tiistai 6. lokakuuta 2026

Ajatuksia ensi kauden Mestiksestä?

 

Mikä on KeuPa HT:n taloustilanne?


Jääkiekon Mestiksessä pelaavan KeuPa HT:n taloustilanne on lokakuussa 2026 erittäin kriittinen, ja seuran kuluva sarjakausi on vaarassa jäädä kesken.

Seuran taustayhtiö KeuPa Hockey Oy on julkaissut hätähuudon ja käynnistänyt ”Yhdessä Sotureita” -tukikampanjan. Hallituksen puheenjohtaja Henrietta Vuorenmaan mukaan seura tarvitsee pikaisesti noin 300 000 euroa, jotta kausi pystytään pelaamaan kunnialla loppuun.

Keskeisimmät syyt talouskriisiin:

  • Vanhat velat rasittavat: Suurin ongelma ovat edellisiltä Mestis-kausilta kertyneet velvoitteet ja velat, jotka kuormittavat kassaa kuukausittain juoksevien kulujen lisäksi. Seura maksaa tällä hetkellä vanhoja jäämaksujaan Keuruun jäähalli oy:lle sekä varustekumppanilleen tehtyjen maksusuunnitelmien mukaisesti. Lisäksi seuralla on pankkilainaa.

  • Tiukat maksuehdot: Talousvaikeuksien vuoksi seura ei saa enää varusteita laskuun, vaan ne on maksettava käteisellä.

  • Epäonnistunut osakeanti: Keväällä järjestetty osakeanti oli suuri pettymys. Se tuotti vain noin 20 000 euroa, sillä noin 400 myydyn osakkeen markkinointi ja tiedotus epäonnistui.

  • Alhaiset yleisömäärät: Kotiotteluiden yleisökeskiarvo on ollut alkukaudesta vain 262 katsojaa. Ottelukohtainen kokonaistuotto (liput, kioski ja fanituotteet) on vain muutamia tuhansia euroja, ja ovelta myydään vain kymmeniä irtolippuja.

Pelastus- ja säästötoimet

KeuPa HT on neuvotellut sopimuksiaan uusiksi ja hakenut tuhansien eurojen säästöjä muun muassa hallintopalveluista. Seuran johdon mukaan pelaajien ja valmentajien palkat ovat ykkösprioriteetti, ja ne maksetaan aina ensin.

Nyt käynnistetyssä pelastuskampanjassa kannattajia ja yrityksiä pyydetään apuun ostamaan tuotteita ja tukemaan seuraa seuran virallisen KeuPa HT FaniShop -verkkokaupan kautta. Seuran johto on kuitenkin haastavasta tilanteesta huolimatta luottavainen keuruulaiseen yhteisöllisyyteen ja siihen, että varat kauden läpiviemiseen saadaan kasaan

Mikä on RoKin taloustilanne?


Jääkiekon Mestiksessä pelaavan Rovaniemen Kiekon edustusjoukkueen taustayhtiön, Roki Hockey Oy:n taloustilanne on syksyllä 2026 erittäin hälyttävä ja kriittinen. Seura taistelee parhaillaan olemassaolostaan vakavien maksuvaikeuksien vuoksi.

Konkurssihakemus ja verovelat

Tilanne kärjistyi syyskuussa 2026, kun Verohallinto jätti Lapin käräjäoikeudelle konkurssihakemuksen Roki Hockey Oy:tä vastaan.

  • Seuralla on rästissä noin 65 000 euroa verovelkaa.

  • Toimitusjohtaja Mika Toivolan mukaan talousvaikeudet juontavat juurensa jo pidemmältä ajalta aiemmilta kausilta kertyneistä velvoitteista.

  • Seura on vakuuttanut tiedotteessaan RoKi Hockeyn virallisilla sivuilla, että se pyrkii hoitamaan maksujärjestelyt välittömästi kuntoon, mutta Toivola on myöntänyt julkisesti, että "laulut on laulettu ja valot sammuvat", mikäli tarvittavaa rahoitusta ei saada kasaan.


Karut talousluvut taustalla

Seuran taloudellinen pohja on ollut pitkään äärimmäisen ohut. Tuoreimmat julkisuuteen tulleet talousluvut osoittavat kriisin syvyyden:

Talousmittari

Tilanne / Arvo

Tilikauden tulos

197 000 euron liiketappio

Oma pääoma

346 000 euroa pakkasella

Omavaraisuusaste

-202 %

Ostovelat

n. 200 000 euroa

Maksuhäiriöt

Yli 100 maksuhäiriömerkintää syyskuussa

Aiemmin järjestetty osakeanti toi yritykselle vain noin 83 000 euroa uutta pääomaa, mikä ei riittänyt ratkaisemaan pitkäaikaisia ongelmia. Pelaajien ja työntekijöiden palkat on seuran mukaan kuitenkin pystytty toistaiseksi maksamaan ajallaan.


Junioritoiminta turvassa

On tärkeää huomata, että talouskriisi koskee nimenomaan miesten edustusjoukkueesta vastaavaa osakeyhtiötä. Juniori- ja harrastustoiminnasta vastaava Rovaniemen Kiekko ry on erillinen organisaatio, jonka toiminta ja talous jatkuvat täysin normaalisti ilman välitöntä vaaraa.


Mikä on Hermeksen taloustilanne?


Jääkiekon Mestiksessä pelaavan Kokkolan Hermeksen taustayhtiön, Kokkolan Hermes Oy:n taloustilanne on syksyllä 2026 haastava ja vaatii selkeää vahvistamista. Vaikka seura ei ole samanlaisessa välittömässä ajautumisessa konkurssiuhkaan kuin monet muut Mestis-seurat, takana on taloudellisesti erittäin raskas tilikausi.

Seuran taloutta rasittaa erityisesti 1.6.2024–31.5.2025 päättynyt tilikausi, jolloin yhtiö teki 121 239 euron tappion. Tämän seurauksena yhtiön oma pääoma painui 118 198 euroa miinukselle. Aiempana kautena (2023–2024) yhtiö teki vielä 45 000 euron voitollisen tuloksen.

Keskeiset taloushaasteet ja velat

  • Velka Kokkolan kaupungille: Hermes on ollut Kokkolan kaupungille velkaa 32 183 euroa vuoro- ja tilamaksuista. Kesällä 2026 solmitulla 21 000 euron arvoisella markkinointisopimuksella lyhennettiin suoraan tätä velkaa, ja loppuosasta seura on tehnyt maksusuunnitelman heinäkuuhun 2027 saakka.

  • Uudistushankkeet ja sarjauudistus: Suomalaisen jääkiekon tuleva sarjauudistus (syksyllä 2027 alkava B-liiga) asettaa seuralle kovat taloudelliset vaatimukset. Elokuussa 2026 aloittanut uusi toimitusjohtaja Antti Viiliäinen on todennut, että rahaa tarvitaan jatkossa merkittävästi enemmän, jotta B-liigan vaatimukset pystytään täyttämään.

Vakauttamis- ja pelastustoimet

Taloushaasteiden selättämiseksi ja tulevaisuuden rakentamiseksi Kokkolan Hermes Oy on käynnistänyt merkittäviä operaatioita:

  • Käynnissä oleva osakeanti: Seura on avannut osakeannin, jonka minimitavoitteena on kerätä 200 000 euroa ja maksimitavoitteena jopa 500 000 euroa. Osakkeiden merkintäaika päättyy Kokkolan Hermeksen osakeantisivuston mukaan 31. lokakuuta 2026.

  • VIP-aitioiden rakentaminen: Seura pyrkii rakentamaan Hallix Areenalle (Kokkolan jäähalliin) kuusi uutta yksityistä VIP-aitiota tuomaan pitkäaikaista lisätuloa yritysmyynnistä.

Hermeksen johto uskoo, että urheilullinen menestys, aktiivinen kumppanimyynti sekä yleisön löytäminen hallille auttavat vakauttamaan talouden ja turvaamaan paikan suomalaisen kiekon tulevalla toiseksi korkeimmalla sarjatasolla.

Mikä on IPK:n taloustilanne?


Jääkiekon Mestiksessä pelaavan Iisalmen Peli-Karhujen taustayhtiön, IPK Hockey Oy:n taloustilanne on syksyllä 2026 taloudellisesti haastava, mutta taseasema on säilynyt kohtuullisena. Seura ei ole yhtä akuutissa kriisissä tai konkurssiuhassa kuin osa muista Mestis-seuroista, vaikka takana on tappiollinen vuosi.

Elokuussa 2026 pidetyssä yhtiökokouksessa vahvistetun tilinpäätöksen mukaan IPK:n tulos painui 70 645,85 euroa tappiolle.

Keskeiset talousluvut tuoreimmasta tilinpäätöksestä:

  • Liikevaihto: 1 311 054 euroa.

  • Tilikauden tulos: -70 646 euroa (tappio).

  • Omavaraisuusaste: 45,11 % (laski edellisen kauden 52,71 prosentista).

Liiga-tavoite ja tulevaisuus

Haastavasta tilikaudesta huolimatta yhtiön johto on todennut taseaseman pysyneen riittävän vakaana. Vaikean vuoden jälkeen katseet ja strateginen kehitystyö on suunnattu vahvasti kohti suomalaisen jääkiekon sarjauudistusta ja tulevaa Liiga-tavoitetta kaudelle 2027–2028. IPK Hockey Oy:n virallisen tiedotteen mukaan seura suuntaakin kohtuullisen hyvistä lähtökohdista käynnissä olevaan Mestis-kauteen

Mikä on muiden Mestis-seurojen taloustilanne?


Jääkiekon Mestiksen seurojen taloustilanne on syksyllä 2026 poikkeuksellisen jakautunut. Sarjassa pelaa tällä kaudella yhdeksän joukkuetta, ja useat perinteiset seurat painivat vakavien maksuvaikeuksien, edelliskausien velkarasitteiden ja alhaisten yleisömäärien kanssa.

Samaan aikaan suomalaisen jääkiekon tuleva sarjauudistus (syksyllä 2027 alkava uusi sarjajärjestelmä) luo seuroille kovia taloudellisia paineita kasvattaa liikevaihtoaan.

Yleiskuva muiden Mestis-seurojen taloustilanteesta jakautuu kolmeen kategoriaan:

1. Akuutissa kriisissä olevat seurat

  • KeuPa HT (Keuruu): Erittäin kriittinen tilanne. Seura julkaisi lokakuussa 2026 hätähuudon ja tarvitsee pikaisesti noin 300 000 euroa, jotta kuluva sarjakausi pystytään pelaamaan loppuun. Rasitteena ovat vanhat velat ja varusteet on maksettava käteisellä.

  • RoKi (Rovaniemi): Tilanne on sysimusta. Verohallinto haki Roki Hockey Oy:tä konkurssiin syyskuussa 2026 noin 65 000 euron verovelkojen vuoksi. Taustalla on suuri 197 000 euron liiketappio ja oma pääoma on yli 346 000 euroa pakkasella. Seura yrittää pelastautua hätärahoituksella.

2. Haastavassa tilanteessa tasapainoilevat seurat

  • Kokkolan Hermes: Talous on tiukoilla yhtiön tehtyä edellisellä tilikaudella yli 121 000 euron tappion, mikä painoi oman pääoman miinukselle. Hermes pyrkii parhaillaan paikkaamaan tilannetta lokakuun 2026 lopussa päättyvällä osakeannilla, jonka minimitavoite on 200 000 euroa.

  • IPK (Iisalmi): Viimeisin tilikausi painui noin 70 600 euroa tappiolle. IPK:n taseasema ja omavaraisuusaste (45 %) ovat kuitenkin säilyneet Mestis-tasolle kohtuullisen hyvinä, joten seura pystyy suuntaamaan katseensa tulevaan Liiga-tavoitteeseen ilman välitöntä pelkoa toiminnan lakkaamisesta.

  • Joensuun Kiekko-Pojat (JoKP): Seuran taloutta ovat pitkään rasittaneet Joensuun jäähallin pitkittyneet remontit, jotka pakottivat joukkueen pelaamaan evakossa ja söivät lipputuloja. Paluu uudistettuun kotihalliin on elintärkeä askel talouden tervehdyttämiseksi.

3. Vakaammat organisaatiot

  • TUTO Hockey (Turku) & Kiekko-Vantaa: Suuremmilla talousalueilla operoivat seurat kärsivät muiden tavoin Mestiksen yleisestä haastavasta markkinatilanteesta, mutta niiden taustalla on vakiintuneempi yritysverkosto ja laajempi yhteistyökumppanipohja, mikä suojaa niitä pahimmilta kassa- ja maksuvalmiuskriiseiltä.

  • Imatran Ketterä: On kuulunut urheilullisesti Mestiksen kärkiseuroihin. Ketterän taloudellinen tausta on ollut vakaampi, mutta Mestis-tasolla toiminnan pyörittäminen vaatii jatkuvaa tarkkuutta kulujen kanssa.

  • Nokian Pyry: Sarjan uudempi tulokas pyörittää toimintaansa maltillisilla kustannuksilla, mikä on auttanut välttämään perinteisten Mestis-jättien kaltaiset suuret velkakierteet.

Mestiksen kärkiseurojen liikevaihdot ovat tyypillisesti alle miljoonan euron luokkaa, jolloin pienetkin muutokset yleisömäärissä tai sponsorituloissa voivat heilauttaa seurojen talouden nopeasti kriisiin


Mikä on näkemys JHT:n edellytyksistä pelata Mestiksessä ensi kaudella?


Kalajoen JHT:n edellytykset pelata uudessa Mestiksessä kaudella 2027–2028 ovat erittäin hyvät, ja seura on asettanut tämän suoraksi ensisijaiseksi tavoitteekseen JHT Kalajoen sarjauudistustiedotteen mukaisesti.

Suomalaisen jääkiekon suuri sarjauudistus muuttaa tilannetta merkittävästi. Kun nykyisen Mestiksen kärkiseurat siirtyvät Liigan alaisuuteen, Mestiksestä tulee kaudelle 2027–2028 uusi, puoliammattimainen kolmas sarjataso JHT Kalajoen sarjauudistustiedotteen. Se täytetään 8–10 Suomi-sarjasta nousevalla joukkueella JHT Kalajoen sarjauudistustiedotteen, mikä tekee noususta taloudellisesti huomattavasti aiempaa realistisemman.

Näkymät JHT:n edellytyksistä jakautuvat seuraaviin osa-alueisiin:

1. Taloudelliset edellytykset ja taustat

  • Pitkäjänteinen taloudenpito: JHT tunnetaan Suomi-sarjassa vakaana organisaationa, joka ei ole lähtenyt mukaan hallitsemattomiin taloudellisiin riskeihin. Seura on tehnyt Kalajoella pitkäjänteistä työtä jo vuosikymmenen ajan JHT Kalajoen sarjauudistustiedotteen luodakseen pohjan ylemmälle sarjatasolle.

  • Maltillinen budjetin kasvu: Koska tuleva Mestis ei vaadi täysammattilaisuutta, JHT:n suurin taloudellinen haaste liittyy matkakustannusten kasvuun. Seuralla on kuitenkin Kalajoen ja lähialueen vahva yritysverkosto, jonka uskotaan pystyvän vastaamaan uuden sarjatason vaatimaan maltilliseen budjetin korotukseen.

  • Historiasta opitut läksyt: Vuonna 2018 JHT voitti Suomi-sarjan mestaruuden ja sille tarjottiin Mestis-paikkaa Yle Urheilun uutisen mukaan. Tuolloin seura teki vastuullisen päätöksen kieltäytyä paikasta Yle Urheilun uutisen, koska silloiset Mestiksen talousvaatimukset olivat liian raskaat. Nyt organisaatiota on kehitetty sellaiseksi, että kasvuun on aidot edellytykset.

2. Urheilulliset ja rakenteelliset puitteet

  • Kasvuhakuinen organisaatio: JHT:n johto on ilmoittanut, että kuluva superkausi Suomi-sarjassa toimii merkittävänä valmistavana kautena JHT Kalajoen sarjauudistustiedotteen, ja taustoja kehitetään täyttämään Mestiksen lisenssiehdot JHT Kalajoen sarjauudistustiedotteen.

  • Olosuhteet: Kalajoen Wiimax Areena tarjoaa noin 1 700 hengen kapasiteetillaan Elite Prospectsin JHT-esittelyn puitteet, jotka riittävät mainiosti uuden kolmannen sarjatason vaatimuksiin. Kalajoella on myös vahva kiekkokulttuuri ja uskollinen yleisöpohja, mikä takaa ottelutapahtumille tulovirtaa.

Yhteenveto

JHT kuuluu Suomi-sarjan kärkihaastajiin, joilla on kaikki tarvittavat taloudelliset ja rakenteelliset edellytykset ottaa Mestis-paikka vastaan. Seuran oma tahtotila on vahva, ja organisaatiota rakennetaan määrätietoisesti sitä silmällä pitäen, että Kalajoella pelataan Mestis-kiekkoa syksystä 2027 alkaen JHT Kalajoen sarjauudistustiedotteen.


maanantai 5. lokakuuta 2026

Paka kuritti JHT Akatemiaa kauden avauksessa

 

Paka kuritti JHT Akatemiaa kauden avauksessa – JHT Ak:lle oppitunti tehokkuudesta

Kausi pyörähti käyntiin JHT Akatemian osalta vaikeimman kautta, kun Kuusamon Pallo-Karhut (Paka) haki täyden pistepotin maalein 2–8. Vaikka lukemat taululla ovat tylyt, JHT Ak:n päävalmentaja Elmeri Hannula sai suojateiltaan merkkejä taistelutahdosta etenkin kolmannessa erässä. Illan ehdoton työläinen oli JHT:n veräjänvartija Jussi Siironen, joka venyi kiekon eteen huikeat 50 kertaa.


Otteluselostus: JHT Ak – Paka 2–8

1. erä: Salama-alku Kuusamosta
Ottelun avauserä eteni pitkään tasaisissa merkeissä, ja molemmat joukkueet hakivat vielä parhaita askelluksiaan kauden avauksessa. Erän loppupuolella Paka näytti kuitenkin tehokkuutensa. Ajassa 15:21 Henri Leinonen avasi maalihanat Eemeli Karjalaisen ja Ville Räisäsen esityöstä. Vain 46 sekuntia myöhemmin Paka iski uudestaan: Aleksi Lohilahti laukoi taululle lukemat 0–2. Erän lopussa Paka otti vielä kampitusjäähyn, mutta tauolle poistuttiin vierasjohdossa.

2. erä: Erikoistilanteet ja maalivahdin vaihto sekunniksi
Toinen erä alkoi JHT:n kannalta lupavasti, kun Paka otti jäähyn pelin viivyttämisestä roiskaisemalla kiekon katsomoon. JHT ei kuitenkaan onnistunut hyödyntämään ylivoimaansa. Ajassa 27:10 Teemu Flink istutettiin kahden minuutin istunnolle epäurheilumaisesta käytöksestä, ja Paka rankaisi armotta. Arttu Tornberg viimeisteli ylivoimalla 0–3 ja minuuttia myöhemmin Aapo Määttä lisäsi johdon jo neljään maaliin. Erän erikoisuus nähtiin aivan lopussa, kun Jussi Siironen luisteli vaihtoon ajassa 39:57 kolmen sekunnin ajaksi – ilmeisesti varusteongelman tai takanttisen kikkailun vuoksi – palaten tolppien väliin heti kolmannen erän alussa.

3. erä: JHT nousee taisteluun, mutta Paka karkaa
Päätöserä alkoi kalajokisten kannalta loistavasti. Ajassa 43:04
Teemu Flink kavensi tilanteeksi 1–4 Veikka Nuoralan ja Joona Hietamäen syötöistä. Paka kuittasi kuitenkin ajassa 50:27 rangaistuslaukauksesta, jonka Aleksi Lohilahti upotti varmasti sisään Petri Priuskan kiinnipitämisen seurauksena.

JHT ei tästä lannistunut. Vain kaksi minuuttia myöhemmin Jyri Tiikkaja sytytti toivonkipinän kaventamalla lukemiksi 2–5 Iiro Ojalan toimiessa syöttäjänä. Tämän jälkeen Paka lisäsi kierroksia ja JHT:n jäähyily sotki kirin. Kuusamolaiset iskivät reiluun kolmeen minuuttiin kolme maalia Teemu Liiaksen istuessa kampitusjäähyä. Ottelun loppuhetkillä nähtiin vielä pientä tunteiden kuumenemista, kun Liias ja Pakan Lohilahti ottivat samanaikaiset kaksiminuuttiset epäurheilumaisesta käytöksestä.


Joukkue-esittely: JHT Akatemia

JHT Akatemia lähtee uuteen kauteen nälkäisellä ja kehityskelpoisella ryhmällä, jossa yhdistyvät nuori energia ja alueen oma pelaajapolku. Joukkueen taustalla toimii tiivis ja kokenut ryhmä.

Joukkueen vahvuudet ja rakenne

  • Maalivahtiosasto: Jussi Siironen osoitti avausottelussa olevansa joukkueen kivijalka. 50 torjuntaa yhdessä pelissä kertoo kylmäpäisyydestä ja kyvystä kestää kovaakin painetta. Kakkosvahtina taustatukea antaa Veeti Pisilä.

  • Puolustuksen runko: Joukkueen kapteenistoon kuuluva Saku Mäkelä (C) johtaa alakertaa esimerkillään. Puolustuksesta löytyy fyysisyyttä ja kiekollista osaamista, jota edustavat muun muassa Teemu Flink ja Konsta Hannula.

  • Hyökkäysvoima: Hyökkäyksessä riittää leveyttä. Kokeneempi kaarti, kuten Jyri Tiikkaja (A) ja Iiro Ojala (A), kantaa suurta vastuuta tuloksentekona. Avauspelissä tehoille päässeet Flink, Nuorala ja Hietamäki tulevat olemaan kauden aikana vaarallisia kaikille vastustajille.

Toimihenkilöt penkin takana

Joukkueen urheilullisesta ilmeestä vastaa päävalmentaja Elmeri Hannula yhdessä valmentaja Marko Männikön kanssa. Taustoja pyörittävät rautaisella ammattitaidolla joukkueenjohtaja Juha Anttiroiko sekä huoltaja Marko Mäkelä, jotka varmistavat, että pelaajilla on optimaaliset olosuhteet kehittyä ja menestyä.

Tämä ryhmä hakee varmasti revanssia ja hitsautuu kauden edetessä entistä tiukemmaksi nipuksi, joka pystyy haastamaan minkä tahansa sarjan joukkueen.

JHT Ak

https://www.jht.fi/joukkueet/10081


Sarjataulukko

https://tulospalvelu.leijonat.fi/game?season=2027&gameid=2738208&lang=fi


Maalivahdit:

31

PISILÄ Veeti

35

SIIRONEN Jussi

Kenttäpelaajat:

3

SORJONEN Frank

9

PRIUSKA Petri

18

LIIAS Teemu

20

FLINK Teemu

32

YLITALO Mikael

33

SIIPOLA Tino

37

VÄHÄSARJA Eetu

41

HIETAMÄKI Joona

43

NUORALA Veikka

44

OJALA Iiro A

46

MÄKELÄ Saku C

55

PITKÄKANGAS Veeti

77

NIKULA Konsta

88

TIIKKAJA Jyri A

96

HANNULA Konsta

Toimihenkilöt:

Joukkueenjohtaja

ANTTIROIKO Juha

Pää-/ vastuuvalmentaja

HANNULA Elmeri

Huoltaja

MÄKELÄ Marko

Valmentaja

MÄNNIKKÖ Marko


JHT Ak – Paka 2-8

https://tulospalvelu.leijonat.fi/game?season=2027&gameid=2738199&lang=fi


10.10.2026 PyPo – JHT Ak

https://tulospalvelu.leijonat.fi/game?season=2027&gameid=2738208&lang=fi


sunnuntai 4. lokakuuta 2026

K-Laser ryösti pisteet Kalajoelta hurjan avauserän maali-ilotulituksen jälkeen lukemin 7–5

Hannu Tiluksen kuvat ottelusta

JHT – K-Laser 5-7

https://htphoto.1g.fi/kuvat/J%C3%A4%C3%A4kiekko/U18+JHT+vs+K-Laser++5-7/


 K-Laser ryösti pisteet Kalajoelta hurjan avauserän maali-ilotulituksen jälkeen lukemin 7–5 ottelussa, jota seurasi paikan päällä 54 katsojaa. Ottelun hahmoksi nousi K-Laserin tehohyökkääjä Joona Holappa, joka oli mukana rakentamassa vieraiden avauserän karkumatkaa tehoilla 1+2. Ottelussa nähtiin myös runsaasti erikoistilanteita, ulosajo sekä molempien joukkueiden maalivahtien vaihdot.


1. erä: Maaleja ja rangaistuksia liukuhihnalta
Ottelu sai salama-alun, kun JHT:n Aatu Mikkola vei kotijoukkueen 1–0-johtoon jo ajassa 01.12 Atte Putaan syötöstä. K-Laser kuitenkin kuittasi nopeasti: ajassa 02.50 Joona Holappa tasoitti lukemiksi 1–1. Tämän jälkeen vieraat ottivat pelin haltuunsa. Ajassa 09.38 Kassu Mehtälä laukoi vieraat johtoon, ja vain 16 sekuntia myöhemmin Waltteri Meriläinen muutti lukemiksi jo 1–3.
JHT:n vaikeudet syvenivät, kun Aleksi Mannisen jäähy kostautui ajassa 12.17 Akseli Virpin iskiessä ylivoimalla taululle 1–4. Kotijoukkue otti maalin jälkeen välittömästi aikalisän. Se herättikin joukkueen hetkeksi, kun Miiko Irvankoski kavensi tilanteeksi 2–4. Erän loppu oli kuitenkin synkkä: ensin Samuel Pöytäkangas vei vieraat 2–5-johtoon, ja ajassa 17.04 JHT:n Aatu Mikkolalle tuomittiin 2+10 minuutin rangaistus pään tai niskan alueelle kohdistuneesta taklauksesta.
Ylivoimalla Kassu Mehtälä kuritti kotijoukkuetta iskemällä lukemiksi 2–6, mikä johti myös JHT:n maalivahdin vaihtoon: Joonas Rissanen teki tilaa Alex Vierimaalle. Erän viimeisellä minuutilla JHT:n Jan Manninen kavensi vielä erätulokseksi 3–6 Samu Kurikkalan esityöstä. Avauserässä maalivahdeilla riitti kiirettä torjuntojen ollessa JHT 15 ja K-Laser 10.

2. erä: Peli rauhoittuu ja K-Laser kasvattaa johtoa
Toiseen erään myös K-Laser vaihtoi maalin suulle Ville Sivuporon Saku Jäväjän tilalle. Toinen erä oli huomattavasti avauserää tarkempaa ja rauhallisempaa pelaamista.
Erän ainoasta maalista vastasi vierasjoukkue K-Laser ajassa 28.32, kun Totti Harju viimeisteli lukemiksi 3–7 Aleksi Väisäsen ja Aaron Hännisen syötöistä. Erässä nähtiin muutama kaksiminuuttinen puolin ja toisin, muun muassa Riku Kemilän poikittaisesta mailasta ja Mikkolan sekä Hännisen samanaikaiset huitomisjäähyt, mutta erikoistilannemaaleja ei enää nähty. Erän torjunnat kirjattiin Vierimaalle 20 ja Sivuporolle 14.

3. erä: JHT nousee taistelemaan, mutta aika loppuu kesken
Päätöserään JHT tuli ryminällä. Erä oli ehtinyt vanheta vain 12 sekuntia, kun Miiko Irvankoski iski illan toisen osumansa muuttaen tilanteeksi 4–7 Arttu Mäkisen ja Samu Kurikkalan toimiessa syöttäjinä. K-Laser joutui erässä rikkomaan, ja JHT pääsi kokeilemaan ylivoimaa kahdesti Juuso Aapalahden kampitusjäähyn ja joukkueiden samanaikaisten väkivaltaisuusjäähyjen aikana.
Ajassa 56.01 Aatu Mikkola otti vielä kaksiminuuttisen sääntöjen vastaisesta taklauksesta, mikä vaikeutti JHT:n takaa-ajoa. Kotijoukkue ei kuitenkaan luovuttanut: alivoiman päätyttyä ajassa 58.48 Jalmari Saukko toi JHT:n jo kahden maalin päähän lukemiin 5–7 Mikkolan toimiessa syöttäjänä. JHT yritti vielä kavennusta vetämällä maalivahti Alex Vierimaan ulos ajassa 59.12, mutta K-Laser kesti loppusekunnit ja nappasi täyden pistepotin mukaansa. Kolmannen erän torjunnat menivät tasan 14–14.

JHT nappasi jännittävien vaiheiden jälkeen 5–3-kotivoiton SSC VTS:n edustusjoukkueesta

 Hannu Tiluksen kuvat ottelusta

https://htphoto.1g.fi/kuvat/J%C3%A4%C3%A4kiekko/U20+JHT+vs+SSC-VTS+5-3/

JHT nappasi jännittävien vaiheiden jälkeen 5–3-kotivoiton SSC VTS:n edustusjoukkueesta tiukassa ja jäähyrikkaassa ottelussa, jota seurasi paikan päällä 80 katsojaa. Ottelun sankariksi nousi kotijoukkueen maalivahti Tatu Siironen, joka venyi kiekon eteen päätöserässä huikeat 20 kertaa SSC VTS:n hakiessa tasoitusta ilman maalivahtia.

Tässä on kattava otteluselostus pelin kulusta erä erältä.


1. erä: Vieraat avaavat maalihanat

Ottelu alkoi tarkalla ja fyysisellä pelillä. Ensimmäinen tilastomerkintä nähtiin ajassa 07.08, kun vieraiden Joona Heikkinen istutettiin istumaan kahden minuutin rangaistusta kiinnipitämisestä. JHT ei onnistunut hyödyntämään ylivoimaansa, ja pian salama iskikin toisessa päädyssä.

Ajassa 10.36 SSC VTS siirtyi 0–1-johtoon. Maalintekijänä kunnostautui Arttu Heikkinen, ja syöttöpisteet merkittiin Teemu Jokelan sekä Jesse Parkkilan tileille. Erän loppupuolella JHT:n Eero Kemppainen otti vielä kaksiminuuttisen kiinnipitämisestä, mutta lisämaaleja ei nähty. Torjunnat kirjattiin avauserässä tasaisesti Tatu Siiroselle 8 ja vieraiden Renne Väätäiselle 10.


2. erä: Erikoistilanteiden ilotulitusta ja draamaa

Toisessa erässä peli repesi toden teolla auki. Vieraiden Neo Leskelän kampitusjäähy ajassa 21.27 kävi kalliiksi, sillä vain minuuttia myöhemmin JHT iski pelin tasoihin. Vertti Hannus laukoi ylivoimalla lukemiksi 1–1 Henri Heikkilän esityöstä.

Erän puolivälissä nähtiin suurta draamaa, kun JHT:n Roni Sikkilälle siunautui loistava tilaisuus viedä kotijoukkue johtoon rangaistuslaukauksesta ajassa 28.23. Sikkilä kuitenkin epäonnistui yrityksessään. Kotiyleisön ei tarvinnut murehtia pitkään, sillä ajassa 30.30 Henri Heikkilä huudatti katsomoa viemällä JHT:n 2–1-johtoon Anrri Rantalan ja Aleksi Hannulan syötöistä.

Erän lopussa rangaistusaition ovi kävi tiheään, kun ensin JHT:n Eemeli Rantanen ja hetkeä myöhemmin Aleksanders Marcenkovis ottivat kaksiminuuttiset. SSC VTS käytti kahden miehen ylivoimatilanteensa tehokkaasti hyödyksi: ajassa 33.48 Teemu Jokela tasoitti pelin 2–2:een Arttu Heikkisen ja Kerkko Seppäsen toimiessa kapellimestareina. Torjunnat erässä olivat jälleen 8–10.


3. erä: JHT:n hurja loppukiri ja ratkaisu

Päätöserä käynnistyi JHT:n kannalta vaikeasti, kun Henri Heikkilän poikittaisesta mailasta saama jäähy kosti välittömästi. Ajassa 42.40 vieraiden Kerkko Seppänen siirsi SSC VTS:n 2–3-ylivoimajohtoon.

Tämän jälkeen JHT laittoi isomman vaihteen silmään ja vyörytti hyökkäyksiä SSC VTS:n päätyyn. Tasoitus nähtiin ajassa 44.51, kun Roni Sikkilä hyvitti aiemman rangaistuslaukaus-epäonnistumisensa ja laukoi pelin 3–3:een Samuel Yliuntisen syötöstä.

Painostus jatkui hurjana, ja ajassa 50.26 Eemeli Rantanen huudatti kotiyleisöä iskemällä JHT:n ansetusti 4–3-johtoon. Esityön osumaan tekivät Aleksanders Marcenkovis ja Veeti Pitkäkangas. Maalin jälkeen vieraiden Viljami Hakkarainen otti vielä kaksiminuuttisen sopimattomasta käytöksestä tuomareita kohtaan, mikä söi vieraiden takaa-ajoa.

SSC VTS yritti lopussa tasoitusta vetämällä maalivahdin ulos ajassa 57.08. JHT:n puolustus kesti, ja ajassa 59.12 Jonna Rönn vapautti kotijoukkueen toimittamalla kiekon tyhjään maaliin. Ottelu päättyi JHT:n 5–3-voittoon. JHT:n hurjaa päätöserän hallintaa kuvaavat maalivahtien torjunnat, jotka kirjattiin erässä Siiroselle 8 ja urakoinneelle Väätäiselle peräti 20.


JHT - SSC VTS edustus

https://tulospalvelu.leijonat.fi/game?season=2027&gameid=2731933&lang=fi


1.erä

maalivahdit Tatu Siironen 31 ja Renne Väätäinen

07.08 Joona Heikkinen 2 kiinnipitäminen 2 min 10.36 0-1 Arttu Heikkinen 21 Teemu Jokela 10 Jesse Parkkila 17.32 Eero Kemppainen 71 kiinnipitäminen 2 min maalivahtien torjunnat 8-10 2.erä 21.27 Neo Leskelä 88 kampitus 2min 22.29 1-1 YV Vertti Hannus 28 Henri Heikkilä 22 28.23 epäonnistusnut rangaistuslaukaus Roni Sikkilä 64 28.43 Kerkko Seppänen 7 RL koukkaus 30.30 2-1 Henri Heikkilä 22 Anrri Rantala 19 Aleksi Hannula 25 30.56 Eemeli Rantanen 83 estäminen 2 min 33.30 Aleksanders Marcenkovis 93 korkea maila 2 min 33.48 2-2 YV Teemu Jokela 10 Arttu Heikkinen 21 Kerkko Seppänen 7 maalivahtien torjunnat 8-10 3.erä 41.49 Henri Heikkilä 22 poikittainen maila 2 min 42.40 2-3 YV Kerkko Sepänen 7 Arttu Heikkinen 21 Jesse Parkkilä 17 44.51 3-3 Roni Sikkilä 64 Samuel Yliuntien 16 50.26 4-3 Eemeli Rantanen 63 Aleksanders Marcenkovis 93 Veeti Pitkäkangas 8 50.33 Viljami Hakkarainen 77 sopimaton käytös tuomareita kohtaan 2 min 56.59 vieraiden aikalisä 57.08 maalivahti ulos Renne Väätäinen 30 57.36 maalivahti sisään Renne Väätäinen 30 57.45 maalivahti ulos Renne Väätäinen 30 59.12 5-3 Jonna Rönn 37 tyhjä maali 59.12 Juuso Rönn 10 epäurheilijamainen käytös 2 min 59.12 maalivahti sisään Renne Väätäinen 30 59.27 maalivahti ulos Renne Väätäinen maalivahtien torjunnat 8-20 Yleisöä 80