia, sillä sen tilinpäätös paljasti peräti 612 520 euron jättitappion. Seuran pelastussuunnitelma nojaa kahteen tukijalkaan:
Massiivinen osakeanti: Hermes käynnisti osakeannin, jonka minimitavoite on 200 000 euroa. Mikäli kaikki A-sarjan osakkeet saadaan myytyä, seura kerää kassaan 500 000 euroa. Lisäksi tarjolla on pienempiä, 250 euron B-sarjan faniosakkeita.
Oheismyynnin kasvattaminen: Kokkolan jäähalliin rakennetaan kuusi uutta VIP-aitiota. Näiden 17–24 neliön aitioiden avulla seura pyrkii sitouttamaan alueen yrityksiä ja luomaan uutta, korkeakatteista ottelutapahtumatuloa.
Tavoite: Vakauttaa talous ja varmistaa urheilullisesti paikka Mestiksen neljän parhaan joukossa, mikä takaa nousun uuteen B-liigaan.
2. Rovaniemen RoKi (RoKi Hockey Oy)
RoKi teki kolmen voitollisen vuoden jälkeen erittäin raskaan yli 250 000 euron tappion, mikä johtui pääasiassa vanhojen tase-erien alaskirjauksista sekä organisaation sisäisistä myllerryksistä (kuten toimitusjohtajan ja päävalmentajan vaihdoksista). RoKin selviytymiskeinot ovat:
Pääomitukset ja sijoittajat: Seura käynnisti osakeannin, jolla tavoitellaan yli 300 000 euron uutta pääomaa.
Yritysmyynnin tehostaminen: Seura pyrkii hyödyntämään Rovaniemen ja Lapin alueen vahvoja vetureita, kuten matkailu- ja kaivosalaa. Syksyn yritysmyynti onkin edennyt johdon mukaan suunnitellusti.
Vierasvelkojen hoito: Seuralla on edelleen noin puoli miljoonaa euroa vierasta velkaa, mutta kriittisimmät verovelat on saatu hoidettua maksujärjestelyillä. RoKilla on Mestiksen tasolle poikkeuksellisen suuri yleisöpotentiaali, mikä auttaa kassan paikkaamisessa.
3. KeuPa HT (KeuPa Hockey Oy)
Pienellä paikkakunnalla operoiva Keuruun ylpeys joutui keväällä jopa urheilulliseen kuilun partaalle pelattuaan Mestiksen karsinnoissa. Talous on ollut vuosia tiukilla, ja seura hakee pelastusta yhteisöllisyydestä:
"Owners Club" -osakeanti: KeuPa HT käynnisti osakeannin, jonka tavoitteena oli kerätä 100 000 euroa uutta pääomaa. Heinäkuussa päättyneellä annilla haettiin laajaa omistajapohjaa paikallisista ihmisistä ja pienyrityksistä.
Äärimmäinen kulukuri: KeuPa HT joutuu operoimaan sarjan pienimpiin kuuluvalla budjetilla. Seuran selviytyminen nojaa vahvaan talkoohenkeen ja tiukkaan budjettikuriin, jossa pelaajahankinnat tehdään ilman taloudellisia riskejä.
Yhteenveto: Miten seurat pärjäävät?
Kaikki kolme seuraa käyttävät tällä hetkellä samaa työkalua: osakeantia ja ulkopuolisen pääoman pumppaamista seuraan. Pysyvä pelastus vaatii kuitenkin sen, että ne onnistuvat mukautumaan uuteen sarjajärjestelmään. Jos osakeannit epäonnistuvat, riskinä on putoaminen pois valtakunnallisesta kiekkokartasta kriteerien tiukentuessa.
Mitkä joukkueet todennäköisesti pelaavat kaudella 2027-2028 A.liigaa ja mitkä B-liigaa
Kaudella 2027–2028 suomalainen huippukiekko siirtyy Jääkiekon SM-liiga Oy:n hallinnoimaan kaksiportaiseen sarjajärjestelmään (14+10-malli), jossa pelataan ylempää A-liigaa (14 joukkuetta) ja alempaa B-liigaa (10 joukkuetta).
Joukkueryhmittelyt määräytyvät alkavan siirtymäkauden (2026–2027) urheilullisen menestyksen sekä tiukkojen talous- ja hallilisenssien perusteella. Tämänhetkisten voimasuhteiden ja resurssien valossa joukkueet jakautuvat todennäköisesti seuraavasti:
Varmat ja erittäin todennäköiset A-liigan joukkueet (11 seuraa)
Nämä seurat muodostavat suomalaisen jääkiekon taloudellisen ja urheilullisen selkärangan. Niiden paikka 14 parhaan joukossa on käytännössä varma.
Tappara & Ilves: Tampereen Nokia Arenan jättiläiset, Liigan suurimmat budjetit ja vakaimmat yleisömäärät.
HIFK: Suuresta liikevaihdostaan ja urheilullisista suhdannevaihteluistaan huolimatta itseoikeutettu pääsarjaseura.
Kärpät: Pohjoisen talousmahti, jolla on vahva oheisliiketoiminnan selkänoja.
Lukko: Rauman RTK-palvelun takaama taloudellinen turva pitää seuran aina huipulla.
KalPa & Pelicans: Viime vuosien urheilulliset menestyjät ja vakaat pudotuspelijoukkueet.
Kiekko-Espoo: Sarjan uusin tulokas, jolla on valtava talousalue ja nopeasti kasvava organisaatio.
TPS, Ässät & JYP: Perinteikkäät liigapaikkakunnat, joiden infrastruktuuri ja junioriputki takaavat paikan ylimmällä tasolla.
⚖️ A-liigan viimeisistä paikoista taistelevat (5 seuraa)
Siirtymäkaudella 2026–2027 Liigan runkosarjan sijoille 15–17 päätyvät joukkueet putoavat suoraan B-liigaan. Viimeisistä A-liigan paikoista käydään armoton taistelu näiden seurojen välillä:
SaiPa: Tehnyt loistavaa urheilullista tulosta budjettiinsa nähden ja on vahvoilla säilyttämään paikkansa.
Jokerit: Pyrkii nousemaan Mestiksestä suoraan Liigan alaisuuteen ja sen taloudelliset resurssit sekä yleisöpotentiaali riittävät heittämällä A-liigaan.
KooKoo: Operoi vakaalla liikevaihdolla, mutta urheilullisen marginaalin on osuttava nappiin putoamisen välttämiseksi.
HPK & Sport: Molemmat seurat operoivat tiukoilla budjeteilla ja ovat suurimmassa vaarassa valua runkosarjan kolmen viimeisen joukkoon ja siten B-liigaan.
B-liigaan putoavat tai siellä aloittavat (10 seuraa)
B-liiga muodostetaan siirtymäkauden Liigan peräpään joukkueista sekä Mestiksen parhaista seuroista, jotka täyttävät uudet lisenssikriteerit.
Mikkelin Jukurit: Seuran erittäin kriittinen taloustilanne, minimaalinen pelaajabudjeti ja kapea talousalue tekevät siitä suurimman suoran putoajaehdokkaan B-liigaan.
Mestiksen kärkiseurat (JoKP, TuTo, IPK, Ketterä, Kiekko-Vantaa): Nämä seurat taistelevat Mestiksen urheilullisista paikoista (Mestiksen 7 parasta pääsee B-liigaan). Joensuun (JoKP) ja Turun (TuTo) olosuhteet ja taloustaustat ovat vahvimmilla Liigan lisenssikomitean silmissä.
RoKi & Hermes: Molemmilla on hyvät mahdollisuudet urheilullisesti lunastaa paikka B-liigassa, mikäli niiden käynnissä olevat pelastusosakeannit onnistuvat ja talous saadaan rauhoitettua lisenssin vaatimalle tasolle.
Ratkaisevat tekijät kaudella 2026–2027
Runkosarjan sijoitus: Kukaan ei voi "ostaa" paikkaansa, sillä siirtymäkauden urheilullinen tulos määrittää suoraan kolmen liigajoukkueen putoamisen.
Olosuhdelisenssi: B-liigaan vaaditaan vakaa talouspohja ja riittävä hallikapasiteetti, mikä karsii automaattisesti pienimmät Mestis-paikkakunnat pois.
Mitkä ovat seuraavien joukkueiden mahdollisuudet pelata B-liigassa JHT Kalajoki, Raahe-Kiekki , K-Laser,
Kysymiesi joukkueiden – JHT Kalajoen, Raahe-Kiekon ja Laser HT:n (Kiekko-Laserin edustusjääkiekkoa pyörittävä taustayhteisö) – mahdollisuudet pelata tulevaisuudessa uudessa B-liigassa ovat erittäin pienet ja epätodennäköiset.
Vaikka urheilullinen taso Suomi-sarjassa on kova ja joukkueilla on intohimoiset kannattajat, B-liigan tiukat olosuhde- ja talouslisenssit (vaatimukset hallikapasiteetille, VIP-tiloille, mediatekniikalle ja satojen tuhansien eurojen liikevaihdolle) muodostavat lähes ylipääsemättömän esteen näille pienemmille paikkakunnille ja organisaatioille.
Tilannetta voidaan arvioida joukkueittain seuraavasti:
1. JHT Kalajoki – Mahdollisuudet: Erittäin pienet ?
Kalajokinen JHT on yksi Suomi-sarjan kestomenestyjistä, ja seura on ilmoittanut tavoittelevansa paikkaa kansalliselta huipulta.
Taloudellinen este: JHT operoi rekisteröitynä yhdistyksenä (JHT Tuki ry), ja sen liikevaihtoluokka on Suomi-sarjalle tyypillinen (arviolta alle 200 000 euroa). B-liiga tulee olemaan osakeyhtiöpohjainen ammattilaissarja, jonka pyörittäminen vaatii moninkertaisen budjetin ja organisaation.
Infrastruktuuri: Kalajoen jäähalli on tunnelmallinen, mutta se ei täytä Liigan alaisen B-liigan kriteereitä (kuten riittävää istumakatsomokapasiteettia, modernia mediatekniikkaa ja laajoja yritys- ja VIP-aitiotiloja).
Realistinen taso: JHT:n maksimipotentiaali on vakiinnuttaa paikka Suomi-sarjan huipulla tai tulevaisuudessa pelata perinteisessä Mestiksessä, mikäli sarjajärjestelmä joustaa.
2. Laser HT (Oulu/Oulunsalo) – Mahdollisuudet: Teoreettiset, mutta vaikeat ⚖️
Oulun seudun ammattilaiskiekon "kakkoseura" Laser HT teki loistavan paluun Suomi-sarjaan ja pelasi itsensä suoraan Suomi-sarjan finaaleihin asti keväällä 2026. Urheilullinen nousujohteisuus on siis lujaa.
Olosuhteet ja markkina: Laser HT pelaa kotiotteluitaan Oulunsalossa, mutta pystyy hyödyntämään isompia otteluita varten Oulun Raksilan pyhättöä (kuten kevään 2026 finaaleissa). Oulun talousalueella riittäisi teoriassa yrityskumppaneita myös toiselle ylemmän tason joukkueelle.
Kärpät-yhteistyö: Suurin haaste on Oulun Kärppien täydellinen dominanssi alueella. Laser toimii pitkälti Kärppien pelaajapolun jatkeena nuorille pelaajille. Seuralla ei ole sellaista itsenäistä, massiivista rahoittajapohjaa, jolla se pystyisi nostamaan budjettinsa B-liigan vaatimalle ammattilaistasolle.
Arvio: Kolmikosta selvästi suurin urheilullinen ja taloudellinen potentiaali, mutta Kärppien varjosta nouseminen ammattilaissarjaan vaatisi miljoonaluokan ulkopuolisen sijoittajan.
3. Raahe-Kiekko – Mahdollisuudet: Lähes olemattomat ❌
Raahe-Kiekko on perinteikäs paikallinen seura, mutta sen resurssit ovat puhtaasti amatööri- ja harrastetasolla.
Urheilullinen ja taloudellinen tilanne: Seura on taistellut Suomi-sarjan häntäpäässä ja sen juhlakausi päättyi urheilullisesti runkosarjaan. Seuran liikevaihto perustuu pieneen lipunmyyntiin, jäsenmaksuihin ja paikallisiin pienkumppaneihin.
Infrastruktuuri ja väestöpohja: Raahen talousalue ja jäähalli ovat aivan liian pienet B-liigaan. Seuralla ei ole mitään edellytyksiä rakentaa sellaista myyntiorganisaatiota, jota kansallisen tason kiekkobisnes edellyttää.
Yhteenveto
Jos Jukurit poistuu kartalta ja etsitään korvaajia pohjoisesta, Laser HT on ainoa, jolla on pelillisen tasonsa, juniorimyllynsä (Kiekko-Laser) ja Oulun talousalueen ansiosta edes teoreettinen mahdollisuus unelmoida ylemmistä sarjoista. Kalajoki ja Raahe pysyvät jatkossakin puhtaasti harraste- ja puoliammattilaiskiekon näyttämöinä Suomi-sarjassa
Mitkä ovat seuraavien joukkueiden mahdollisuudet pelata B-liigassa Lapuan Virkiä, S-Kiekko Seinäjoki, MuiK Hockey
Kysymiesi Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan seurojen – Lapuan Virkiän, Seinäjoen S-Kiekon ja uusikaarlepyyläisen MuIK Hockeyn – mahdollisuudet pelata uutta B-liigaa ovat erittäin pienet ja epätodennäköiset.
Vaikka alueella on vahva urheilubumi, B-liigaan vaadittavat satojen tuhansien eurojen (tai jopa miljoonaluokan) liikevaihdot, tiukat osakeyhtiömuotoiset ammattilaiskriteerit ja hallien infrastruktuurivaatimukset ovat näille seuroille nykyisellään ylipääsemättömiä.
Seurojen tilanteet ja potentiaali eroavat kuitenkin toisistaan merkittävästi:
1. S-Kiekko (Seinäjoki) – Mahdollisuudet: Teoreettiset, mutta vaativat jättiloikan ⚖️
Kolmikosta S-Kiekolla on taustansa ja talousalueensa puolesta kaikkein parhaat lähtökohdat, vaikka matka B-liigaan on silti pitkä.
Talousalueen potentiaali: Seinäjoki on voimakkaasti kasvava maakuntakeskus, jossa riittää varakkaita yrityksiä (kuten SJK jalkapallossa ja JymyJussit pesäpallossa ovat osoittaneet). Kaupungissa olisi periaatteessa taloudellinen pohja ylemmän tason jääkiekolle.
Olosuhteet: Seinäjoen jäähalli (Atria Areena) tarjoaa Suomi-sarjan tasolle hyvät puitteet, mutta B-liigan tv-tuotanto-, media- ja VIP-vaatimukset vaatimat korjaustöitä.
Suurin este: Jääkiekko on jäänyt Seinäjoella muiden lajien varjoon. S-Kiekon organisaatio pyörii pitkälti yhdistyspohjalta (S-Kiekko Juniorit ry:n kautta edustusjoukkueeseen), eikä seuralla ole sellaista itsenäistä miljoonaluokan bisneskoneistoa, jota B-liigan osakkuus vaatisi.
2. Lapuan Virkiä – Mahdollisuudet: Erittäin pienet ?
Lapuan Virkiä teki hienon paluun Suomi-sarjaan ja on herättänyt alueella kovaa kiekkokuonetta, mutta ammattilaissarja ei ole realistinen.
Yhteisön voima: Virkiä on perinteikäs yleisseura, ja sen otteluissa on Suomi-sarjan parhaita yleisömääriä ja loistava tunnelma. Talkoohenki ja paikallinen tuki ovat tapissa.
Infrastruktuuri ja talous: Lapuan Energia Areena on liian pieni modernin ammattilaisviihteen tarpeisiin. Virkiän edustusjoukkue operoi pienellä budjetilla, joka nojaa paikallisiin yrityskumppaneihin. Seuran rahkeet eivät riitä B-liigan vaatimaan täysipäiväiseen organisaatioon ja pelaajapalkkoihin ilman ulkopuolista miljonäärisijoittajaa.
3. MuIK Hockey (Uusikaarlepyy) – Mahdollisuudet: Lähes olemattomat ❌
Uusikaarlepyyläinen MuIK Hockey on tehnyt sitkeää ja hienoa työtä Suomi-sarjassa, mutta sen resurssit ovat täysin harraste- ja amatööritasolla.
Maantiede ja väestöpohja: Uusikaarlepyy on alle 10 000 asukkaan ruotsinkielinen pikkukaupunki. Talousalue on aivan liian kapea valtakunnallisen ammattilaissarjan pyörittämiseen.
Olosuhteet: Komarov Arena (nimetty kaupungin oman kasvatin Leo Komarovin mukaan) on sympaattinen paikallishalli, mutta se ei täytä mitään Liigan tai B-liigan tiukkoja olosuhdelisenssejä katsomokapasiteetin tai mediatekniikan osalta.
Yhteenveto
Jos jokin näistä seuroista haluaisi pelata B-liigassa, Seinäjoen S-Kiekko on ainoa, jolla on kaupungin koon ja yrityskentän puolesta siihen teoreettinen potentiaali. Se vaatisi kuitenkin koko seuran rakenteen muuttamista osakeyhtiöksi ja mittavaa ulkopuolista rahoitusta. Lapua ja Uusikaarlepyy pysyvät jatkossakin puhtaasti nautittavan aluesarjakiekon tyyssijoina.
