SM-liigaseurojen
taloustilanne
Jääkiekon
SM-liigaseurojen taloudellinen tilanne on erittäin huolestuttava ja
riskialtis,
selviää konsulttiyhtiö Ernst
& Youngin (EY)
tuoreesta Liigaraportista. Vaikka seurojen liikevaihdot ovat
kasvaneet, kulujen nopea nousu ja uusi sarjajärjestelmä asettavat
monet seurat vakavaan taloudelliseen kurimukseen.
Keskeiset
taloushaasteet ja "Superkausi"
Lokakuussa
julkaistun raportin mukaan käynnissä olevaan sarjakauteen liittyy
poikkeuksellisen suuria taloudellisia riskejä:
Pelaajabudjettien
raju kasvu:
Liigaseurat käyttävät tällä kaudella pelaajapalkkoihin
yhteensä noin 7
miljoonaa euroa enemmän
kuin aiemmin. Kasvaneilla panostuksilla seurat pyrkivät
varmistamaan säilymisensä ylimmällä sarjatasolla.
Heikko
vakavaraisuus:
EY:n arvion mukaan koko sarjasta vain viisi
seuraa on vakavaraisia,
ja jopa kymmeneltä seuralta puuttuvat kokonaan taloudelliset
puskurit.
Kasvavat
tuloerot:
Uudistunut pudotuspelien tulonjakomalli sekä vuonna 2027 avautuva
uusi rahapelimarkkina tulevat kasvattamaan seurojen välisiä
taloudellisia eroja entisestään.
Suurimmat
riskiseurat ja sarjajärjestelmän paine
Liiga
on siirtymässä kaksitasoiseen 14+10 joukkueen sarjamalliin, mikä
palauttaa suoran putoamisriskin. Putoaminen alempaan B-liigaan
vähintään kolmeksi vuodeksi olisi monelle seuralle taloudellinen
katastrofi.
EY:n
raportissa nimetään 7
suurimmassa talousriskissä olevaa seuraa,
joiden olisi pakko sopeuttaa toimintaansa merkittävästi putoamisen
myötä:
JYP
Kiekko-Espoo
Vaasan
Sport
HPK
Pelicans
TPS
Jukurit
Asiantuntijoiden
mukaan 14+10 joukkueen malli on Suomen markkinoille edelleen liian
suuri, ja taloudellisesti kestävin ratkaisu olisi tiukempi 12+10
joukkueen A- ja B-liiga saman organisaation alla.
Seurojen
talousluvut (Tilikausi 2024–2025)
Ennen
kuluvan kauden suuria lisäpanostuksia seurojen taustayhtiöiden
liikevaihdot ja tulokset jakautuivat seuraavasti:
|
Seura
|
Liikevaihto
(milj. €)
|
Tulos
(milj. €)
|
|
Ilves
|
15,3
|
-0,24
|
|
Tappara
|
14,3
|
0,20
|
|
KalPa
|
11,5
|
0,37
|
|
HIFK
|
10,8
|
-0,14
|
|
Kärpät
|
10,7
|
-0,55
|
|
Ässät
|
8,9
|
0,17
|
|
Lukko
|
8,5
|
0,00
|
|
Sport
|
8,3
|
0,08
|
|
SaiPa
|
8,1
|
0,55
|
|
TPS
|
8,1
|
-0,28
|
|
Pelicans
|
7,7
|
-0,44
|
|
KooKoo
|
7,2
|
-0,21
|
|
JYP
|
7,0
|
-1,30
|
|
HPK
|
6,8
|
-0,71
|
|
Kiekko-Espoo
|
6,1
|
-0,72
|
|
Jukurit
|
4,7
|
-0,41
|
Miten
tuleva rahapelimarkkinan avautuminen vaikuttaa seurojen
sponsorituloihin?
Suomen
rahapelimarkkinan avautuminen 1.7.2027 alkaen luo poikkeuksellisen
suuren sponsorikilpailun,
joka tulee mullistamaan huippu-urheilun rahoituksen. Helsingin
Sanomien arvion mukaan suomalaiseen ammattiurheiluun voi virrata
uuden lisenssijärjestelmän myötä vuosittain yli
10 miljoonaa euroa täysin uutta sponsorirahaa.
Vaikka
kyseessä on seuroille valtava mahdollisuus, uudistus ei kohtele
kaikkia tasapuolisesti, ja se asettaa seuroille myös täysin uusia
vaatimuksia.
1.
Rahavirrat kasvavat, mutta keskittyvät kärkiseuroille
Kansainväliset
ja kotimaiset rahapeliyhtiöt etsivät kohteita, jotka tarjoavat
mahdollisimman suuren yleisön, tv-näkyvyyden ja vahvan digitaalisen
fanipohjan.
Jättipotti
suosituimmille:
Asiantuntijoiden mukaan uudet sponsorirahat keskittyvät
vahvasti huippu-urheiluun ja pienelle piirille.
SM-liigassa suuret mediaseurat (kuten HIFK, Tappara, Ilves ja
Kärpät) ovat neuvotteluissa vahvimmilla ja voivat kääriä
merkittäviä summia.
Pienemmät
voivat jäädä nuolemaan näppejään:
Heikomman näkyvyyden seuroille tai häntäpään joukkueille ei
riitä yhtä paljon ottajia, mikä voi entisestään syventää
Liigan sisäisiä talouseroja.
2.
Pelkkä logopaikka ei enää riitä – digitaalisuus ratkaisee
Aika,
jolloin sponsori tyytyi pelkkään logoon pelipaidassa tai kaukalon
laidassa, on ohi. Rahapeliyhtiöt hakevat urheiluseuroilta
ammattimaista,
monikanavaista ja digitaalista kumppanuutta:
Seuroilta
vaaditaan aiempaa enemmän tarinallistamista,
pelillistämistä ja fanien aktivointia.
Suurimmat
arvot mitataan seurojen omissa verkkosivuissa, mobiilisovelluksissa,
uutiskirjeissä ja sosiaalisen median videotuotannoissa, joilla
vedonlyöntiyhtiöt pyrkivät hankkimaan uusia suomalaisia
asiakkaita.
3.
Esisopimuksia ja kulissipeliä käydään jo nyt
Vaikka
luvanvarainen toiminta ja mainonta alkavat virallisesti vasta kesällä
2027, sponsoripaikoista
käydään jo nyt kiivasta kulissientakaista kilpajuoksua.
Monet Liiga-seurat ja lajiliitot kartoittavat kumppaneita ja solmivat
parhaillaan ehdollisia
sopimuksia.
Nämä sopimukset astuvat voimaan heti, kun kyseinen rahapeliyhtiö
saa Suomen valtiolta toimiluvan.
4.
Tiukat rajoitukset ja maineriskit
Uusi
rahapelilaki ei tarkoita "vapaata villiä länttä", vaan
se tuo mukanaan erittäin tiukat rajoitukset, jotka luovat seuroille
päänvaivaa:
Alaikäisten
suojelu:
Laki kieltää ehdottomasti alaikäisten sponsoroinnin sekä
alaikäisille suunnattujen sarjojen ja tapahtumien sponsoroinnin.
Tämä tarkoittaa, että jos rahapeliyhtiö sponsoroi SM-liigan
aikuisten edustusjoukkuetta, yhteistyötä
ei saa ulottaa seuran juniorijoukkueisiin tai junioritoimintaan.
Tuotemainonnan
kielto:
Sponsorointi saa kohdistua vain yritysbrändin (esim. peliyhtiön
nimen) näkyvyyteen, mutta yksittäisten haittapelituotteiden tai
nettikasinoiden suora mainonta on kiellettyä.
Vastuullisuus
ja maine:
Seurojen on punkittava tarkkaan omaa brändiään. Liiallinen tai
aggressiivinen rahapelimainonta ottelutapahtumissa voi karkottaa
muita perinteisiä perheyrityssponsoreita tai suututtaa osan
fanikunnasta.
Yhteenvetona:
Rahapelimarkkinan avautuminen on SM-liigaseuroille taloudellinen
oljenkorsi aikana, jolloin pelaajabudjetit nousevat rajusti. Se ei
kuitenkaan pelasta automaattisesti kaikkia, vaan vaatii seuroilta
kykyä tuottaa nykyaikaista digitaalista sisältöä ja tasapainoilla
tiukan lakisääteisen vastuullisuuden kanssa
Mitä valuvikoja on uudessa esitetyssä
sarjajärjestelmässä?
Jääkiekon
SM-liigan uusi, kaudesta 2027–2028 alkaen voimaan astuva
kaksitasoinen
14+10 joukkueen sarjajärjestelmä
on herättänyt runsaasti kritiikkiä. Vaikka suljetusta sarjasta
luopuminen ja suorat nousut sekä putoamiset saavat kiitosta,
asiantuntijat ja konsulttiyhtiö EY:n
tuore Liigaraportti
näkevät järjestelmässä vakavia
valuvikoja,
jotka uhkaavat seurojen taloutta ja urheilullista viihdearvoa.
Keskeisimmät
valuviat ja ongelmakohdat ovat:
1.
Ylempi A-liiga on edelleen liian suuri
Suurin
rakenteellinen valuvika on joukkuemäärä. Suomen kokoiselle
markkinalle 14
joukkuetta ylimmällä tasolla on liikaa.
EY:n
analyysin mukaan optimaalinen ratkaisu olisi 12+10
joukkueen malli.
Kun
A-liigassa on 14 joukkuetta, pelaajamateriaali ja taloudelliset
resurssit hajoavat liian laajalle. Tämä laskee sarjan yleistä
urheilullista tasoa ja huipputuotteen vetovoimaa.
2.
Alempi B-liiga jää kaupallisesti liian heikoksi
Jotta
kaksitasoinen sarja toimisi, alemman tason (B-liiga) täytyy olla
kaupallisesti ja kiinnostavuudeltaan elinvoimainen.
Nyt
vaarana on, että tasoero A- ja B-liigan välillä repeää liian
suureksi. Jos A-liigasta pudotetaan kerralla kaksi joukkuetta
alemmas (kuten nykyistä 16 joukkueen sarjaa supistettaessa) tai kun
myöhemmin pudotaan yksitellen, putoajien taloudellinen pudotus on
karu.
Jos
B-liigalla ei ole riittävää tv-sopimusta tai yleisökiinnostusta,
putoavan seuran tase voi mennä välittömästi raunioiksi, ja
toimintaa joudutaan supistamaan rajusti.
3.
Järjestelmä ajaa seurat ylisuuriin taloudellisiin riskeihin
Suora
putoamisuhka ilman "turvaverkkoa" on saanut seurat
panikoimaan. Ilta-Sanomien
ja EY:n mukaan seurat ovat ladanneet kuluvaan siirtymäkauteen
("Superkauteen") 7
miljoonaa euroa lisää pelaajapalkkoihin
vain välttääkseen putoamisen.
Tämä
kilpavarustelu tehdään täysin velaksi ja riskillä. Koska
kymmeneltä liigaseuralta puuttuvat kokonaan taloudelliset puskurit,
urheilullinen epäonnistuminen voi ajaa useita seuroja konkurssin
partaalle. Järjestelmä siis pakottaa seurat ylisuuriin
talousriskeihin ennen kuin uusi malli on edes alkanut.
4.
Suurten karsintapelien viihde- ja tulospotentiaali hukataan
Uudessa
mallissa A-liigan viimeinen putoaa suoraan ja B-liigan paras nousee
suoraan. Asiantuntijat pitävät tätä viihdebisneksen näkökulmasta
isona valuvikana:
Ruotsin
malli (SHL) osoittaa, että kaikkein täyteensä myydyimmät ja
kiinnostavimmat ottelut ovat karsintasarjoja,
joissa pelataan veitsi kurkulla olemassaolosta.
Suora
putoaminen ja nouseminen ilman ottelusarjaa (esim. paras seitsemästä
-karsinnat) vie seuroilta mahdollisuuden jättimäisiin
lipputuloihin, joilla putoamiskurimuksessa oleva seura voisi
pelastaa taloutensa. Urheilullinen draama loppuu runkosarjan
päättyessä, eikä huipennu yhteisiin pudotuspeleihin.
5.
Väliinputoajien "kuolleet ottelut" runkosarjan lopussa
Vaikka
playouteista luovuttiin urheilujohtajien vaatimuksesta (koska
haluttiin pitkän runkosarjan ratkaisevan), uusi malli ei poista
perimmäistä ongelmaa: runkosarjan loppupuolella osalla A-sarjan
häntäpään joukkueista ei ole enää mitään panosta, jos matka
pudotuspeleihin on liian pitkä mutta ero suoraan putoajaan on selvä.
Tämä voi johtaa edelleen tyhjennysmyynteihin ja merkityksettömiin
otteluihin loppukeväästä.
Miten
alempien sarjojen oraganisointi on suunniteltu?
Uusi
kaksitasoinen sarjajärjestelmä muuttaa radikaalisti myös alempien
sarjatasojen organisointia kaudesta 2027–2028
alkaen.
Merkittävin muutos on se, että suomalaisen jääkiekon toinen ja
kolmas sarjataso integroidaan tiiviimmin osaksi uutta nousu- ja
putoamispolkua.
Suunnitelma
jakautuu alempien sarjojen osalta seuraavasti:
1.
Uusi B-liiga (Toinen sarjataso)
Kaudesta
2027–2028 alkaen nykyinen Mestis
lakkaa olemasta sellaisenaan,
ja sen tilalle perustetaan 10
joukkueen B-liiga.
Hallinto:
Toisin kuin vanha Mestis, tämä uusi alempi sarjataso siirtyy
kokonaan Jääkiekon
SM-liiga Oy:n alaisuuteen ja hallintaan.
Molemmat huippusarjat (A ja B) ovat siis saman organisaation
pyörittämiä.
Liikkuvuus
A-liigaan:
Sarjojen välille tulee suora
nousu ja putoaminen.
B-liigan voittaja nousee kauden päätteeksi suoraan A-liigaan, ja
vastaavasti A-liigan viimeinen putoaa suoraan B-liigaan.
Tulonjako:
Jotta alempi sarjataso pysyisi elinkelpoisena, SM-liiga Oy jakaa
yhteiset mediatulot ja muut keskeiset tulot A- ja B-liigan välillä
suhteella 80
% (A-liiga) ja 20 % (B-liiga).
2.
Uudistuva Mestis (Kolmas sarjataso)
Suomen
Jääkiekkoliiton (SJL) päätöksen mukaan Mestis-nimi
säilyy,
mutta se siirtyy suomalaisessa sarjahierarkiassa kolmanneksi
sarjatasoksi
(B-liigan alapuolelle) korvaten käytännössä Suomi-sarjan huipun.
Liikkuvuus
B-liigaan:
Liigan ja Jääkiekkoliiton sopimuksen mukaan kaksiportaisen
Liiga-organisaation alapuolelle muodostuvan uuden Mestiksen ja
B-liigan välille luodaan myös suoran
nousun ja putoamisen polku.
Kaudella
2027–2028 uuden Mestiksen voittaja nousee suoraan B-liigaan, ja
B-liigan viimeiseksi jäänyt joukkue putoaa tähän Jääkiekkoliiton
hallinnoimaan Mestikseen.
3.
Taloudelliset ehdot ja uusi lisenssijärjestelmä
Vaikka
urheilullinen nousu on tehty suoraksi, mikään seura ei voi nousta
alemmasta sarjasta ylemmäs ilman tiukkojen kriteerien
täyttymistä.
Syyskuussa 2026 julkistettujen uusien liigalisenssiehtojen mukaan:
Ei
enää osakepakkoa:
Vanha kiistelty sääntö, jossa nousijan piti ostaa miljoonaluokan
Liiga-osake, on poistettu.
Tiukka
talousseuranta:
Noustaakseen seuran täytyy läpäistä tiukka laatujärjestelmä,
joka vaatii muun muassa positiivista omaa pääomaa sekä puhtaita
verovelkoja ja muita erääntyneitä maksuja. Tällä pyritään
varmistamaan, ettei alemmasta sarjasta nouseva seura mene
konkurssiin kesken pääsarjakauden.
Miten Suomen
Jääkiekkoliitto tukee sarjajärjestelmän Mestis-seuroja nykyiseen
verratuna. Olen kuullut asiasta kritiikkiä seuratoimijoilta. Onko
asiat levällään kuin Jokisen eväät.
Kyllä,
monen seuratoimijan silmissä asiat ovat tällä hetkellä hyvinkin
"levällään kuin Jokisen eväät",
ja Suomen Jääkiekkoliiton (SJL) rooli uudistuksessa herättää
voimakasta kritiikkiä. Vaikka virallisissa tiedotteissa puhutaan
seurojen tukemisesta siirtymäkaudella, käytännön arki näyttää
Mestis-seuroille raa’alta selviytymistaistelulta.
Jääkiekkoliiton
toimintaa ja nykyistä tukitasoa kritisoidaan erityisesti seuraavista
syistä:
1.
Liitto siirsi "kultapossunsa" Liigan sateenvaron alle
Mestis-seurojen
suurin pettymys liittyy siihen, miten Jääkiekkoliitto suostui
sarjauudistukseen.
Ennen:
Jääkiekkoliitto hallinnoi Mestistä, ja se oli liiton alaisuudessa
toimiva virallinen Suomen toiseksi korkein sarjataso.
Uudessa
mallissa:
Liitto antoi luvan sille, että uusi 10 joukkueen B-liiga siirtyy
kokonaan Jääkiekon
SM-liiga Oy:n alaisuuteen.
Liiton omaksi "Mestikseksi" jää käytännössä kolmas
sarjataso,
josta putoaa suora ammattilaisurheilun pohja pois. Seuratoimijat
kokevat, että liitto luovutti parhaat seuransa ja sarjatuotteensa
suoraan osakeyhtiön (Liigan) bisneskoneistolle.
2.
Taloudellinen tuki vs. Karu todellisuus
Liitto
on luvannut "varmistaa parhaan mahdollisen tuen
valmistautuessaan kohti uutta sarjaa", muun muassa laajentamalla
kalliita Wisehockey-analytiikkajärjestelmiä Mestis-halleihin.
Seurojen mielestä tämä on kuitenkin pelkkää kosmetiikkaa, kun
kassat ammottavat tyhjyyttään.
Tulonjaon
epäsuhta:
Kun alun perin ehdotetussa 12+10-mallissa tulonjako A- ja B-liigan
välillä olisi ollut seuroille suotuisampi (70/30), uuden
14+10-mallin myötä B-liigalle lohkaistaan vain 20
% yhteisistä mediatuloista.
Seurojen mukaan Jääkiekkoliitto ei kyennyt puolustamaan alempien
sarjojen etuja neuvottelupöydässä tarpeeksi tiukasti.
Konkurssiaalto
uhkaa:
Samaan aikaan kun liitto visioi tulevaisuutta, nykyiset
Mestis-seurat elävät kädestä suuhun. Tästä tuoreimpana ja
synkimpänä esimerkkinä on se, että syksyllä Verohallinto haki
Rovaniemen Kiekkoa (RoKi) konkurssiin. Seuratoimijoiden mielestä
liitto katsoo vierestä, kun perinteikkäät seurat kaatuvat ennen
kuin uusi järjestelmä edes alkaa.
3.
Digitaalinen ja tilastollinen sekoilu ("Eväät levällään")
Kritiikkiä
on satanut myös suoraan Jääkiekkoliiton omasta suorituskyvystä ja
järjestelmistä. Jääkiekkoliitto on rakentanut kolmen vuoden ajan
uutta modernia tuotannonohjaus- ja tietovarastojärjestelmää.
Syksyllä
käynnistyneellä kaudella liiton alaiset tilastopalvelut ja
Mestiksen omat verkkosivut ajautuivat täydelliseen
kaaokseen.
Otteluseurannat
pätkivät, maali- ja syöttötietoja katosi, eikä Mestiksen
virallisilta sivuilta löytynyt edes pelaajien pistepörssiä.
Seuratoimijat ja fanit pitävät käsittämättömänä, että
puoliammattilaisena mainostetussa sarjassa perustilastoja joudutaan
arpomaan viikkokausia. Liiton johto on myöntänyt "sekoilun
teettävän töitä" ja pyytänyt kärsivällisyyttä.
4.
Lisenssien hallivaatimukset kuristavat pieniä seuroja
Jääkiekkoliiton
liittohallitus vahvistaa jatkossa uudet tiukentuneet lisenssiehdot.
Niihin kirjattu vaatimus vähintään
2 500 katsojan hallikapasiteetista
on herättänyt raivon osassa Mestis-paikkakuntia (kuten Iisalmessa
IPK, Imatralla Ketterä ja Keuruulla KeuPa HT), joiden nykyiset
hallit ovat liian pieniä. Vaikka ehdoissa on pitkät siirtymäajat,
seurat kokevat, että liitto pakottaa heidät raskaaseen poliittiseen
ja taloudelliseen vääntöön kuntien kanssa halliremonteista
tilanteessa, jossa seuroilla ei ole rahaa edes mailoihin
Haluan tietää miten ongelma korjataan? Miten
Mestis-seurojen toimintaedellytykset turvataan?
Mestis-seurojen
toimintaedellytysten turvaaminen ja nykyisen kriisin korjaaminen
vaatii asiantuntijoiden, EY:n Liigaraportin [1] sekä
seuratoimijoiden mukaan välittömiä
rakenteellisia ja taloudellisia korjausliikkeitä.
Mitään yhtä taikasauvaa ei ole, mutta kriisi on ratkaistavissa
seuraavilla viidellä päätoimenpiteellä:
1.
Sarjajärjestelmän korjaus: Siirtyminen 12+10-malliin
Suurin
virhe oli joustaa A-liiga 14 joukkueen suuruiseksi. Ratkaisu
ongelmaan on EY:n raportin suosituksen mukainen tiukempi
12+10 joukkueen malli:
Kun
A-liigassa on vain 12 joukkuetta, urheilullinen taso nousee ja
tv-rahat jaetaan harvemman seuran kesken.
Tämä
vapauttaisi kaksi vahvaa brändiä ja organisaatiota uuteen
B-liigaan (Mestikseen), mikä nostaisi alemman sarjatason
kaupallista arvoa, katsojamääriä ja kiinnostavuutta välittömästi.
2.
Mediatulojen tasaisempi jako (Tv-rahat uusiksi)
Nykyinen
suunnitelma, jossa B-liigalle lohkaistaan vain 20 % mediatuloista,
pitää seurat kurjuudessa. Toimintaedellytykset turvataan
muuttamalla
tulonjakosuhdetta esimerkiksi muotoon 75/25 tai jopa 70/30.
Ruotsin
malli osoittaa, että vahva ja elinvoimainen kakkostaso
(Allsvenskan) hyödyttää koko maan jääkiekkoa.
Jos
B-liigan seurat saavat riittävän suuren kiinteän potin
tv-rahoista, ne pystyvät rakentamaan ammattimaiset organisaatiot ja
säilyttämään toimintakykynsä myös silloin, kun ne putoavat
A-liigasta.
3.
"Pehmeä lasku" putoajille ja karsintapelit takaisin
Suora
putoaminen ilman turvaverkkoa ajaa seurat ottamaan mielentoisia
talousriskejä. Ongelma korjataan kahdella tavalla:
Laskuvarjoraha
(Parachute payments):
A-liigasta putoavalle seuralle on taattava esimerkiksi yhden kauden
ajaksi siirtymäkauden taloudellinen tuki yhteisestä potista, jotta
se ei ajaudu välittömästi konkurssiin voimassa olevien
pelaajasopimusten vuoksi.
Karsintasarjat
takaisin:
Suoran putoamisen sijaan A-liigan viimeisten ja B-liigan parhaiden
tulisi pelata vastakkain paras seitsemästä -ottelusarjat. Tämä
luo jättimäisiä yleisötuloja, urheilullista draamaa ja antaa
putoamisvaarassa olevalle seuralle mahdollisuuden pelastaa itsensä
urheilullisesti.
4.
Jääkiekkoliiton palautettava luottamus (IT- ja olosuhderemontti)
Jääkiekkoliiton
on otettava vahvempi ja suojelevampi rooli kolmannelle portaalle
jäävien seurojen osalta:
Tilastokaaoksen
korjaus:
Liiton on laitettava digitaaliset järjestelmänsä kuntoon
välittömästi. Puoliammattilaissarjaa ei voi myydä sponsoreille
tai kuluttajille, jos perustiedot puuttuvat tai pätkivät.
Joustavuus
hallivaatimuksiin:
Tiukoista 2 500 katsojan hallikapasiteettivaatimuksista on
joustettava sellaisten paikkakuntien osalta, joissa talous ja
seuratoiminta ovat muuten terveellä pohjalla. Painopisteen on
oltava talouden tunnusluvuissa, ei katsomokapasiteetissa.
5.
Digitaalinen loikka uuden rahapelimarkkinan myötä
Koska
uusi rahapelilaki avautuu vuonna 2027, Mestis-seurojen on reagoitava
siihen heti. Seurojen toimintaedellytykset turvataan investoimalla
omaan digitaaliseen näkyvyyteen. Vedonlyöntiyhtiöt eivät osta
pelipaitamainoksia, vaan pääsyä
seurojen digitaalisten kanavien kautta fanien tietoisuuteen.
Seurojen on palkattava osaamista digitaaliseen markkinointiin ja
sisällöntuotantoon voidakseen kilpailla näistä uusista
miljoonista.
