JHT haki tyylikkään 0–3-vierasvoiton Urhosta vaikeista lähtökohdista huolimatta.

 

JHT haki tyylikkään 0–3-vierasvoiton Urhosta vaikeista lähtökohdista huolimatta. Kalajokiset joutuivat otteluun pahasti siipirikkoisena, sillä ykköskentän avainhyökkääjät Iiro Hietakangas ja Jesse Kyläniemi olivat loukkaantuneina sivussa. Kun vielä viikon aikana puolet joukkueesta oli flunssa-aallon kourissa, oli ketjuja jouduttu rukkaamaan täysin uuteen uskoon. Pakon edessä tulleet lepopäivät ja nuorten pelaajien tasonnosto kantoivat kuitenkin hedelmää 341 katsojan edessä.

Salama-alku ja nuorten esiinmarssi

Ottelu sai JHT:n kannalta täydellisen alun jo ajassa 02.25. Nuorisokaarti näytti heti kyntensä, kun neloskentän tutkapari iski: Riku Ruonala viimeisteli avausosuman Gustavs Licis-Licitinsin ja Luka Kauppilan esityöstä. Maalin jälkeen Urho painoi peliä JHT:n päätyyn, mutta maalilla varmasti torjunut Max Väyrynen kesti avauserän 12 torjunnallaan Urhon Ilmari Aarnun selvitessä kuudella torjunnalla. JHT otti erän lopussa myös ottelun ensimmäisen rangaistuksen Joe Martinin kampitusjäähyn muodossa, mutta alivoima toimi.

Toinen erä Väyrysen näytöstä

Toisessa erässä osat vaihtuivat pelillisesti. JHT vyörytti hyökkäyksiä Urhon päätyyn, ja isäntien maalivahti Aarnu joutui venymään kiekon eteen peräti 18 kertaa. Erän ainoaksi tilastomerkinnäksi jäi Urhon Janne Mäkiahon kampitusjäähy. Vaikka JHT hallitsi erää, tauolle siirryttiin edelleen tiukoissa 0–1-lukemissa. Väyrynen poimi omassa päässään varmasti ne 10 laukausta, jotka hänelle asti selvisivät.

Erikoistilanteet ratkaisivat päätöserässä

Kolmannessa erässä ottelun ratkaisuksi nousi JHT:n tehokas ylivoimapeli. Erän alussa molemmat joukkueet kuluttivat jäähypenkkiä, mutta ratkaisu nähtiin Urhon Oskari Laakkosen huitomisjäähyn aikana. Ajassa 46.03 Niko Vehkaperä laukoi ylivoimalla lukemiksi 0–2 Matias Rahkolan ja Samuel Mäkisen syötöistä.

Urho yritti vielä loppukiriä ja sai oman ylivoimatilaisuutensa erän lopussa Rahkolan istuessa kaksimuuttista. JHT:n alivoimaneliö ja maalivahti Väyrynen kuitenkin kestivät Urhon rynnistyksen. Heti perään Urhon Tino Aunala otti kiinnipitämisrangaistuksen, ja JHT pääsi jälleen jauhamaan ylivoimaa. Ottelun lopullinen niitti nähtiin ajassa 58.18, kun Markus Mäkitalo upotti kiekon verkkoon Elias Mäkitalon ja Niko Långin esityöstä.

Urho haki vielä kavennusta ilman maalivahtia ja otti aikalisän ajassa 58.52, mutta JHT piti pintansa loppuun asti. Max Väyrynen kruunasi iltansa upealla nollapelillä ja yhteensä 34 torjunnalla vastapuolen Aarnun kerätessä ottelussa 39 torjuntaa. Vaikean viikon jälkeen JHT osoitti laajasta materiaalistaan löytyvän ratkaisuvoimaa ja luotettavuutta myös silloin, kun kokeneet vastuunkantajat ovat sivussa.

Urho – JHT 0-3

https://tulospalvelu.leijonat.fi/game?season=2027&gameid=2704492&lang=fi

1.erä

maalivahdit Ilmari Aarnu 34 Max Väyrynen 35

02.25 0-1 Riku Ruonala 27 Gustavs Licis-Licitins 11 Luka Kauppila 19 15.36 Joe Martin 71 kampitus 2 min

maalivahtien torjunnat 12-6

2.erä

28.52 Janne Mäkiaho 28 kampitus 2 min

maalivahtien torjunnat 10-18

3.erä

41.07 Taavi Tiala 13 koukkaaminen 2 min

44.45 Oskari Laakkonen 41 huitominen 2 mi

46.03 0-2 YV Niko Vehkaperä 54 Matias Rahkola 16 Samuel Mäkinen 8

55.06 Matias Rahkola 16 koukkaminen 2 min

56.28 Tino Aunala 9 kiinnipitäminen 2 min

58.18 0-3 YV Markus Mäkitalo 22 Elias Mäkitalo 87 Nikö Lång 26

58.30 maalivahti ulos Ilmari Aarnu 34

58.52 Urhon aikalisä

maalivahtien torjunnat 17-12

yleisöä 341

Urhon kokoonpano

1.kenttä

Taavi Tiala 12 Onni Rusanen 95 Taneli Lappalainen 44

Niko Pennanen 3 Matias Kortelainen 23

2.kenttä

Kristian Mäkinen 11 Topi Jaamalainen 7 Arttu Ahvenjärvi 29

Tino Aunala 9 Mirko Piipponen 24

3.kenttä

Janne Mäkiaho 28 Martti Mäkinen 17 Eemeli Heinonen 43

Henri Puranen 22 Oskari Laakkonen 41

4.kenttä

Arttu Honkavuo 21 Kasperi Hoikkanen 12 Luka Väisänen 91

Rasmus Luomala 4

maalivahdit

Ilamri Aarnu 34 Lauri Salonen 31

JHT:n kokoonpano

1.kenttä

Markus Mäkitalo 22 Niko Lång 26 Juuso Pulkkinen 10

Nicholas Durailija 77 Tuukka Heikkilä 7

2.kenttä

Luka Kauppila 19 Samuel Mäkinen 8 Matias Rahkola 16

Leevi Viljanen 3 Niko Vehkaperä 54

3.kenttä

Jarno Palola 34 Joe Martin 71 Eljas Mäkitalo 87

Benjam Peltola 5 Antti Häikiö 44

4.kenttä

Gustavs Licis-Licitis 11 Riku Ruonala 27

maalivahdit

Max Väytynen 35 Konsta Hiltunen 29

JHT nappasi upean nousujohteisen 6–3-kotivoiton PaKasta vauhdikkaassa ja jäähysuorassa ottelussa

 

JHT nappasi upean nousujohteisen 6–3-kotivoiton PaKasta vauhdikkaassa ja jäähysuorassa ottelussa, jota seurasi paikan päällä 80 katsojaa. Vierasjoukkue PaKa hallitsi ottelun alkua ja karkasi jo kahden maalin johtoon, mutta kotijoukkueen hurja toisen erän loppukiri ja tehokas päätöserä käänsivät täyden pistepotin Kalajoelle.

Ottelun maalivahtien torjunnat kirjattiin kahden ensimmäisen erän osalta lukemin 7–17 ja päätöserässä 8–9.

---

1. erä: PaKa iskee erän lopussa

Ottelun avauserä oli molemmin puolin rikkonainen. JHT:n Patrik Karjalainen istui kaksiminuuttista poikittaisesta mailasta jo ajassa 04.21, ja myöhemmin Roni Tornberg viivytti peliä roiskaisemalla kiekon katsomoon. Kotijoukkueen maalilla Joonas Rissanen sai olla suhteellisen rauhassa (7 torjuntaa), kun taas PaKan Samuel Hyry venyi kiekon eteen peräti 17 kertaa.

Erä näytti jo päättyvän maalittomana, mutta vain 37 sekuntia ennen eräsireeniä (19.23) PaKa onnistui. Lenni Karjalainen vei vieraat 0–1-johtoon Petteri Tuovilan ja Matias Haatajan esityöstä.

2. erä: Kotijoukkueen salamarynnistys kääntää pelin

Toinen erä alkoi JHT:n kannalta synkästi. Miiko Irvankosken estämisjäähyn aikana PaKa pääsi pyörittämään ylivoimaa, ja ajassa 26.33 Petteri Tuovila laukoi vieraat jo 0–2-johtoon Elias Karjalaisen ja Matias Haatajan syötöistä. Kun Atte Pudas otti vielä ajassa 32.08 rangaistuksen estämisestä, JHT oli selkä seinää vasten.

Kotijoukkueen herätys oli kuitenkin tyly ja tehokas. Heti jäähyn päätyttyä ajassa 34.53 Jalmari Saukko kavensi tilanteeksi 1–2 Joel Erkkilän syötöstä. Vain hetkeä myöhemmin (36.34) Konsta Saarela räjäytti katsomon tasoittamalla pelin 2–2:een. Erän lopussa tunteet kuumenivat, ja JHT:n Juuso Rönni sekä PaKan Petja Keränen passitettiin istumaan väkivaltaisuudesta. Tasavajaalla pelattaessa Konsta Saarela iski illan toisen osumansa ajassa 39.45, ja JHT pääsi erätauolle 3–2-johdossa.

3. erä: JHT marssii voittoon rangaistuksista huolimatta

Päätöserä alkoi JHT:n salamasuorituksella, kun Juuso Rönni vei isännät 4–2-johtoon ajassa 40.39 Joona Mannisen syötöstä. Erän puolivälissä JHT tarjosi PaKalle saumaa tulla peliin mukaan ottamalla kaksi peräkkäistä jäähyä (Matias Vanhatalo kampituksesta ja Atte Vähäsarja huitomisesta). Ajassa 47.44 PaKalle tuomittiin rangaistuslaukaus Jan Mannisen koukkaamisen seurauksena. Matias Haataja upotti rankarin varmasti sisään kaventaen tilanteeksi 4–3.

JHT ei tästä hätkähtänyt. Ajassa 51.53 Miiko Irvankoski palautti kahden maalin johdon Juuso Rönnin syötöstä. Loppuniitti nähtiin ylivoimalla ajassa 56.19, kun PaKan Elias Karjalainen istui poikittaisesta mailasta ja Jalmari Saukko laukoi illan toisella osumallaan loppulukemiksi 6–3 Atte Pudaksen toimiessa syöttäjänä.

Ottelun viimeiset minuutit olivat pelkkää jäähypenkin kuluttamista. PaKan Elias Karjalainen ja JHT:n Joel Erkkilä ottivat kaksiminuuttiset mieheen, ja aivan ottelun lopussa (59.32) nähtiin vielä nujakka, jonka seurauksena PaKan Veeti Nurmi sai kaksiminuuttisen väkivaltaisuudesta ja JHT:n Atte Vähäsarja peräti kaksi erillistä 2 minuutin rangaistusta samasta syystä. Pisteet jäivät kuitenkin varmasti Kalajoelle.

JHT – Paka

https://tulospalvelu.leijonat.fi/game?season=2027&gameid=2718684&lang=fi

1.erä

maalivahdit Joonas Rissanen 7 ja Samuel Hyry 35 04.21 Patrik Karjalainen 19 poikittainen maila 2 min 15.13 Roni Tornberg 12 pelin viivyttäminen – kiekko katsomoon 2 min

19.23 0-1 Lenni Karjalainen 97 Petteri Tuovila 91 Matias Haataja

maalivahtien torjunnat 7-17

2.erä

25.21 Miiko Irvankoski 66 estäminen 2 min

26.33 0-2 YV Petteri Tuovila 91 Elias Karjalainen 91 Matias Haataja 98

32.08 Atte Pudas 18 estämien 2 min

34.53 1-2 Jalmari Saukko 12 Joel Erkkkilä 92

36.34 2-2 Konsta Saarela 14

37.20 Petja Keränen 24 väkivaltaisuus 2 min

37.20 Juuso Rönni 81 väkivaltaisuus 2 min

39.45 3-2 Konsta Saarela 14

maalivahtien torjunnat 7-17

3.erä

40.39 4-2 Juuso Rönni 91 Joona Manninen 77

41.21 Matias Vanhatalo 19 kampitus 2 min

42.35 Atte Vähäsarja 71 huitominen 2 min

47.44 4-3 rangaistuslaukaus Matias Haataja

47.44 Jan Manninen 30 RL syy koukkaaminen

51.53 5-3 Miiko Irvankoski 66 Juuso Rönn 91

56.04 Elias Karjalainen 91 poikittainen maila 2 min

56.19 6-3 YV Jalmari Saukko 12 Atte Pudas 18

57.29 Elias Karjalainen 91 huitominen 2 min

58.11 Joel Erkkilä 92 poikittainen maila 2 min

59.32 Veeti Nurmi 92 väkivaltaisuus 2 min

59.32 Atte Vähäsarja 71 väkivaltaisuus 2 min

59.32 Atte Vähäsarja 71 väkivaltaisuus 2 min

maalivahtien torjunnat 8-9

yleisöä 80 katsojaa

PyPo nappasi vakuuttavan 7–2-kotivoiton JHT Akatemiasta

 

PyPo nappasi vakuuttavan 7–2-kotivoiton JHT Akatemiasta lauantaina 10. lokakuuta 2026 pelatussa vauhdikkaassa ottelussa. 297 katsojan edessä pelattu kamppailu alkoi vieraiden salamamaalilla, mutta PyPo hallitsi loppupeliä ja ratkaisi ottelun lopullisesti kolmannessa erässä. Lopussa tunteet kuumenivat kunnolla, ja ottelu päättyi nyrkkikahakoihin.

Alta löydät tarkemman raportin ottelun tapahtumista erä erältä.

---

1. erä: Salama-alku ja PyPon tasoitus

Ottelu sai sähköisen alun, kun JHT Ak Akatemia siirtyi johtoon jo ajassa 00.57. Frank Sorjonen kuritti kotijoukkuetta viimeistelemällä 0–1-osuman Juho Joki-Erkkilän ja Mikael Ylitalon esityöstä. PyPo ei tästä kuitenkaan hätkähtänyt. Vaikka Juuso Leskisen huitomisjäähy katkaisi hetkeksi kirivaihteen, kotijoukkue tasoitti pelin ajassa 04.27. Asialla oli Anton Karvonen (Valtteri Korkeakoski, Pekka Tikanmäki).

Erä oli pelillisesti PyPon vahvaa painostusta, mikä näkyi myös maalivahtien torjunnoissa: JHT:n Veeti Pisilä venyi kiekon eteen peräti 14 kertaa, kun PyPon Ville Nousiainen selvisi neljällä torjunnalla.

2. erä: Kotijoukkue siirtyy kuskin paikalle

Toinen erä alkoi rikkonaisena petri Priuskan otettua kaksiminuuttisen huitomisesta. Ajassa 13.26 (pöytäkirjamerkinnän mukaan) PyPo onnistui ylivoimalla, kun Iiro Eemeli Virtanen laukoi taululle 2–1-johtolukemat Pekka Tikanmäen ja maalivahti Ville Nousiaisen (!) toimiessa syöttäjinä.

PyPo kasvatti johtoa ajassa 33.02, kun Roni Tikkanen onnistui maalinteossa Anton Karvosen ja Jukka Kinnusen esityöstä. Erän lopussa molemmat joukkueet pääsivät vielä kokeilemaan ylivoimaa Veikka Nuoralan ja Frank Sorjosen rangaistusten myötä, mutta lisämaaleja ei nähty. Torjunnat erässä olivat PyPon eduksi 14–12.

3. erä: PyPo karkaa ja tunteet kuumenevat

Päätöserä oli PyPon täydellistä näytöstä. Ajassa 45.56 Eemeli Virtanen (Kukka Kinnunen, Tatu Montonen) aloitti maalijuhlat muuttamalla lukemiksi 4–1. Vain muutaman minuutin päästä (52.06) Onni Ruosteenmäki lisäsi johdon viiteen maaliin Iiro Eemeli Virtasen syötöstä. JHT:n selkäranka katkesi lopullisesti ajassa 54.37 ja 55.42, kun ensin Roni Tikkanen illan toisellaan ja heti perään Lari Lappalainen mättivät taululle jo tylyt 7–1-lukemat.

JHT sai pientä lohtua ottelun lopussa Veeti Tikan koukkaamisjäähyn aikana, kun Mikael Ylitalo kavensi ylivoimalla loppunumeroiksi 7–2 ajassa 58.04.

Ottelun loppusekunneilla nähtiin vielä kunnon rähinä, kun summerin soidessa ajassa 60.00 jaettiin roppakaupalla kaksiminuuttisia väkivaltaisuudesta. Jäähypenkkiä kuluttivat PyPolta Roni Tikkanen ja Petri Priuska sekä JHT:lta Juuso Leskinen ja Mikael Ylitalo. Kolmannessa erässä Nousiainen torjui 11 ja Pisilä 13 kertaa.

---

Ottelun tilastotiedot

• Lopputulos: 7–2 (1–1, 2–0, 4–1)

• Yleisömäärä: 297 katsojaa

• Maalivahtien torjunnat yhteensä: Ville Nousiainen (PyPo) 29 torjuntaa – Veeti Pisilä (JHT Ak) 39 torjuntaa.

10.10.2026 PyPo – JHT Ak 16.00

https://tulospalvelu.leijonat.fi/game?season=2027&gameid=2738208&lang=fi

1.erä

maalivahdit Ville Nousiainen 90 ja Veeti Pisilä 31

00.57 0-1 Frank Sorjonen 3 Juho Joki-Erkkilä 40 Mikael Ylitalo 32

01.45 Juuso Leskinen 9 huitominen 2 min

04.27 1-1 Anton Karvonen 22 Valtteri Korkeakoski 15 Pekka Tikanmäki 7 maalivahtien torjunnat 4-14

2.erå

21.38 Petri Priuska 9 huitominen 2 min

13.26 2-1 YV Iiro Eemeli Virtanen 18 Pekka Tikanmäki 7 Ville Nousiainen 90

26.46 Juuso Leskinen 9 estäminen 2 min

33.02 3-1 Roni Tikkanen 11 Anton Karvonen 22 Jukka Kinnunen 14

36.18 Veikkka Nuorala 53 kampitus 2 min

39.58 Frank Sorjonen 3 estäminen 2 min

maalivahtien torjunnat 14-12

3.erä

45.56 4-1 Eemeli Virtanen 18 Kukka Kinnunen 16 Tatu Montonen 73

52.06 5-1 Onni Ruosteenmäki 2 Iiro Eemeli Virtanen 18

54.37 6-1 Roni Tikkanen 11 Jukka Kinnunen 14 Leevi Tikka 12

55.42 7-1 Lari Lappalainen 16 Valtteri Korkeakoski 15

57.05 Veeti Tikka 33 koukkaaminen 2 min

58.04 7-2 YV Mikael Ylitalo 32 Veikka Nuorala 43 Frank Sorjonen 3

60.00 Roni Tikkanen 11 väkivaltaisuus 2 min

60.00 Juuso Leskinen 9 väkivaltaisuus 2 min

60.00 Mikarl Ylitalo 32 väkivaltaisuus 2 min

60.00 Petri Priuska 9 väkivaltaisuus 2 min

maalivahtient torjunnat 11-13

yleisöä 297

Raahe-Kiekko – JHT 2-3 U20-sarjan ottelu 08.10.2026

 

Raahe-Kiekko – JHT 2-3 U20-sarjan ottelu 08.10.2026

https://tulospalvelu.leijonat.fi/game?season=2027&gameid=2731957&lang=fi

1.erä

maalivahdit Artturi Tapaninaho 72 Tatu Siironen 31

06,36 Raahe-Kiekko liian monta pelaajaa jäällä 2 min rangaistuksen kärsii Niilo Eno 50 

10.53 Juuso Rönn 10 koukkaaminen 2 min 

11.59 1-0 YV Juuso Juka 26 Lauri Karhu 37 

15.05 Aukusti Hakala 10 koukkaaminen 2min 

16.35 1-1 YV Saku Mäkelä 63 Vertti Hannus 28 

maalivahtien torjunnat 11-9 

 2.erä 23.37 JHT liian monta pelaajaa jäällä 2 min rangaistuksen kärsii Miiko Irvakoski 26 

34.14 1-2 Saku Mäkelä 63 Juuso Rönn 10 Joona Rönn 37 

maalivahtien torjunnat 11-16 

 3.erä 43.32 Samuel Yliuntinen 20 estäminen 2 min 

47.33 Lauri Karhu 37 koukkaaminen 2 min

47.43 1-3 YV Henri Heikkilä 22 Vertti Hannus

28 48.25 2-3 Juuso Juka 26

51.03 Vertti Hannus 28 poikittainen maila 2 min

54.54 Joonas Ronkkömäki 8 kiinnipitäminen 2 min

56.57 Valdo Haukipuro 76 välivaltaisuus 2 min

56.57 Juuso Rönn 10 epäurheilijamainen käytös 10

58.48 maalivahti ulos Artturi Tapaninaho 72

59.31 Aikalisä Raahe-Kiekko maalivahtien torjunnat 7-11

Turhia jäähyjä tulee välttää. Ei joka oteelusta tarvitse ottaa jäähyjä epäurheilijamaisesta käytöksestä ainakaan saman henkilön..

Seuraava ottelu on kotiottelu 17.10,2026 klo 19.00 KalPa Teamiä vastaan.

https://tulospalvelu.leijonat.fi/game?season=2027&gameid=2731925&lang=fi

JHT jyräsi voittoon FPS:stä – kapealla pakistolla pelannut vierasjoukkue hyytyi päätöserässä

 

Maalivahti Konsta Hiltunen palkittiin JHT:n parhaana pelaajana. JHT:llä on todella hyvä maalivahtikaksikko.

JHT jyräsi voittoon FPS:stä – kapealla pakistolla pelannut vierasjoukkue hyytyi päätöserässä

Kalajoen JHT otti vakuuttavan voiton kotiyleisönsä edessä, kun forssalainen FPS kaatui maalein 6–2. Vaikka FPS pysyi tuloksellisesti mukana ottelun puoliväliin saakka, JHT hallitsi pelitapahtumia ja karkasi lopulta selvään voittoon vierasjoukkueen viiden puolustajan kokoonpanon hyytyessä ottelun loppua kohden.

Tasainen avauserä päättyi JHT:n salamamaaliin

Ottelun avauserässä molemmat joukkueet pääsivät maalin makuun. Kotijoukkue siirtyi johtoon ajassa 08.06, kun Matias Rahkola onnistui ohittamaan FPS-vahti Topi Salokankaan Luka Kauppilan ja Tuukka Heikkilän esityöstä. Vieraat kuittasivat kuitenkin nopeasti vain paria minuuttia myöhemmin, kun Jackson Kobelka tasoitti lukemiksi 1–1 Lauri Vilmin ja Viktor Heinosen syötöistä.

Erä näytti pitkään päättyvän tasalukemiin, mutta JHT tarjoili shokkihoitoa juuri ennen taukosummeria. Ajassa 19.58 Jesse Kylmäniemi vei kotijoukkueen 2–1-johdossa erätauolle. Avauserässä maalivahdit olivat työllistetyttyjä molemmissa päädyissä, kun Konsta Hiltunen torjui 14 kertaa ja virkaveli Salokangas venyi kiekon eteen 17 kertaa.

JHT:n pikamaalit käänsivät ottelun

Toisen erän alussa JHT joutui hieman ahtaalle, mikä sai penkin takana reagoimaan: kotijoukkue käytti aikalisänsä ajassa 24.29 rauhoittaakseen tilanteen. FPS onnistui silti tasoittamaan ottelun 2–2-lukemiin erän puolivälin jälkeen ajassa 30.45 Illia Gulykin osumalla.

Tämän jälkeen valokeilaan astui JHT:n Antti Häikiö, joka järjesti todellisen näytöksen erän lopulla. Häikiö iski alle minuutissa kaksi maalia – ensin ajassa 36.35 lukemiksi 3–2 ja heti seuraavassa vaihdossa ajassa 37.24 tilanteeksi jo 4–2. Nämä pikamaalit osoittautuivat ottelun henkiseksi käännekohdaksi. Vaikka torjunnat kirjattiin erässä Hiltuselle 16 ja Salokankaalle 9, maalit ratkaisivat.

Päätöserä JHT:n näytöstä – loppuhetkillä nujakoitiin

Kolmannessa erässä FPS:n kapea puolustusmateriaali alkoi painaa jaloissa, ja JHT otti pelin täysin komentoonsa. Päätöserän torjunnat (Hiltunen 7, Salokangas 17) kertoivat karua kieltä paineen suunnasta. Ajassa 53.34 Niko Lång sinetöi ottelun lopullisen ratkaisun viemällä kotijoukkueen jo 5–2-johtoon.

Erän loppupuolella forssalaisten turhautuminen alkoi näkyä jäähyilynä. FPS:n kärsimien kaksimuuttisten seurauksena JHT pääsi pyörittämään ylivoimaa, ja Matias Rahkola viimeisteli illan toisen osumansa ajassa 58.32 muuttaen loppulukemiksi 6–2 Samuel Mäkisen ja Niko Vehkaperän syötöistä.

Aivan ottelun viimeisellä sekunnilla (59.58) tunteet kuohahtivat vielä kunnolla, ja tuomaristolla riitti töitä. Nujakoinnin seurauksena FPS:n Maxim Kovalshin sekä JHT:n Joe Martin ja Elias Mäkitalo passitettiin kaikille 2 minuutin istunnolle väkivaltaisuudesta.

Katseet huomisessa kärkiottelussa

Vaikka JHT pääsi juhlimaan ansaittua voittoa, ilta toi mukanaan myös huolta. Kolmannessa erässä nähtiin pelottava tilanne, kun JHT:n pelaaja sai kiekon ilkeästi selän tai niskan alueelle. Kotijoukkueen leirissä toivotaan parasta, sillä huomenna on edessä heti seuraava haaste, kun JHT matkustaa erittäin tärkeään otteluun Suolahden Urhoa vastaan.

JHT – FPS 6-2

https://tulospalvelu.leijonat.fi/game?season=2027&gameid=2704576&lang=fi

JHT:n kokoonpano

1.kenttä

Jarno Palola 34 Jesse Kylmäniemi 97 Iiro Hietakangas 24

Nicholas Durailija 77 Tuukka Heikkilä 7

2.kenttä

Luka Kauppila 19 Samuel Mäkinen 8 Matias Rahkola 16

Leevi Viljanen 3 Niko Vehkaperä 54

3.kenttä

Markus Mäkitalo 18 Niko Lång 26 Juuso Pulkkinen 10

Benjam Peltola 5 Matias Häikiö 5

4.kenttä

Riku Ruonala 27 Joe Martin 71 Elias Mäkitalo 87

Gustavs Licis-Licitis

maalivahdit

Konsta Hiltunen 29 Max Väytynen 35

puolustaja Joona Savukoski on poissa tästä ottelusta

FPS:n kokoonpano

1.kenttä

Maxim Kovalshin 47 Joona Syri 18 Luukas Mustonen 13

Samuli Virtanen 86 Viktor Heinonen 4

2.kenttä

Joseph Martino 10 Lauri Vilmi 20 Jackson Kobelka 23

Grigory Semenov 12 Ossian Eklund 15

3.kenttä

Juuso Salo 66 Tatu Formisto 71 Valtteri Kaukokari 21

Toni Koivula 90

4.kenttä

Illia Gulyk 94 Kasper Salmi 59 Artem Malich 17

maalivahdit

Topi Salokangas 34 Tuomas Aalto 35

FPS

https://www.eliteprospects.com/team/414/fps

1.erä

maalivahdit

Konsta Hiltunen 29 Topi Salokangas 34

08.06 1-0 Matias Rahkola 16 Luka Kauppila 19 Tuukka Heikkilä 7 

10.07 1-1 Jackson Kobelka 23 Lauri Vilmi 10 Viktor Heinonen 4 

 19.58 2-1 Jesse Kylmäniemi 97

maalivahtien torjunnat 14-17

2.erä 

 24.29 JHT Aikalisä

30.45 2-2 Illian Gulyk 94 Kasper Salmi 59 Grigory Semenov

12 36.35 3-2 Antti Häikiö 44 Jarno Palola 34 Iiro Hietakangas 24 

 37.24 4-2 Antti Häikiö 44 Luka Kauppila 19 Samuel Mäkinen 8 

 maalivahtien torjunnat 16-9 

 3.erä 53.34 5-2 Niko Lång 26

54.46 Illian Gulyk 94 koukkaaminen 2 min 

58.09 Toni Koivula 90 kiekon kätkeminen 2 min 

 58.32 YV 6-2 Matias Rahkola 16 Samuel Mäkinen 8 Niko Vehkapuro 54 

59.58 Maxim Kovalshin 47 väkivaltaisuus 2 min 

 59.58 Joe Martin 71 väkivaltaisuus 2 min

59.58 Elias Mäkitalo 87 väkivaltaisuus 2 min 

 maalivahtien torjunnat 7-17

Valmentajien haastattelu

https://www.facebook.com/reel/1738407493918871?locale=fi_FI

Muik Hockey – Raahe-Kiekko 2-1

 

Muik Hockey – Raahe-Kiekko 2-1

https://tulospalvelu.leijonat.fi/game?season=2027&gameid=2704522&lang=fi

Muik Hockey voitti Raahe-Kiekon maalein 2–1 Suomi-sarjan ottelussa, joka pelattiin Uudessakaarlepyyssä.

Ottelun ratkaisevat tapahtumat sijoittuivat pitkälti avauserään, ja peli oli erittäin fyysinen sekä tasainen loppuun saakka.

Avauserässä pelin ainoat osumat

Ottelun kaikki kolme maalia nähtiin heti ensimmäisessä erässä. Kotijoukkue Muik Hockey onnistui hyödyntämään omat paikkansa tehokkaasti ja karkasi ottelussa johtoon. Raahe-Kiekon ainoasta maalista vastasi Jeremias Pulska, jonka osuma antoi vierasjoukkueelle toivoa ja herätteli joukkueen peliä. Erätauolle siirryttiin kuitenkin Muikin 2–1-johdossa.

Toinen erä: Puolustustaistelu ja taktiikan muutos

Toiseen erään Raahe-Kiekko joutui lähtemään raskaassa asemassa, kun puolustaja Mirko Hänninen putosi pois kokoonpanosta. Vajaalla viidellä puolustajalla operoinut vierasjoukkue joutui koville, kun Muik Hockey huomasi tilanteen ja muutti pelitapaansa tietoisesti kuluttavaksi. Kovasta paineesta huolimatta Raahe-Kiekon maalilla Viljami Myllylä esitti hyviä torjuntoja ja piti lukemat ennallaan. Toisessa erässä ei lisämaaleja nähty.

Kolmas erä: Dramaattinen loppuhuipennus

Kolmas erä oli tasaista vääntöä, eikä kumpikaan joukkue päässyt tuulettamaan maalia. Ottelun viimeisillä minuuteilla Raahe-Kiekko otti riskejä hakiessaan tasoitusta, mutta takaa-ajo koki kovan kolauksen, kun Jasper Anttila ja Eeli Auronen ottivat kaksiminuuttiset rangaistukset.

Raahelaiset eivät kuitenkaan luovuttaneet alivoimallakaan. Viimeisillä hetkillä joukkue sai paineen Muikin hyökkäyspäätyyn ja onnistui vetämään maalivahdin pois nostaen neljännen kenttäpelaajan kentälle. Vain sekunti ennen loppusummeria Raahe-Kiekon Tatu Rossinen pääsi laukomaan vaarallisen rannevedon muutamasta metristä. Kiekko katosi Muikin maalivahdin varusteisiin, eikä kukaan kaukalossa – ei edes maalivahti itse – ollut täysin varma ylittikö se viivan. Tuomaristo ei maalia tuominnut, joten pisteet jäivät Uuteenkaarlepyyhyn.

Suomen jääkiekon tulevisuus on turvattava - herästys Suomen jääkiekkoliitto

 

SM-liigaseurojen taloustilanne

Jääkiekon SM-liigaseurojen taloudellinen tilanne on erittäin huolestuttava ja riskialtis, selviää konsulttiyhtiö Ernst & Youngin (EY) tuoreesta Liigaraportista. Vaikka seurojen liikevaihdot ovat kasvaneet, kulujen nopea nousu ja uusi sarjajärjestelmä asettavat monet seurat vakavaan taloudelliseen kurimukseen.

---

Keskeiset taloushaasteet ja "Superkausi"

Lokakuussa julkaistun raportin mukaan käynnissä olevaan sarjakauteen liittyy poikkeuksellisen suuria taloudellisia riskejä:

• Pelaajabudjettien raju kasvu: Liigaseurat käyttävät tällä kaudella pelaajapalkkoihin yhteensä noin 7 miljoonaa euroa enemmän kuin aiemmin. Kasvaneilla panostuksilla seurat pyrkivät varmistamaan säilymisensä ylimmällä sarjatasolla.

• Heikko vakavaraisuus: EY:n arvion mukaan koko sarjasta vain viisi seuraa on vakavaraisia, ja jopa kymmeneltä seuralta puuttuvat kokonaan taloudelliset puskurit.

• Kasvavat tuloerot: Uudistunut pudotuspelien tulonjakomalli sekä vuonna 2027 avautuva uusi rahapelimarkkina tulevat kasvattamaan seurojen välisiä taloudellisia eroja entisestään.

---

Suurimmat riskiseurat ja sarjajärjestelmän paine

Liiga on siirtymässä kaksitasoiseen 14+10 joukkueen sarjamalliin, mikä palauttaa suoran putoamisriskin. Putoaminen alempaan B-liigaan vähintään kolmeksi vuodeksi olisi monelle seuralle taloudellinen katastrofi.

EY:n raportissa nimetään 7 suurimmassa talousriskissä olevaa seuraa, joiden olisi pakko sopeuttaa toimintaansa merkittävästi putoamisen myötä:

1. JYP

2. Kiekko-Espoo

3. Vaasan Sport

4. HPK

5. Pelicans

6. TPS

7. Jukurit

Asiantuntijoiden mukaan 14+10 joukkueen malli on Suomen markkinoille edelleen liian suuri, ja taloudellisesti kestävin ratkaisu olisi tiukempi 12+10 joukkueen A- ja B-liiga saman organisaation alla.

---

Seurojen talousluvut (Tilikausi 2024–2025)

Ennen kuluvan kauden suuria lisäpanostuksia seurojen taustayhtiöiden liikevaihdot ja tulokset jakautuivat seuraavasti:

Seura	Liikevaihto (milj. €)	Tulos (milj. €)
Ilves	15,3	-0,24
Tappara	14,3	0,20
KalPa	11,5	0,37
HIFK	10,8	-0,14
Kärpät	10,7	-0,55
Ässät	8,9	0,17
Lukko	8,5	0,00
Sport	8,3	0,08
SaiPa	8,1	0,55
TPS	8,1	-0,28
Pelicans	7,7	-0,44
KooKoo	7,2	-0,21
JYP	7,0	-1,30
HPK	6,8	-0,71
Kiekko-Espoo	6,1	-0,72
Jukurit	4,7	-0,41

Miten tuleva rahapelimarkkinan avautuminen vaikuttaa seurojen sponsorituloihin?

Suomen rahapelimarkkinan avautuminen 1.7.2027 alkaen luo poikkeuksellisen suuren sponsorikilpailun, joka tulee mullistamaan huippu-urheilun rahoituksen. Helsingin Sanomien arvion mukaan suomalaiseen ammattiurheiluun voi virrata uuden lisenssijärjestelmän myötä vuosittain yli 10 miljoonaa euroa täysin uutta sponsorirahaa.

Vaikka kyseessä on seuroille valtava mahdollisuus, uudistus ei kohtele kaikkia tasapuolisesti, ja se asettaa seuroille myös täysin uusia vaatimuksia.

---

1. Rahavirrat kasvavat, mutta keskittyvät kärkiseuroille

Kansainväliset ja kotimaiset rahapeliyhtiöt etsivät kohteita, jotka tarjoavat mahdollisimman suuren yleisön, tv-näkyvyyden ja vahvan digitaalisen fanipohjan.

• Jättipotti suosituimmille: Asiantuntijoiden mukaan uudet sponsorirahat keskittyvät vahvasti huippu-urheiluun ja pienelle piirille. SM-liigassa suuret mediaseurat (kuten HIFK, Tappara, Ilves ja Kärpät) ovat neuvotteluissa vahvimmilla ja voivat kääriä merkittäviä summia.

• Pienemmät voivat jäädä nuolemaan näppejään: Heikomman näkyvyyden seuroille tai häntäpään joukkueille ei riitä yhtä paljon ottajia, mikä voi entisestään syventää Liigan sisäisiä talouseroja.

2. Pelkkä logopaikka ei enää riitä – digitaalisuus ratkaisee

Aika, jolloin sponsori tyytyi pelkkään logoon pelipaidassa tai kaukalon laidassa, on ohi. Rahapeliyhtiöt hakevat urheiluseuroilta ammattimaista, monikanavaista ja digitaalista kumppanuutta:

• Seuroilta vaaditaan aiempaa enemmän tarinallistamista, pelillistämistä ja fanien aktivointia.

• Suurimmat arvot mitataan seurojen omissa verkkosivuissa, mobiilisovelluksissa, uutiskirjeissä ja sosiaalisen median videotuotannoissa, joilla vedonlyöntiyhtiöt pyrkivät hankkimaan uusia suomalaisia asiakkaita.

3. Esisopimuksia ja kulissipeliä käydään jo nyt

Vaikka luvanvarainen toiminta ja mainonta alkavat virallisesti vasta kesällä 2027, sponsoripaikoista käydään jo nyt kiivasta kulissientakaista kilpajuoksua. Monet Liiga-seurat ja lajiliitot kartoittavat kumppaneita ja solmivat parhaillaan ehdollisia sopimuksia. Nämä sopimukset astuvat voimaan heti, kun kyseinen rahapeliyhtiö saa Suomen valtiolta toimiluvan.

4. Tiukat rajoitukset ja maineriskit

Uusi rahapelilaki ei tarkoita "vapaata villiä länttä", vaan se tuo mukanaan erittäin tiukat rajoitukset, jotka luovat seuroille päänvaivaa:

• Alaikäisten suojelu: Laki kieltää ehdottomasti alaikäisten sponsoroinnin sekä alaikäisille suunnattujen sarjojen ja tapahtumien sponsoroinnin. Tämä tarkoittaa, että jos rahapeliyhtiö sponsoroi SM-liigan aikuisten edustusjoukkuetta, yhteistyötä ei saa ulottaa seuran juniorijoukkueisiin tai junioritoimintaan.

• Tuotemainonnan kielto: Sponsorointi saa kohdistua vain yritysbrändin (esim. peliyhtiön nimen) näkyvyyteen, mutta yksittäisten haittapelituotteiden tai nettikasinoiden suora mainonta on kiellettyä.

• Vastuullisuus ja maine: Seurojen on punkittava tarkkaan omaa brändiään. Liiallinen tai aggressiivinen rahapelimainonta ottelutapahtumissa voi karkottaa muita perinteisiä perheyrityssponsoreita tai suututtaa osan fanikunnasta.

Yhteenvetona: Rahapelimarkkinan avautuminen on SM-liigaseuroille taloudellinen oljenkorsi aikana, jolloin pelaajabudjetit nousevat rajusti. Se ei kuitenkaan pelasta automaattisesti kaikkia, vaan vaatii seuroilta kykyä tuottaa nykyaikaista digitaalista sisältöä ja tasapainoilla tiukan lakisääteisen vastuullisuuden kanssa

Mitä valuvikoja on uudessa esitetyssä sarjajärjestelmässä?

Jääkiekon SM-liigan uusi, kaudesta 2027–2028 alkaen voimaan astuva kaksitasoinen 14+10 joukkueen sarjajärjestelmä on herättänyt runsaasti kritiikkiä. Vaikka suljetusta sarjasta luopuminen ja suorat nousut sekä putoamiset saavat kiitosta, asiantuntijat ja konsulttiyhtiö EY:n tuore Liigaraportti näkevät järjestelmässä vakavia valuvikoja, jotka uhkaavat seurojen taloutta ja urheilullista viihdearvoa.

Keskeisimmät valuviat ja ongelmakohdat ovat:

1. Ylempi A-liiga on edelleen liian suuri

Suurin rakenteellinen valuvika on joukkuemäärä. Suomen kokoiselle markkinalle 14 joukkuetta ylimmällä tasolla on liikaa.

• EY:n analyysin mukaan optimaalinen ratkaisu olisi 12+10 joukkueen malli.

• Kun A-liigassa on 14 joukkuetta, pelaajamateriaali ja taloudelliset resurssit hajoavat liian laajalle. Tämä laskee sarjan yleistä urheilullista tasoa ja huipputuotteen vetovoimaa.

2. Alempi B-liiga jää kaupallisesti liian heikoksi

Jotta kaksitasoinen sarja toimisi, alemman tason (B-liiga) täytyy olla kaupallisesti ja kiinnostavuudeltaan elinvoimainen.

• Nyt vaarana on, että tasoero A- ja B-liigan välillä repeää liian suureksi. Jos A-liigasta pudotetaan kerralla kaksi joukkuetta alemmas (kuten nykyistä 16 joukkueen sarjaa supistettaessa) tai kun myöhemmin pudotaan yksitellen, putoajien taloudellinen pudotus on karu.

• Jos B-liigalla ei ole riittävää tv-sopimusta tai yleisökiinnostusta, putoavan seuran tase voi mennä välittömästi raunioiksi, ja toimintaa joudutaan supistamaan rajusti.

3. Järjestelmä ajaa seurat ylisuuriin taloudellisiin riskeihin

Suora putoamisuhka ilman "turvaverkkoa" on saanut seurat panikoimaan. Ilta-Sanomien ja EY:n mukaan seurat ovat ladanneet kuluvaan siirtymäkauteen ("Superkauteen") 7 miljoonaa euroa lisää pelaajapalkkoihin vain välttääkseen putoamisen.

• Tämä kilpavarustelu tehdään täysin velaksi ja riskillä. Koska kymmeneltä liigaseuralta puuttuvat kokonaan taloudelliset puskurit, urheilullinen epäonnistuminen voi ajaa useita seuroja konkurssin partaalle. Järjestelmä siis pakottaa seurat ylisuuriin talousriskeihin ennen kuin uusi malli on edes alkanut.

4. Suurten karsintapelien viihde- ja tulospotentiaali hukataan

Uudessa mallissa A-liigan viimeinen putoaa suoraan ja B-liigan paras nousee suoraan. Asiantuntijat pitävät tätä viihdebisneksen näkökulmasta isona valuvikana:

• Ruotsin malli (SHL) osoittaa, että kaikkein täyteensä myydyimmät ja kiinnostavimmat ottelut ovat karsintasarjoja, joissa pelataan veitsi kurkulla olemassaolosta.

• Suora putoaminen ja nouseminen ilman ottelusarjaa (esim. paras seitsemästä -karsinnat) vie seuroilta mahdollisuuden jättimäisiin lipputuloihin, joilla putoamiskurimuksessa oleva seura voisi pelastaa taloutensa. Urheilullinen draama loppuu runkosarjan päättyessä, eikä huipennu yhteisiin pudotuspeleihin.

5. Väliinputoajien "kuolleet ottelut" runkosarjan lopussa

Vaikka playouteista luovuttiin urheilujohtajien vaatimuksesta (koska haluttiin pitkän runkosarjan ratkaisevan), uusi malli ei poista perimmäistä ongelmaa: runkosarjan loppupuolella osalla A-sarjan häntäpään joukkueista ei ole enää mitään panosta, jos matka pudotuspeleihin on liian pitkä mutta ero suoraan putoajaan on selvä. Tämä voi johtaa edelleen tyhjennysmyynteihin ja merkityksettömiin otteluihin loppukeväästä.

Miten alempien sarjojen oraganisointi on suunniteltu?

Uusi kaksitasoinen sarjajärjestelmä muuttaa radikaalisti myös alempien sarjatasojen organisointia kaudesta 2027–2028 alkaen. Merkittävin muutos on se, että suomalaisen jääkiekon toinen ja kolmas sarjataso integroidaan tiiviimmin osaksi uutta nousu- ja putoamispolkua. 

Suunnitelma jakautuu alempien sarjojen osalta seuraavasti:

1. Uusi B-liiga (Toinen sarjataso)

Kaudesta 2027–2028 alkaen nykyinen Mestis lakkaa olemasta sellaisenaan, ja sen tilalle perustetaan 10 joukkueen B-liiga. 

• Hallinto: Toisin kuin vanha Mestis, tämä uusi alempi sarjataso siirtyy kokonaan Jääkiekon SM-liiga Oy:n alaisuuteen ja hallintaan. Molemmat huippusarjat (A ja B) ovat siis saman organisaation pyörittämiä. 

• Liikkuvuus A-liigaan: Sarjojen välille tulee suora nousu ja putoaminen. B-liigan voittaja nousee kauden päätteeksi suoraan A-liigaan, ja vastaavasti A-liigan viimeinen putoaa suoraan B-liigaan. 

• Tulonjako: Jotta alempi sarjataso pysyisi elinkelpoisena, SM-liiga Oy jakaa yhteiset mediatulot ja muut keskeiset tulot A- ja B-liigan välillä suhteella 80 % (A-liiga) ja 20 % (B-liiga).

2. Uudistuva Mestis (Kolmas sarjataso)

Suomen Jääkiekkoliiton (SJL) päätöksen mukaan Mestis-nimi säilyy, mutta se siirtyy suomalaisessa sarjahierarkiassa kolmanneksi sarjatasoksi (B-liigan alapuolelle) korvaten käytännössä Suomi-sarjan huipun.

• Liikkuvuus B-liigaan: Liigan ja Jääkiekkoliiton sopimuksen mukaan kaksiportaisen Liiga-organisaation alapuolelle muodostuvan uuden Mestiksen ja B-liigan välille luodaan myös suoran nousun ja putoamisen polku.

• Kaudella 2027–2028 uuden Mestiksen voittaja nousee suoraan B-liigaan, ja B-liigan viimeiseksi jäänyt joukkue putoaa tähän Jääkiekkoliiton hallinnoimaan Mestikseen.

3. Taloudelliset ehdot ja uusi lisenssijärjestelmä

Vaikka urheilullinen nousu on tehty suoraksi, mikään seura ei voi nousta alemmasta sarjasta ylemmäs ilman tiukkojen kriteerien täyttymistä. Syyskuussa 2026 julkistettujen uusien liigalisenssiehtojen mukaan:

• Ei enää osakepakkoa: Vanha kiistelty sääntö, jossa nousijan piti ostaa miljoonaluokan Liiga-osake, on poistettu.

• Tiukka talousseuranta: Noustaakseen seuran täytyy läpäistä tiukka laatujärjestelmä, joka vaatii muun muassa positiivista omaa pääomaa sekä puhtaita verovelkoja ja muita erääntyneitä maksuja. Tällä pyritään varmistamaan, ettei alemmasta sarjasta nouseva seura mene konkurssiin kesken pääsarjakauden.

Miten Suomen Jääkiekkoliitto tukee sarjajärjestelmän Mestis-seuroja nykyiseen verratuna. Olen kuullut asiasta kritiikkiä seuratoimijoilta. Onko asiat levällään kuin Jokisen eväät.

Kyllä, monen seuratoimijan silmissä asiat ovat tällä hetkellä hyvinkin "levällään kuin Jokisen eväät", ja Suomen Jääkiekkoliiton (SJL) rooli uudistuksessa herättää voimakasta kritiikkiä. Vaikka virallisissa tiedotteissa puhutaan seurojen tukemisesta siirtymäkaudella, käytännön arki näyttää Mestis-seuroille raa’alta selviytymistaistelulta.

Jääkiekkoliiton toimintaa ja nykyistä tukitasoa kritisoidaan erityisesti seuraavista syistä:

1. Liitto siirsi "kultapossunsa" Liigan sateenvaron alle

Mestis-seurojen suurin pettymys liittyy siihen, miten Jääkiekkoliitto suostui sarjauudistukseen.

• Ennen: Jääkiekkoliitto hallinnoi Mestistä, ja se oli liiton alaisuudessa toimiva virallinen Suomen toiseksi korkein sarjataso.

• Uudessa mallissa: Liitto antoi luvan sille, että uusi 10 joukkueen B-liiga siirtyy kokonaan Jääkiekon SM-liiga Oy:n alaisuuteen. Liiton omaksi "Mestikseksi" jää käytännössä kolmas sarjataso, josta putoaa suora ammattilaisurheilun pohja pois. Seuratoimijat kokevat, että liitto luovutti parhaat seuransa ja sarjatuotteensa suoraan osakeyhtiön (Liigan) bisneskoneistolle.

2. Taloudellinen tuki vs. Karu todellisuus

Liitto on luvannut "varmistaa parhaan mahdollisen tuen valmistautuessaan kohti uutta sarjaa", muun muassa laajentamalla kalliita Wisehockey-analytiikkajärjestelmiä Mestis-halleihin. Seurojen mielestä tämä on kuitenkin pelkkää kosmetiikkaa, kun kassat ammottavat tyhjyyttään.

• Tulonjaon epäsuhta: Kun alun perin ehdotetussa 12+10-mallissa tulonjako A- ja B-liigan välillä olisi ollut seuroille suotuisampi (70/30), uuden 14+10-mallin myötä B-liigalle lohkaistaan vain 20 % yhteisistä mediatuloista. Seurojen mukaan Jääkiekkoliitto ei kyennyt puolustamaan alempien sarjojen etuja neuvottelupöydässä tarpeeksi tiukasti.

• Konkurssiaalto uhkaa: Samaan aikaan kun liitto visioi tulevaisuutta, nykyiset Mestis-seurat elävät kädestä suuhun. Tästä tuoreimpana ja synkimpänä esimerkkinä on se, että syksyllä Verohallinto haki Rovaniemen Kiekkoa (RoKi) konkurssiin. Seuratoimijoiden mielestä liitto katsoo vierestä, kun perinteikkäät seurat kaatuvat ennen kuin uusi järjestelmä edes alkaa.

3. Digitaalinen ja tilastollinen sekoilu ("Eväät levällään")

Kritiikkiä on satanut myös suoraan Jääkiekkoliiton omasta suorituskyvystä ja järjestelmistä. Jääkiekkoliitto on rakentanut kolmen vuoden ajan uutta modernia tuotannonohjaus- ja tietovarastojärjestelmää.

• Syksyllä käynnistyneellä kaudella liiton alaiset tilastopalvelut ja Mestiksen omat verkkosivut ajautuivat täydelliseen kaaokseen.

• Otteluseurannat pätkivät, maali- ja syöttötietoja katosi, eikä Mestiksen virallisilta sivuilta löytynyt edes pelaajien pistepörssiä. Seuratoimijat ja fanit pitävät käsittämättömänä, että puoliammattilaisena mainostetussa sarjassa perustilastoja joudutaan arpomaan viikkokausia. Liiton johto on myöntänyt "sekoilun teettävän töitä" ja pyytänyt kärsivällisyyttä.

4. Lisenssien hallivaatimukset kuristavat pieniä seuroja

Jääkiekkoliiton liittohallitus vahvistaa jatkossa uudet tiukentuneet lisenssiehdot. Niihin kirjattu vaatimus vähintään 2 500 katsojan hallikapasiteetista on herättänyt raivon osassa Mestis-paikkakuntia (kuten Iisalmessa IPK, Imatralla Ketterä ja Keuruulla KeuPa HT), joiden nykyiset hallit ovat liian pieniä. Vaikka ehdoissa on pitkät siirtymäajat, seurat kokevat, että liitto pakottaa heidät raskaaseen poliittiseen ja taloudelliseen vääntöön kuntien kanssa halliremonteista tilanteessa, jossa seuroilla ei ole rahaa edes mailoihin

Haluan tietää miten ongelma korjataan? Miten Mestis-seurojen toimintaedellytykset turvataan?

Mestis-seurojen toimintaedellytysten turvaaminen ja nykyisen kriisin korjaaminen vaatii asiantuntijoiden, EY:n Liigaraportin [1] sekä seuratoimijoiden mukaan välittömiä rakenteellisia ja taloudellisia korjausliikkeitä. Mitään yhtä taikasauvaa ei ole, mutta kriisi on ratkaistavissa seuraavilla viidellä päätoimenpiteellä:

1. Sarjajärjestelmän korjaus: Siirtyminen 12+10-malliin

Suurin virhe oli joustaa A-liiga 14 joukkueen suuruiseksi. Ratkaisu ongelmaan on EY:n raportin suosituksen mukainen tiukempi 12+10 joukkueen malli:

• Kun A-liigassa on vain 12 joukkuetta, urheilullinen taso nousee ja tv-rahat jaetaan harvemman seuran kesken.

• Tämä vapauttaisi kaksi vahvaa brändiä ja organisaatiota uuteen B-liigaan (Mestikseen), mikä nostaisi alemman sarjatason kaupallista arvoa, katsojamääriä ja kiinnostavuutta välittömästi.

2. Mediatulojen tasaisempi jako (Tv-rahat uusiksi)

Nykyinen suunnitelma, jossa B-liigalle lohkaistaan vain 20 % mediatuloista, pitää seurat kurjuudessa. Toimintaedellytykset turvataan muuttamalla tulonjakosuhdetta esimerkiksi muotoon 75/25 tai jopa 70/30.

• Ruotsin malli osoittaa, että vahva ja elinvoimainen kakkostaso (Allsvenskan) hyödyttää koko maan jääkiekkoa.

• Jos B-liigan seurat saavat riittävän suuren kiinteän potin tv-rahoista, ne pystyvät rakentamaan ammattimaiset organisaatiot ja säilyttämään toimintakykynsä myös silloin, kun ne putoavat A-liigasta.

3. "Pehmeä lasku" putoajille ja karsintapelit takaisin

Suora putoaminen ilman turvaverkkoa ajaa seurat ottamaan mielentoisia talousriskejä. Ongelma korjataan kahdella tavalla:

• Laskuvarjoraha (Parachute payments): A-liigasta putoavalle seuralle on taattava esimerkiksi yhden kauden ajaksi siirtymäkauden taloudellinen tuki yhteisestä potista, jotta se ei ajaudu välittömästi konkurssiin voimassa olevien pelaajasopimusten vuoksi.

• Karsintasarjat takaisin: Suoran putoamisen sijaan A-liigan viimeisten ja B-liigan parhaiden tulisi pelata vastakkain paras seitsemästä -ottelusarjat. Tämä luo jättimäisiä yleisötuloja, urheilullista draamaa ja antaa putoamisvaarassa olevalle seuralle mahdollisuuden pelastaa itsensä urheilullisesti.

4. Jääkiekkoliiton palautettava luottamus (IT- ja olosuhderemontti)

Jääkiekkoliiton on otettava vahvempi ja suojelevampi rooli kolmannelle portaalle jäävien seurojen osalta:

• Tilastokaaoksen korjaus: Liiton on laitettava digitaaliset järjestelmänsä kuntoon välittömästi. Puoliammattilaissarjaa ei voi myydä sponsoreille tai kuluttajille, jos perustiedot puuttuvat tai pätkivät.

• Joustavuus hallivaatimuksiin: Tiukoista 2 500 katsojan hallikapasiteettivaatimuksista on joustettava sellaisten paikkakuntien osalta, joissa talous ja seuratoiminta ovat muuten terveellä pohjalla. Painopisteen on oltava talouden tunnusluvuissa, ei katsomokapasiteetissa.

5. Digitaalinen loikka uuden rahapelimarkkinan myötä

Koska uusi rahapelilaki avautuu vuonna 2027, Mestis-seurojen on reagoitava siihen heti. Seurojen toimintaedellytykset turvataan investoimalla omaan digitaaliseen näkyvyyteen. Vedonlyöntiyhtiöt eivät osta pelipaitamainoksia, vaan pääsyä seurojen digitaalisten kanavien kautta fanien tietoisuuteen. Seurojen on palkattava osaamista digitaaliseen markkinointiin ja sisällöntuotantoon voidakseen kilpailla näistä uusista miljoonista.