SM-liigaseurojen taloustilanne
Jääkiekon SM-liigaseurojen taloudellinen tilanne on erittäin huolestuttava ja riskialtis, selviää konsulttiyhtiö Ernst & Youngin (EY) tuoreesta Liigaraportista. Vaikka seurojen liikevaihdot ovat kasvaneet, kulujen nopea nousu ja uusi sarjajärjestelmä asettavat monet seurat vakavaan taloudelliseen kurimukseen.
Keskeiset taloushaasteet ja "Superkausi"
Lokakuussa julkaistun raportin mukaan käynnissä olevaan sarjakauteen liittyy poikkeuksellisen suuria taloudellisia riskejä:
Pelaajabudjettien raju kasvu: Liigaseurat käyttävät tällä kaudella pelaajapalkkoihin yhteensä noin 7 miljoonaa euroa enemmän kuin aiemmin. Kasvaneilla panostuksilla seurat pyrkivät varmistamaan säilymisensä ylimmällä sarjatasolla.
Heikko vakavaraisuus: EY:n arvion mukaan koko sarjasta vain viisi seuraa on vakavaraisia, ja jopa kymmeneltä seuralta puuttuvat kokonaan taloudelliset puskurit.
Kasvavat tuloerot: Uudistunut pudotuspelien tulonjakomalli sekä vuonna 2027 avautuva uusi rahapelimarkkina tulevat kasvattamaan seurojen välisiä taloudellisia eroja entisestään.
Suurimmat riskiseurat ja sarjajärjestelmän paine
Liiga on siirtymässä kaksitasoiseen 14+10 joukkueen sarjamalliin, mikä palauttaa suoran putoamisriskin. Putoaminen alempaan B-liigaan vähintään kolmeksi vuodeksi olisi monelle seuralle taloudellinen katastrofi.
EY:n raportissa nimetään 7 suurimmassa talousriskissä olevaa seuraa, joiden olisi pakko sopeuttaa toimintaansa merkittävästi putoamisen myötä:
JYP
Kiekko-Espoo
Vaasan Sport
HPK
Pelicans
TPS
Jukurit
Asiantuntijoiden mukaan 14+10 joukkueen malli on Suomen markkinoille edelleen liian suuri, ja taloudellisesti kestävin ratkaisu olisi tiukempi 12+10 joukkueen A- ja B-liiga saman organisaation alla.
Seurojen talousluvut (Tilikausi 2024–2025)
Ennen kuluvan kauden suuria lisäpanostuksia seurojen taustayhtiöiden liikevaihdot ja tulokset jakautuivat seuraavasti:
|
Seura |
Liikevaihto (milj. €) |
Tulos (milj. €) |
|---|---|---|
|
Ilves |
15,3 |
-0,24 |
|
Tappara |
14,3 |
0,20 |
|
KalPa |
11,5 |
0,37 |
|
HIFK |
10,8 |
-0,14 |
|
Kärpät |
10,7 |
-0,55 |
|
Ässät |
8,9 |
0,17 |
|
Lukko |
8,5 |
0,00 |
|
Sport |
8,3 |
0,08 |
|
SaiPa |
8,1 |
0,55 |
|
TPS |
8,1 |
-0,28 |
|
Pelicans |
7,7 |
-0,44 |
|
KooKoo |
7,2 |
-0,21 |
|
JYP |
7,0 |
-1,30 |
|
HPK |
6,8 |
-0,71 |
|
Kiekko-Espoo |
6,1 |
-0,72 |
|
Jukurit |
4,7 |
-0,41 |
Miten tuleva rahapelimarkkinan avautuminen vaikuttaa seurojen sponsorituloihin?
Suomen rahapelimarkkinan avautuminen 1.7.2027 alkaen luo poikkeuksellisen suuren sponsorikilpailun, joka tulee mullistamaan huippu-urheilun rahoituksen. Helsingin Sanomien arvion mukaan suomalaiseen ammattiurheiluun voi virrata uuden lisenssijärjestelmän myötä vuosittain yli 10 miljoonaa euroa täysin uutta sponsorirahaa.
Vaikka kyseessä on seuroille valtava mahdollisuus, uudistus ei kohtele kaikkia tasapuolisesti, ja se asettaa seuroille myös täysin uusia vaatimuksia.
1. Rahavirrat kasvavat, mutta keskittyvät kärkiseuroille
Kansainväliset ja kotimaiset rahapeliyhtiöt etsivät kohteita, jotka tarjoavat mahdollisimman suuren yleisön, tv-näkyvyyden ja vahvan digitaalisen fanipohjan.
Jättipotti suosituimmille: Asiantuntijoiden mukaan uudet sponsorirahat keskittyvät vahvasti huippu-urheiluun ja pienelle piirille. SM-liigassa suuret mediaseurat (kuten HIFK, Tappara, Ilves ja Kärpät) ovat neuvotteluissa vahvimmilla ja voivat kääriä merkittäviä summia.
Pienemmät voivat jäädä nuolemaan näppejään: Heikomman näkyvyyden seuroille tai häntäpään joukkueille ei riitä yhtä paljon ottajia, mikä voi entisestään syventää Liigan sisäisiä talouseroja.
2. Pelkkä logopaikka ei enää riitä – digitaalisuus ratkaisee
Aika, jolloin sponsori tyytyi pelkkään logoon pelipaidassa tai kaukalon laidassa, on ohi. Rahapeliyhtiöt hakevat urheiluseuroilta ammattimaista, monikanavaista ja digitaalista kumppanuutta:
Seuroilta vaaditaan aiempaa enemmän tarinallistamista, pelillistämistä ja fanien aktivointia.
Suurimmat arvot mitataan seurojen omissa verkkosivuissa, mobiilisovelluksissa, uutiskirjeissä ja sosiaalisen median videotuotannoissa, joilla vedonlyöntiyhtiöt pyrkivät hankkimaan uusia suomalaisia asiakkaita.
3. Esisopimuksia ja kulissipeliä käydään jo nyt
Vaikka luvanvarainen toiminta ja mainonta alkavat virallisesti vasta kesällä 2027, sponsoripaikoista käydään jo nyt kiivasta kulissientakaista kilpajuoksua. Monet Liiga-seurat ja lajiliitot kartoittavat kumppaneita ja solmivat parhaillaan ehdollisia sopimuksia. Nämä sopimukset astuvat voimaan heti, kun kyseinen rahapeliyhtiö saa Suomen valtiolta toimiluvan.
4. Tiukat rajoitukset ja maineriskit
Uusi rahapelilaki ei tarkoita "vapaata villiä länttä", vaan se tuo mukanaan erittäin tiukat rajoitukset, jotka luovat seuroille päänvaivaa:
Alaikäisten suojelu: Laki kieltää ehdottomasti alaikäisten sponsoroinnin sekä alaikäisille suunnattujen sarjojen ja tapahtumien sponsoroinnin. Tämä tarkoittaa, että jos rahapeliyhtiö sponsoroi SM-liigan aikuisten edustusjoukkuetta, yhteistyötä ei saa ulottaa seuran juniorijoukkueisiin tai junioritoimintaan.
Tuotemainonnan kielto: Sponsorointi saa kohdistua vain yritysbrändin (esim. peliyhtiön nimen) näkyvyyteen, mutta yksittäisten haittapelituotteiden tai nettikasinoiden suora mainonta on kiellettyä.
Vastuullisuus ja maine: Seurojen on punkittava tarkkaan omaa brändiään. Liiallinen tai aggressiivinen rahapelimainonta ottelutapahtumissa voi karkottaa muita perinteisiä perheyrityssponsoreita tai suututtaa osan fanikunnasta.
Yhteenvetona: Rahapelimarkkinan avautuminen on SM-liigaseuroille taloudellinen oljenkorsi aikana, jolloin pelaajabudjetit nousevat rajusti. Se ei kuitenkaan pelasta automaattisesti kaikkia, vaan vaatii seuroilta kykyä tuottaa nykyaikaista digitaalista sisältöä ja tasapainoilla tiukan lakisääteisen vastuullisuuden kanssa
Mitä valuvikoja on uudessa esitetyssä sarjajärjestelmässä?
Jääkiekon SM-liigan uusi, kaudesta 2027–2028 alkaen voimaan astuva kaksitasoinen 14+10 joukkueen sarjajärjestelmä on herättänyt runsaasti kritiikkiä. Vaikka suljetusta sarjasta luopuminen ja suorat nousut sekä putoamiset saavat kiitosta, asiantuntijat ja konsulttiyhtiö EY:n tuore Liigaraportti näkevät järjestelmässä vakavia valuvikoja, jotka uhkaavat seurojen taloutta ja urheilullista viihdearvoa.
Keskeisimmät valuviat ja ongelmakohdat ovat:
1. Ylempi A-liiga on edelleen liian suuri
Suurin rakenteellinen valuvika on joukkuemäärä. Suomen kokoiselle markkinalle 14 joukkuetta ylimmällä tasolla on liikaa.
EY:n analyysin mukaan optimaalinen ratkaisu olisi 12+10 joukkueen malli.
Kun A-liigassa on 14 joukkuetta, pelaajamateriaali ja taloudelliset resurssit hajoavat liian laajalle. Tämä laskee sarjan yleistä urheilullista tasoa ja huipputuotteen vetovoimaa.
2. Alempi B-liiga jää kaupallisesti liian heikoksi
Jotta kaksitasoinen sarja toimisi, alemman tason (B-liiga) täytyy olla kaupallisesti ja kiinnostavuudeltaan elinvoimainen.
Nyt vaarana on, että tasoero A- ja B-liigan välillä repeää liian suureksi. Jos A-liigasta pudotetaan kerralla kaksi joukkuetta alemmas (kuten nykyistä 16 joukkueen sarjaa supistettaessa) tai kun myöhemmin pudotaan yksitellen, putoajien taloudellinen pudotus on karu.
Jos B-liigalla ei ole riittävää tv-sopimusta tai yleisökiinnostusta, putoavan seuran tase voi mennä välittömästi raunioiksi, ja toimintaa joudutaan supistamaan rajusti.
3. Järjestelmä ajaa seurat ylisuuriin taloudellisiin riskeihin
Suora putoamisuhka ilman "turvaverkkoa" on saanut seurat panikoimaan. Ilta-Sanomien ja EY:n mukaan seurat ovat ladanneet kuluvaan siirtymäkauteen ("Superkauteen") 7 miljoonaa euroa lisää pelaajapalkkoihin vain välttääkseen putoamisen.
Tämä kilpavarustelu tehdään täysin velaksi ja riskillä. Koska kymmeneltä liigaseuralta puuttuvat kokonaan taloudelliset puskurit, urheilullinen epäonnistuminen voi ajaa useita seuroja konkurssin partaalle. Järjestelmä siis pakottaa seurat ylisuuriin talousriskeihin ennen kuin uusi malli on edes alkanut.
4. Suurten karsintapelien viihde- ja tulospotentiaali hukataan
Uudessa mallissa A-liigan viimeinen putoaa suoraan ja B-liigan paras nousee suoraan. Asiantuntijat pitävät tätä viihdebisneksen näkökulmasta isona valuvikana:
Ruotsin malli (SHL) osoittaa, että kaikkein täyteensä myydyimmät ja kiinnostavimmat ottelut ovat karsintasarjoja, joissa pelataan veitsi kurkulla olemassaolosta.
Suora putoaminen ja nouseminen ilman ottelusarjaa (esim. paras seitsemästä -karsinnat) vie seuroilta mahdollisuuden jättimäisiin lipputuloihin, joilla putoamiskurimuksessa oleva seura voisi pelastaa taloutensa. Urheilullinen draama loppuu runkosarjan päättyessä, eikä huipennu yhteisiin pudotuspeleihin.
5. Väliinputoajien "kuolleet ottelut" runkosarjan lopussa
Vaikka playouteista luovuttiin urheilujohtajien vaatimuksesta (koska haluttiin pitkän runkosarjan ratkaisevan), uusi malli ei poista perimmäistä ongelmaa: runkosarjan loppupuolella osalla A-sarjan häntäpään joukkueista ei ole enää mitään panosta, jos matka pudotuspeleihin on liian pitkä mutta ero suoraan putoajaan on selvä. Tämä voi johtaa edelleen tyhjennysmyynteihin ja merkityksettömiin otteluihin loppukeväästä.
Miten alempien sarjojen oraganisointi on suunniteltu?
Uusi kaksitasoinen sarjajärjestelmä muuttaa radikaalisti myös alempien sarjatasojen organisointia kaudesta 2027–2028 alkaen. Merkittävin muutos on se, että suomalaisen jääkiekon toinen ja kolmas sarjataso integroidaan tiiviimmin osaksi uutta nousu- ja putoamispolkua.
Suunnitelma jakautuu alempien sarjojen osalta seuraavasti:
1. Uusi B-liiga (Toinen sarjataso)
Kaudesta 2027–2028 alkaen nykyinen Mestis lakkaa olemasta sellaisenaan, ja sen tilalle perustetaan 10 joukkueen B-liiga.
Hallinto: Toisin kuin vanha Mestis, tämä uusi alempi sarjataso siirtyy kokonaan Jääkiekon SM-liiga Oy:n alaisuuteen ja hallintaan. Molemmat huippusarjat (A ja B) ovat siis saman organisaation pyörittämiä.
Liikkuvuus A-liigaan: Sarjojen välille tulee suora nousu ja putoaminen. B-liigan voittaja nousee kauden päätteeksi suoraan A-liigaan, ja vastaavasti A-liigan viimeinen putoaa suoraan B-liigaan.
Tulonjako: Jotta alempi sarjataso pysyisi elinkelpoisena, SM-liiga Oy jakaa yhteiset mediatulot ja muut keskeiset tulot A- ja B-liigan välillä suhteella 80 % (A-liiga) ja 20 % (B-liiga).
2. Uudistuva Mestis (Kolmas sarjataso)
Suomen Jääkiekkoliiton (SJL) päätöksen mukaan Mestis-nimi säilyy, mutta se siirtyy suomalaisessa sarjahierarkiassa kolmanneksi sarjatasoksi (B-liigan alapuolelle) korvaten käytännössä Suomi-sarjan huipun.
Liikkuvuus B-liigaan: Liigan ja Jääkiekkoliiton sopimuksen mukaan kaksiportaisen Liiga-organisaation alapuolelle muodostuvan uuden Mestiksen ja B-liigan välille luodaan myös suoran nousun ja putoamisen polku.
Kaudella 2027–2028 uuden Mestiksen voittaja nousee suoraan B-liigaan, ja B-liigan viimeiseksi jäänyt joukkue putoaa tähän Jääkiekkoliiton hallinnoimaan Mestikseen.
3. Taloudelliset ehdot ja uusi lisenssijärjestelmä
Vaikka urheilullinen nousu on tehty suoraksi, mikään seura ei voi nousta alemmasta sarjasta ylemmäs ilman tiukkojen kriteerien täyttymistä. Syyskuussa 2026 julkistettujen uusien liigalisenssiehtojen mukaan:
Ei enää osakepakkoa: Vanha kiistelty sääntö, jossa nousijan piti ostaa miljoonaluokan Liiga-osake, on poistettu.
Tiukka talousseuranta: Noustaakseen seuran täytyy läpäistä tiukka laatujärjestelmä, joka vaatii muun muassa positiivista omaa pääomaa sekä puhtaita verovelkoja ja muita erääntyneitä maksuja. Tällä pyritään varmistamaan, ettei alemmasta sarjasta nouseva seura mene konkurssiin kesken pääsarjakauden.
Miten Suomen Jääkiekkoliitto tukee sarjajärjestelmän Mestis-seuroja nykyiseen verratuna. Olen kuullut asiasta kritiikkiä seuratoimijoilta. Onko asiat levällään kuin Jokisen eväät.
Kyllä, monen seuratoimijan silmissä asiat ovat tällä hetkellä hyvinkin "levällään kuin Jokisen eväät", ja Suomen Jääkiekkoliiton (SJL) rooli uudistuksessa herättää voimakasta kritiikkiä. Vaikka virallisissa tiedotteissa puhutaan seurojen tukemisesta siirtymäkaudella, käytännön arki näyttää Mestis-seuroille raa’alta selviytymistaistelulta.
Jääkiekkoliiton toimintaa ja nykyistä tukitasoa kritisoidaan erityisesti seuraavista syistä:
1. Liitto siirsi "kultapossunsa" Liigan sateenvaron alle
Mestis-seurojen suurin pettymys liittyy siihen, miten Jääkiekkoliitto suostui sarjauudistukseen.
Ennen: Jääkiekkoliitto hallinnoi Mestistä, ja se oli liiton alaisuudessa toimiva virallinen Suomen toiseksi korkein sarjataso.
Uudessa mallissa: Liitto antoi luvan sille, että uusi 10 joukkueen B-liiga siirtyy kokonaan Jääkiekon SM-liiga Oy:n alaisuuteen. Liiton omaksi "Mestikseksi" jää käytännössä kolmas sarjataso, josta putoaa suora ammattilaisurheilun pohja pois. Seuratoimijat kokevat, että liitto luovutti parhaat seuransa ja sarjatuotteensa suoraan osakeyhtiön (Liigan) bisneskoneistolle.
2. Taloudellinen tuki vs. Karu todellisuus
Liitto on luvannut "varmistaa parhaan mahdollisen tuen valmistautuessaan kohti uutta sarjaa", muun muassa laajentamalla kalliita Wisehockey-analytiikkajärjestelmiä Mestis-halleihin. Seurojen mielestä tämä on kuitenkin pelkkää kosmetiikkaa, kun kassat ammottavat tyhjyyttään.
Tulonjaon epäsuhta: Kun alun perin ehdotetussa 12+10-mallissa tulonjako A- ja B-liigan välillä olisi ollut seuroille suotuisampi (70/30), uuden 14+10-mallin myötä B-liigalle lohkaistaan vain 20 % yhteisistä mediatuloista. Seurojen mukaan Jääkiekkoliitto ei kyennyt puolustamaan alempien sarjojen etuja neuvottelupöydässä tarpeeksi tiukasti.
Konkurssiaalto uhkaa: Samaan aikaan kun liitto visioi tulevaisuutta, nykyiset Mestis-seurat elävät kädestä suuhun. Tästä tuoreimpana ja synkimpänä esimerkkinä on se, että syksyllä Verohallinto haki Rovaniemen Kiekkoa (RoKi) konkurssiin. Seuratoimijoiden mielestä liitto katsoo vierestä, kun perinteikkäät seurat kaatuvat ennen kuin uusi järjestelmä edes alkaa.
3. Digitaalinen ja tilastollinen sekoilu ("Eväät levällään")
Kritiikkiä on satanut myös suoraan Jääkiekkoliiton omasta suorituskyvystä ja järjestelmistä. Jääkiekkoliitto on rakentanut kolmen vuoden ajan uutta modernia tuotannonohjaus- ja tietovarastojärjestelmää.
Syksyllä käynnistyneellä kaudella liiton alaiset tilastopalvelut ja Mestiksen omat verkkosivut ajautuivat täydelliseen kaaokseen.
Otteluseurannat pätkivät, maali- ja syöttötietoja katosi, eikä Mestiksen virallisilta sivuilta löytynyt edes pelaajien pistepörssiä. Seuratoimijat ja fanit pitävät käsittämättömänä, että puoliammattilaisena mainostetussa sarjassa perustilastoja joudutaan arpomaan viikkokausia. Liiton johto on myöntänyt "sekoilun teettävän töitä" ja pyytänyt kärsivällisyyttä.
4. Lisenssien hallivaatimukset kuristavat pieniä seuroja
Jääkiekkoliiton liittohallitus vahvistaa jatkossa uudet tiukentuneet lisenssiehdot. Niihin kirjattu vaatimus vähintään 2 500 katsojan hallikapasiteetista on herättänyt raivon osassa Mestis-paikkakuntia (kuten Iisalmessa IPK, Imatralla Ketterä ja Keuruulla KeuPa HT), joiden nykyiset hallit ovat liian pieniä. Vaikka ehdoissa on pitkät siirtymäajat, seurat kokevat, että liitto pakottaa heidät raskaaseen poliittiseen ja taloudelliseen vääntöön kuntien kanssa halliremonteista tilanteessa, jossa seuroilla ei ole rahaa edes mailoihin
Haluan tietää miten ongelma korjataan? Miten Mestis-seurojen toimintaedellytykset turvataan?
Mestis-seurojen toimintaedellytysten turvaaminen ja nykyisen kriisin korjaaminen vaatii asiantuntijoiden, EY:n Liigaraportin [1] sekä seuratoimijoiden mukaan välittömiä rakenteellisia ja taloudellisia korjausliikkeitä. Mitään yhtä taikasauvaa ei ole, mutta kriisi on ratkaistavissa seuraavilla viidellä päätoimenpiteellä:
1. Sarjajärjestelmän korjaus: Siirtyminen 12+10-malliin
Suurin virhe oli joustaa A-liiga 14 joukkueen suuruiseksi. Ratkaisu ongelmaan on EY:n raportin suosituksen mukainen tiukempi 12+10 joukkueen malli:
Kun A-liigassa on vain 12 joukkuetta, urheilullinen taso nousee ja tv-rahat jaetaan harvemman seuran kesken.
Tämä vapauttaisi kaksi vahvaa brändiä ja organisaatiota uuteen B-liigaan (Mestikseen), mikä nostaisi alemman sarjatason kaupallista arvoa, katsojamääriä ja kiinnostavuutta välittömästi.
2. Mediatulojen tasaisempi jako (Tv-rahat uusiksi)
Nykyinen suunnitelma, jossa B-liigalle lohkaistaan vain 20 % mediatuloista, pitää seurat kurjuudessa. Toimintaedellytykset turvataan muuttamalla tulonjakosuhdetta esimerkiksi muotoon 75/25 tai jopa 70/30.
Ruotsin malli osoittaa, että vahva ja elinvoimainen kakkostaso (Allsvenskan) hyödyttää koko maan jääkiekkoa.
Jos B-liigan seurat saavat riittävän suuren kiinteän potin tv-rahoista, ne pystyvät rakentamaan ammattimaiset organisaatiot ja säilyttämään toimintakykynsä myös silloin, kun ne putoavat A-liigasta.
3. "Pehmeä lasku" putoajille ja karsintapelit takaisin
Suora putoaminen ilman turvaverkkoa ajaa seurat ottamaan mielentoisia talousriskejä. Ongelma korjataan kahdella tavalla:
Laskuvarjoraha (Parachute payments): A-liigasta putoavalle seuralle on taattava esimerkiksi yhden kauden ajaksi siirtymäkauden taloudellinen tuki yhteisestä potista, jotta se ei ajaudu välittömästi konkurssiin voimassa olevien pelaajasopimusten vuoksi.
Karsintasarjat takaisin: Suoran putoamisen sijaan A-liigan viimeisten ja B-liigan parhaiden tulisi pelata vastakkain paras seitsemästä -ottelusarjat. Tämä luo jättimäisiä yleisötuloja, urheilullista draamaa ja antaa putoamisvaarassa olevalle seuralle mahdollisuuden pelastaa itsensä urheilullisesti.
4. Jääkiekkoliiton palautettava luottamus (IT- ja olosuhderemontti)
Jääkiekkoliiton on otettava vahvempi ja suojelevampi rooli kolmannelle portaalle jäävien seurojen osalta:
Tilastokaaoksen korjaus: Liiton on laitettava digitaaliset järjestelmänsä kuntoon välittömästi. Puoliammattilaissarjaa ei voi myydä sponsoreille tai kuluttajille, jos perustiedot puuttuvat tai pätkivät.
Joustavuus hallivaatimuksiin: Tiukoista 2 500 katsojan hallikapasiteettivaatimuksista on joustettava sellaisten paikkakuntien osalta, joissa talous ja seuratoiminta ovat muuten terveellä pohjalla. Painopisteen on oltava talouden tunnusluvuissa, ei katsomokapasiteetissa.
5. Digitaalinen loikka uuden rahapelimarkkinan myötä
Koska uusi rahapelilaki avautuu vuonna 2027, Mestis-seurojen on reagoitava siihen heti. Seurojen toimintaedellytykset turvataan investoimalla omaan digitaaliseen näkyvyyteen. Vedonlyöntiyhtiöt eivät osta pelipaitamainoksia, vaan pääsyä seurojen digitaalisten kanavien kautta fanien tietoisuuteen. Seurojen on palkattava osaamista digitaaliseen markkinointiin ja sisällöntuotantoon voidakseen kilpailla näistä uusista miljoonista.
