Kalajoen JHT ja Raahe-Kiekko ovat Suomi-sarjan perinteikkäitä pohjoisen lohkon kilpakumppaneita, joiden keskinäiset ottelut ovat sarjan odotetuimpia paikallisvääntöjä. Lyhyt välimatka (noin 70 km) tekee joukkueista luonnollisia vihollisia kaukalossa, mutta seurojen arki ja taloudellinen toimintamalli jakavat hyvin pitkälle saman Suomi-sarjan puoliamatöörimaisen todellisuuden.

Seurojen pelaajaliikenne, kulut ja arki rakentuvat seuraavasti:

➡️Talous ja pelaajien korvaukset

Kuten Suomi-sarjassa yleensä, kumpikaan seura ei maksa pelaajilleen varsinaista kuukausipalkkaa, vaan toiminta perustuu harrastamiseen työn tai opiskelun ohessa.

JHT Kalajoki: JHT on perinteisesti ollut urheilullisesti sarjan kärkipäätä ja tavoitellut useana vuonna jopa Mestis-karsintapaikkoja. Tämän vuoksi JHT on pystynyt houkuttelemaan nimekkäämpiäkin vahvistuksia ulkopuolelta. Ulkopaikkakuntalaisille kärkihahmoille tarjotaan usein seuraetuja, kuten asunto- tai autoetuja sekä kattavat varustepaketit. [1]
Raahe-Kiekko: Raahe-Kiekon runko on perinteisesti nojannut vahvasti alueen omiin kasvatteihin ja lähialueen (kuten Oulun seudun) pelaajiin. Seuran budjetti on rajallinen, joten pelaajien saamat edut liittyvät lähinnä varustukseen (mailat, suojat), jää- ja matkakulujen korvaamiseen sekä pelireissujen ruokailuihin.

➡️Tiivis yhteistyö ja pelaajien lainaaminen

Maantieteellinen sijainti luo seurojen välille mielenkiintoisen dynamiikan:

Nollatason vuokrakustannukset: Jos pelaaja liikkuu JHT:n ja Raahe-Kiekon välillä kesken kauden, seurojen välillä ei liiku rahaa. Vastaanottava seura ottaa vastuulleen Jääkiekkoliiton virallisen siirtomaksun (muutamia satoja euroja) sekä pelaajan vakuutukset ja loppukauden varustekulut.
Liiga- ja Mestis-yhteistyö: JHT pystyy toisinaan houkuttelemaan kovia lainapelaajia ylemmiltä sarjatasoilta (esimerkiksi HPK-maalivahti Max Väyrysen toistaiseksi voimassa oleva vuokrasopimus JHT:hen). Raahe-Kiekko puolestaan hyödyntää paljon Oulun alueen (Kärpät/Laser HT) junioriputkesta yli-ikäisiksi jääviä pelaajia.

Seurojen vertailu pähkinänkuoressa

Ominaisuus	JHT (Kalajoki)	Raahe-Kiekko (Raahe)
Pelaajabudjetti	0 € suorina palkkoina (painotus asunto- ja varuste-eduissa)	0 € suorina palkkoina (painotus varusteissa ja matkakuluissa)
Pelaajarunko	Sekoitus omia kasvatteja, kotimaisia kärkihankintoja ja ulkomaalaisvahvistuksia	Erittäin vahvasti omavaraiset paikalliset pelaajat ja lähialueen kasvatit
Profiili sarjassa	Jatkuva ylemmän keskikastin / kärkipään joukkue, Mestis-karsija	Taisteleva pudotuspelijoukkue, joka pystyy haastamaan kenet tahansa kotonaan

Seurojen taloudellinen tilanne

Sekä JHT Kalajoki (JHT Kalajoki ry) että Raahe-Kiekko (Raahe-Kiekko ry) toimivat aatteellisina yhdistyksinä, minkä vuoksi ne eivät julkaise samanlaisia yksityiskohtaisia, julkisia tilinpäätöstietoja tai liikevaihtoja kuin ammattilaissarjojen osakeyhtiöt. Molempien seurojen taloudellinen tilanne on kuitenkin vakiintunut ja omavarainen, sillä ne täyttävät vuodesta toiseen Suomi-sarjan lisenssiehdot ilman julkisia taloussotkuja tai maksuhäiriöitä.

Vaikka kummankaan liikevaihtoluokka ei ylitä muutamia satoja tuhansia euroja, seurojen talouden rakenteessa ja resurssien käytössä on pieniä painotuseroja:

JHT Kalajoki: Sarjan kärkipään resurssit

JHT:n taloudellinen toimintaympäristö tukeutuu vahvasti Kalajoen matkailualueen vetovoimaan sekä paikalliseen metalli- ja puuteollisuuteen.

Vahva yhteistyökumppaniverkosto: JHT pystyy hyvän sponsoritulon ansiosta operoimaan Suomi-sarjan mittapuulla suhteellisen kilpailukykyisellä budjetilla. Tämä mahdollistaa muihin verrattuna laadukkaammat varustepaketit sekä asunto- ja autoedut ulkopaikkakunnalta hankittaville vahvistuksille.
Yleisötulot: Kalajoella käy perinteisesti hyvin yleisöä, mikä tuo tärkeää kassavirtaa suorina lipputuloina ja oheismyyntinä.
Talouskuri: Historiastaan (kuten vuosikymmenten takaisista vaikeista ajoista) oppineena seura toimii nykyään tarkasti budjetin rajoissa, mikä takaa vakaan pohjan kaudesta toiseen. Seura palkittiin hiljattain myös alueellisella tunnustuksella työstään.

Raahe-Kiekko: Kulut kurissa omavaraisuudella

Raahe-Kiekon talous perustuu vahvasti tiukkaan kulukuriin, Raahen alueen teollisuusyritysten tukeen sekä erittäin suureen omavaraisuusasteeseen.

Matala kulurakenne: Koska joukkueen runko koostuu pääosin oman alueen tai Oulun seudun pelaajista, seuran ei tarvitse käyttää budjetistaan merkittäviä summia pelaajien asuntojen tai autojen rahoittamiseen.
Yhteisön tuki: Seura operoi sarjan pienemmän pään budjeteilla, mutta toiminta on tervettä. Paikalliset yritykset ja E. Helaakoski Areena tarjoavat vakaat olosuhteet, joiden ansiosta seura pystyy tarjoamaan joukkueelle laadukkaan arjen ilman velkariskiä.
Juniorityön tuki: Seuran taustalla toimii vahva junioriorganisaatio (Raahe-Kiekko Juniorit ry), mikä jakaa seuran yleiskuluja ja varmistaa, että edustusjoukkueen ei tarvitse kantaa taloudellista vastuuta koko alueen kiekkotoiminnasta yksin.

Yhteenveto

Molemmat seurat ovat Suomi-sarjassa taloudellisesti vakaita organisaatioita. JHT pystyy matkailun ja yrityskumppanuuksien avulla venymään taloudellisesti hieman enemmän joukkueen ulkoisiin hankintoihin, kun taas Raahe-Kiekon taloudellinen turva perustuu fiksusti johdettuun, puhtaasti paikalliseen ja omavaraiseen toimintamalliin.

Kummankin seuran pääsylipputulot

Koska molemmat seurat toimivat aatteellisina yhdistyksinä (ry), ne eivät julkaise tarkkoja virallisia tilinpäätöksiä suoraan julkisuuteen. Suomi-sarjan yleisten lippuhintojen ja yleisökeskiarvojen valossa kummankin seuran karkeat bruttopääsylipputulot pelkistä yksittäislipuista pyörivät noin 20 000 – 40 000 euron välillä runkosarjaa kohden. Tämän päälle tulevat erilliset kausikorttimyynnit sekä pudotuspelien lipputulot.

Seurojen pääsylipputulojen rakenne ja arvioidut summat muodostuvat seuraavasti:

JHT Kalajoki (Arvio: ~30 000 – 45 000 € / runkosarja)

JHT houkuttelee Kalajoella yleensä sarjan kärkipään yleisömääriä, erityisesti viikonloppuisin ja paikallispeleissä.

Yleisökeskiarvo: Runkosarjassa tyypillisesti 250 – 350 katsojaa ottelua kohden. Suosituissa paikallispeleissä tai pudotuspeleissä hallissa voi olla reilusti yli 500 katsojaa.
Lippujen hinnat: Suomi-sarjan yleistä tasoa, eli aikuisten lippu on noin 10–12 euroa ja alennusryhmät (opiskelijat, eläkeläiset) noin 7–8 euroa.
Kausikortit ja oheismyynti: Kalajoella kausikorttimyynti yrityksille ja uskollisille faneille tuo merkittävän osan kauden pohjakassasta ennen pelien alkua. Ottelutapahtuman kahvio- ja makkaramyynti muodostaa myös huomattavan osan JHT:n ottelukohtaisesta tuotosta lipputulojen ohella.

? Raahe-Kiekko (Arvio: ~20 000 – 30 000 € / runkosarja)

Raahe-Kiekon lipputulot noudattavat hyvin samaa kaavaa, mutta kokonaissumma jää usein hieman JHT:n taakse maltillisemman runkosarjan yleisökeskiarvon vuoksi.

Yleisökeskiarvo: Runkosarjassa arviolta 150 – 250 katsojaa per ottelu. Paikalliskamppailut JHT:ta vastaan ja pudotuspelit nostavat lukuja merkittävästi.
Lippujen hinnat: Raahe-Kiekon viralliset liput maksavat runkosarjassa 12 euroa aikuisilta ja 8 euroa alennusryhmiltä. Pudotuspeleissä lippujen hinnat ovat pysyneet samassa luokassa (luukulta 12 €, ennakkoon 10 €).
Kausikortit: Raahe-Kiekon kausikortit maksavat tyypillisesti noin 130–140 euroa. Ne kattavat vain runkosarjan (pois lukien yrityskortit), joten pudotuspelit tuovat seuralle aina puhtaana lisätulona arvokkaan "pudotuspelibonuksen" lippuluukulta.

? Suuntaa-antava laskelma (Runkosarja, 16 kotiottelua)

Seura	Keskimääräinen lipputulo / peli	Arvioitu kokonaistulo (16 peliä)
JHT Kalajoki	~1 800 – 2 500 €	~30 000 – 40 000 €
Raahe-Kiekko	~1 200 – 1 800 €	~20 000 – 30 000 €

Huom: Summat ovat arvioita lippujen keskihinnalla (n. 9-10 € vapaaliput ja alennusryhmät huomioiden) laskettuna. Summiin ei ole laskettu kausikortteja, eikä yritysten ostamia mainospaketteja.

Suomi-sarjassa pelkät lipputulot kattavat vain pienen osan koko kauden budjetista (joka on useita kymmeniä tuhansia euroja pelkästään matkakulujen ja jäävuorojen vuoksi). Siksi molemmille seuroille paikalliset yrityssponsorit ja mainosmyynti ovat edelleen kaikkein tärkein tulonlähde.

Mikä on mainostulojen määrä kummassakin seurassa?

Jääkiekon Suomi-sarjassa seurojen talous nojaa lähes täysin paikallisiin yrityskumppanuuksiin. Koska JHT Kalajoki ja Raahe-Kiekko toimivat ry-muotoisina rekisteröityinä yhdistyksinä, ne eivät julkaise tarkkoja markkinointibudjettejaan. Suomi-sarjan yleisen talousrakenteen perusteella seurojen mainos- ja sponsoritulojen arvioidaan liikkuvan noin 60 000 – 120 000 euron välillä kautta kohden.

Mainostulot muodostavat seurojen kokonaisbudjetista leijonanosan (usein jopa 60–70 %), sillä lipputulot eivät yksinään riitä kattamaan sarjan kalliita matka-, varuste- ja jääkuluja.

Seurojen mainosvarojen hankinnassa ja määrässä on hienoisia painotuseroja:

JHT Kalajoki (Arvio: ~90 000 – 130 000 €)

JHT:n etuna on Kalajoen vahva ja kasvava talousalue, mikä heijastuu suoraan seuran kumppanimyyntiin.

Paikallinen teollisuus ja matkailu: Seura hyödyntää laajasti Kalajoen matkailun (Hiekkasärkät) sekä alueen vahvan metalli-, rakennus- ja puuteollisuuden yritysverkostoa.
Aggressiivisempi varustemarkkinointi: JHT:n paidat, kypärät ja housut ovat perinteisesti olleet hyvinkin täynnä paikallisten yritysten logoja. Lisäksi Kalajoen jäähallin laita- ja jäämainokset tuovat merkittävän siivun tästä potista.
Kummipelaajatoiminta: JHT myy aktiivisesti yrityksille "kummipelaajasopimuksia", joissa yritys ottaa tietyn avainpelaajan kulut (kuten varusteet) suoraksi markkinointikohteekseen.

Raahe-Kiekko (Arvio: ~60 000 – 90 000 €)

Raahe-Kiekon mainostulot ovat hieman maltillisemmat, mutta seuran toiminta on optimoitu vastaamaan tätä budjettia erittäin tarkasti.

Teollisuuskaupungin tuki: Raahen alueen vahva raskaampi teollisuus (kuten SSAB:n ekosysteemi ja urheilusponsorointia tekevät konepajat sekä nosturiyritykset, kuten E. Helaakoski Oy) muodostaa mainosmyynnin selkärangan.
Kohdennetut paketit: Suuri osa mainostuloista tulee E. Helaakoski Areenan hallimainoksista, otteluisännyyksistä sekä paikallisten pienten yritysten ostamista "tukipaketeista".
Yhteistyö junioripuolen kanssa: Koska kyseessä on tiivis yhdistysvetoinen toiminta, osa paikallisista yrityksistä tukee koko Raahe-Kiekon polkua (junioreista edustukseen), jolloin mainostulot jaetaan usein koko organisaation kesken yleiskulujen kattamiseen.

Miten mainostulot kertyvät Suomi-sarjassa?

Yritykset harvoin ostavat pelkkää "hyväntekeväisyysnäkyvyyttä", vaan mainostulot kootaan useista eri tuotteista:

Paitamainokset (Isot kumppanit): Pelipaidan parhaat paikat (rinta, selkä) maksavat yleensä muutamia tuhansia euroja kaudessa per yritys.
Laita- ja jäämainokset: Hallinäkyvyys otteluiden ja muiden tapahtumien aikana tuo vakaata vuosituloa.
Otteluisännyydet: Yritys ostaa tietyn kotiottelun nimiinsä, saa lippupaketteja työntekijöilleen ja näkyvyyttä ottelukuulutuksissa sekä seuran sosiaalisessa mediassa.
Digitaalinen näkyvyys: Mainokset seuran nettisivuilla, ottelulähetyksissä (kuten Leijonat TV:ssä) sekä sosiaalisen median otteluennakoissa.

JHT Kalajoen ja Raahe-Kiekon markkinointi, pelipaidat ja yrityksille suunnatut sponsoripaketit noudattavat Suomi-sarjalle ominaista paikallista ja yhteisöllistä mallia. Koska kyseessä on puoliamatöörisarja, tuotteet on hinnoiteltu siten, että mukaan pääsevät niin pienet paikalliset yritykset kuin suuremmat alueelliset teollisuusjätit.

Seurojen näkyvyys ja yrityspakettien yleinen rakenne jakautuvat seuraavasti:

JHT Kalajoki: Matkailua ja vahvaa paitamainontaa

JHT on tunnettu "värikkäästä" pelipaidastaan, joka on perinteisesti hyvinkin täynnä paikallisten yritysten logoja. Kalajoen vetovoima matkailukaupunkina tuo kumppanilistalle paljon paikallisia palvelu-, rakennus- ja teollisuusyrityksiä.

Pääsponsorit ja paitamainonta:

Paidassa ja hallissa näkyvät vahvasti alueen suuret toimijat, kuten Kalajoen kaupunki, Hiekkasärkkien matkailualueen suuret yritykset sekä paikalliset metalli- ja puualan yritykset.
Kummipelaajatoiminta: JHT hyödyntää vahvasti mallia, jossa yritys voi "omia" tietyn pelaajan. Yrityksen logo voi tällöin näkyä esimerkiksi kyseisen pelaajan kypärässä tai housuissa, ja yritys mainitaan aina pelaajan esittelyn yhteydessä.

Arvioidut sponsoripaketit ja hinnat:

Pienyrityspaketit (Tukipaketit): Noin 300 – 600 €. Sisältää yleensä pienen logorivin seuran nettisivuilla ja muutaman vapaalipun otteluihin.
Laitamainokset ja paitalogot: Noin 1 000 – 3 000 €. Yrityksen laitamainos Kalajoen jäähallissa ja näkyvyys peliasussa (esim. hiha tai selkämys).
Pääkumppanuudet: Alkaen 5 000 € ->. Suuret logot rinnassa, isoimmat jää- tai laitamainokset ja laajat otteluisännöintioikeudet.

Raahe-Kiekko: Teollisuuden tuki ja "Kauden kaikki ottelut" -konsepti

Raahe-Kiekon markkinointi tukeutuu perinteiseen teollisuuskaupungin henkeen, jossa yritykset ostavat näkyvyyttä tukeakseen paikallista urheiluelämää. Seuran pääkotiluolana toimii E. Helaakoski Areena, mikä itsessään on yksi seuran historian suurimmista kummisopimuksista (nosturiyritys E. Helaakoski Oy).

Pääsponsorit ja paitamainonta:

Raahelaisten pelipaitaa hallitsevat alueen vahvat metalli- ja konepajayrityykset, rengasliikkeet (kuten Raahen Rengas ja Laite Oy) sekä paikalliset LVI- ja rakennusliikkeet.

Yrityspaketit ja kausikortit:

Runkosarjan yrityskortit: Normaalit kausikortit maksavat kuluttajille 140 euroa, mutta yrityksille myydään usein paketteja, joissa useampi kortti niputetaan osaksi mainossopimusta.
"Kauden kaikki ottelut" -yrityspaketti: Raahe-Kiekolla on myynnissä kausikortteja, jotka kattavat runkosarjan lisäksi myös pudotuspelit (hinta kuluttajalle 160 euroa). Yritykset ostavat näitä lippupaketteja usein henkilöstöeduiksi tai asiakaslahjoiksi.
Otteluisännyys: Noin 500 – 1 000 €. Yritys saa nimensä ja mainoksensa ottelun kuulutuksiin, digitaalisiin kanaviin sekä useita kymmeniä lippuja työntekijöilleen kyseiseen iltaan.

Vertailu: Miten paketit eroavat?

Pakettityyppi	Mitä yritys saa?	Suuntaa-antava hinta Suomi-sarjassa
Kannatuskumppani	Nettisivunäkyvyys + muutama kausikortti	200 – 500 €
Otteluisäntä	Erityisnäkyvyys yhdessä pelissä + liput työntekijöille	500 – 1 200 €
Laitamainos	Jatkuva näkyvyys hallissa kaikissa kauden peleissä	1 000 – 2 500 €
Paitasponsori	Logo pelipaidassa (peli- ja vieraspaidat)	2 000 – 6 000 €

Jääkiekon Suomi-sarjassa, ja erityisesti JHT:ssa sekä Raahe-Kiekossa, kummipelaajatoiminta ja digitaalinen sosiaalisen median mainonta ovat nykyään seurojen nopeimmin kasvavia ja joustavimpia tulonlähteitä. Koska perinteiset paitamainokset vaativat painatustöitä ja suuria investointeja, digitaaliset ja henkilöidyt paketit tarjoavat yrityksille tavan lähteä mukaan pienemmälläkin budjetilla.

Näin nämä kaksi modernia mainosmuotoa toimivat käytännössä Kalajoella ja Raahessa:

Kummipelaajatoiminta (Pelaajakohtainen sponsorointi)

Kummipelaajasopimus on yritykselle erittäin henkilökohtainen tapa tukea seuraa. Se tarkoittaa, että tietty yritys "omii" yhden pelaajan ja vastaa suoraan tämän kausikustannuksista (kuten Jääkiekkoliiton lisenssistä, vakuutuksesta ja mailoista).

Miten se näkyy katsojalle?
- Ottelukuulutukset: Kun kummipelaaja tekee maalin, syöttää tai ottaa jäähyn, kuuluttaja sanoo: "Maalintekijänä numero 10, Matti Meikäläinen – kummipelaaja: Yritys Oy."
- Pelaajakortit ja some: Seuran nettisivuilla ja somen kokoonpanoissa pelaajan kuvan vieressä tai päällä on aina kyseisen kumppanin logo.
- Varusteet: Yrityksen logo sijoitetaan usein suoraan kyseisen pelaajan kypärään tai housunlahkeeseen.
Hinta yritykselle: Suomi-sarjassa kummipelaajasopimus maksaa tyypillisesti noin 1 000 – 2 500 euroa kaudessa. Tähtipelaajien ja ulkomaalaisvahvistusten kohdalla hinta voi olla korkeampi, sillä he saavat enemmän peliaikaa ja somenäkyvyyttä.

Digitaalinen mainonta ja sosiaalinen media

Sosiaalisesta mediasta (Instagram, Facebook ja TikTok) on tullut kriittinen kanava, sillä se tavoittaa paikalliset fanit huomattavasti perinteistä otteluohjelmalehtistä paremmin. Sekä JHT että Raahe-Kiekko myyvät somenäkyvyyttä erillisinä paketteina tai osana isompia kokonaisuuksia.

Suosituimmat digitaaliset mainostuotteet ovat:

Kokoonpanon ja otteluennakon esittäminen:
- Yritys ostaa itselleen pelipäivän tärkeimmän julkaisun eli kokoonpanon. Somekuvassa lukee isolla esimerkiksi "Illan kokoonpanon tarjoaa: [Yrityksen nimi]".
Maalikoosteet ja Leijonat TV -näkyvyys:
- Suomi-sarjan pelit lähetetään suorana Leijonat TV -palvelussa. Seurat voivat myydä digitaalisia mainoskatkoja tai ruudun kulmassa näkyviä "vesileimoja" lähetyksiin. Lisäksi somen parhaiden palojen ja maalikoosteiden yhteydessä pyörii aina sponsorin video tai logo.
Ottelun parhaan pelaajan palkitseminen:
- Jokaisen kotiottelun jälkeen palkitaan ottelun paras pelaaja (esimerkiksi JHT:n "Nälkäisin pelaaja" tai Raahe-Kiekon vastaava). Tämän palkinnon kummisyritys saa logonsa näkyviin palkitsemiskuviin ja usein lahjoittaa itse palkinnon (esim. lahjakortin paikalliseen ravintolaan tai yrityksen tuotepaketin).

Hinta yritykselle: Somemainonta on edullista. Yksittäisen ottelun somenäkyvyyden tai otteluennakon voi ostaa noin 100 – 300 eurolla, kun taas koko kauden kattavat digipaketit pyörivät 500 – 1 500 euron välimaastossa.

Kumpi mainosmuoto kannattaa valita?

Ominaisuus	Kummipelaajasopimus	Sosiaalisen median mainonta
Kenelle sopii?	Yrityksille, jotka haluavat vahvaa henkilöitymistä ja kuuluvuutta hallissa.	Yrityksille, jotka haluavat tavoittaa nuoremman yleisön ja saada klikkauksia omille sivuilleen.
Näkyvyys	Audiovisuaalinen (kuulutukset, kypärä, nettisivut).	Puhtaasti visuaalinen ( somekuvat, videot, live-lähetykset).
Suhde joukkueeseen	Erittäin tiivis – yritys voi käyttää pelaajaa esim. omassa markkinoinnissaan.	Kampanjaluontoinen tai yleistä seuran tukemista laajalla näkyvyydellä.

Miten seurat itse voivat tehostaa somemainontaa?

Suomi-sarjan seuroilla on ammattilaissarjoihin verrattuna yksi suuri etu: aito yhteisöllisyys ja helposti lähestyttävät pelaajat. Koska resursseja maksettuun mainontaan on vähän, tehokkain somemarkkinointi syntyy luovuudesta, tarinankerronnasta ja fanien osallistamisesta.

Seurat voivat tehostaa somemainontaansa ja kasvantaa yritysmyyntiään seuraavilla viidellä käytännön keinolla:

1. "Koppivideot" ja pelaajien persoonat esiin (TikTok & Instagram Reels)

Pelkät staattiset pelikuvat tai tulosjulkistukset eivät enää riitä sitouttamaan yleisöä. Nykyään lyhytvideot (Reels, TikTok, YouTube Shorts) saavat eniten näkyvyyttä.

Mitä tehdä? Kuvataan materiaalia sieltä, minne faneilla ei muuten ole pääsyä: bussimatkoilta, pukukopista pelin jälkeen, varusteenhuollosta tai pelaajien "haastevideoista" (esim. kuka vetää tarkimman laukauksen).
Miksi toimii? Kun fanit oppivat tuntemaan pelaajat persoonina, he haluavat tulla hallille katsomaan heitä livenä.

2. Kaupallistetaan somen "mikrohetket" yrityksille

Yrityksille ei kannata myydä vain perinteistä paitamainosta, vaan somen reaaliaikaisia tapahtumia.

Mitä tehdä? Luodaan yrityksille brändättyjä vakiosisältöjä. Esimerkiksi jokainen otettu jäähy voi olla "Autokorjaamo X:n istunto" tai ottelun voittomaali voi olla "[Paikallisen ravintolan] tulinen niitti".
Miksi toimii? Tämä luo yrityksille hauskaa ja mieleenpainuvaa näkyvyyttä, joka ei tunnu tylsältä mainokselta.

3. Fanit mukaan sisällöntuotantoon (UGC)

Seuran somesta vastaavilla henkilöillä on pelipäivinä kädet täynnä työtä. Tällöin kannattaa hyödyntää fanien tekemää materiaalia (User Generated Content).

Mitä tehdä? Luodaan seuralle oma virallinen aihetunniste (esim. #JHTKalajoki tai #RaaheKiekko) ja kannustetaan faneja kuvaamaan omia tunnelmiaan katsomosta. Parhaat fanien videot ja kuvat jaetaan seuran virallisissa tarinoissa (Stories).
Miksi toimii? Tämä sitouttaa fanit tiukemmin osaksi yhteisöä ja täyttää seuran somen aktiivisella materiaalilla täysin ilmaiseksi.

4. Pelipäivän reaaliaikainen tarinankerronta

Monet seuraavat pelejä somen kautta, jos eivät pääse paikan päälle tai eivät katso maksullista Leijonat TV:tä.

Mitä tehdä? Instagram/Facebook Stories -puolta päivitetään aktiivisesti koko pelipäivän ajan: aamujäät, joukkueen saapuminen hallille, alkulämmöt, erätaukojen tunnelmat ja salamavideot maaleista heti niiden tapahduttua.
Miksi toimii? Se luo "FOMO-efektin" (Fear Of Missing Out) – kotiin jäänyt fani kokee jäävänsä paitsi jostain hienosta ja ostaa lipun seuraavaan peliin.

5. Yhteistyö paikallisten mikrovaikuttajien kanssa

Kalajoen ja Raahen kokoisilla paikkakunnilla paikalliset tunnetut hahmot, urheilijat tai suositut nuoret voivat toimia seuran viestinviejinä.

Mitä tehdä? Kutsutaan paikallisia somevaikuttajia tai muiden lajien urheilijoita VIP-vieraina peliin ja annetaan heille fanituotteet matkaan. Vastineeksi he tekevät omille tileilleen materiaalia ottelutapahtumasta.
Miksi toimii? Seura tavoittaa täysin uutta yleisöä, joka ei välttämättä muuten eksyisi jäähallille.

Miten fanituotteiden myynti on organisoitava? JHT:llä on omat sivut fanituotteille.

JHT Kalajoen malli, jossa fanituotteille on rakennettu omat verkkosivut, on erinomainen pohja puoliamatööriseuralle. Suomi-sarjan tasolla suurin haaste ei yleensä ole tuotteiden puute, vaan myynnin logistiikka, varastonhallinta ja markkinoinnin jatkuvuus, sillä toimintaa pyöritetään usein vapaaehtoisvoimin.

Tehokas fanituotemyynti on organisoitava siten, että digitaalinen verkkokauppa ja ottelutapahtuman livetilanteet tukevat toisiaan saumattomasti. Seuraavassa on nelivaiheinen suunnitelma myynnin organisoimiseksi:

1. Digitaalisen verkkokaupan tehostaminen (JHT:n malli)

Erilliset fanituotesivut ovat hyödyttömät, jos fani ei löydä niitä helposti tai jos ostaminen on vaivalloista.

Saumaton ostokokemus: Verkkokaupan maksuvaihtoehtojen on oltava nykyaikaisia. MobilePay ja verkkopankkipainikkeet ovat kriittisiä, sillä kukaan ei enää halua maksaa fanipaitaa tilisiirrolla sähköpostilaskun kautta.
Print-on-Demand (POD) -malli riskiemnointiin: Suomi-sarjan seuran ei kannata makuuttaa tuhansien eurojen arvoista vaatevarastoa toimiston nurkassa. Organisoikaa perustuotteet (hupparit, t-paidat, pipot) POD-mallilla yhteistyössä paikallisen tai kotimaisen painotalon kanssa. Tuote painetaan ja postitetaan suoraan asiakkaalle vasta, kun tilaus on tehty verkkokaupassa. Seura ottaa välistä puhtaan provision ilman varastoriskiä.

2. Ottelutapahtuman myyntipiste (Live-myynti)

Suuri osa fanituotteista ostetaan heräteostoina pelipäivänä, kun tunne on korkeimmillaan (esimerkiksi hienon voiton jälkeen).

Keskeinen sijainti hallilla: Myyntipisteen on oltava Kalajoen jäähallissa niin näkyvällä paikalla, että jokainen katsoja kävelee sen ohi (esimerkiksi pääsisäänkäynnin tai suosituimman kahvion vieressä).
Mobiilimaksaminen edellä: Myyntipisteellä on oltava selkeät MobilePay-numerot ja QR-koodit näkyvillä sekä toimiva korttipääte. Käteisen osuus vähenee jatkuvasti.
"Kosketeltavat" tuotteet: Vaikka suurin osa vaatteista myytäisiin verkkokaupassa, hallilla on oltava sovituskappaleet (esim. pelipaidoista ja huppareista). Lisäksi hallilla kannattaa myydä edullisia pientuotteita, jotka liikkuvat helposti: kiekkoja, avaimenperiä, tarroja ja fani-kaulaliinoja.

3. Logistiikka ja vastuuhenkilöt

Suurin kompastuskivi on usein se, kuka pakkaa ja postittaa verkkokaupan tilaukset. Jos fani joutuu odottamaan pipoaan kolme viikkoa, maine menee.

Nimeä selkeä fanituotevastaava: Tehtävää ei voi jättää "kaikkien yhteiseksi". Seura tarvitsee yhden henkilön (esimerkiksi aktiivisen seuratoimijan tai juniorin vanhemman), joka ottaa vastuun tilauksista.
Rutiini postituksiin: Sovi kiinteä päivä (esimerkiksi joka tiistai), jolloin viikon aikana tulleet verkkokauppatilaukset pakataan ja viedään postiin.
"Nouda hallilta" -vaihtoehto: Tarjoa paikallisille faneille mahdollisuus tilata tuote netistä ja noutaa se ilmaiseksi seuraavasta kotiottelusta. Tämä säästää postituskuluja ja tuo ihmisiä hallille.

4. Kaupalliset kampanjat ja somemarkkinointi

Tuotteet eivät myy itseään, vaan niitä on markkinoitava aktiivisesti JHT:n sosiaalisessa mediassa.

Pelaajat malleina: Älä käytä tuotekuvissa pelkkiä valmistajan kuvia. Laita JHT:n edustusjoukkueen pelaajat päälle uudet hupparit ja pipot, ja ota heistä tyylikkäitä tai hauskoja kuvia/videoita treenien jälkeen somen puolelle.
Kausisesongit hyötykäyttöön: Organisoikaa myynti kalenterin mukaan. Syksyllä koulujen alkaessa myydään JHT-reppuja ja -pipoja, joulukuussa "JHT-joululahjoja" (kaulaliinat, lahjakortit) ja keväällä pudotuspelien aikaan virallisia fanipaitoja ja pelikiekkoja.
Pakettitarjoukset: Luo verkkokauppaan paketteja, kuten "Kannattajan starttipaketti: Pipo + Kaulaliina" yhteishintaan, mikä nostaa keskiostoksen määrää.

Miten joukkueiden kannustus on järjestettävä?

Jääkiekon Suomi-sarjassa, ja erityisesti JHT:n ja Raahe-Kiekon kaltaisilla perinteikkäillä paikkakunnilla, katsomokulttuuri ja joukkueiden kannustus on seuran elinehto. Puoliamatöörisarjassa tunnelma ei synny itsestään ammattilaisliigojen tapaan, vaan seuran on järjestettävä, johdettava ja tuettava fanitoimintaa aktiivisesti.

Tehokas kannustustoiminta vaatii seuralta organisoitua otetta, joka voidaan jakaa kolmeen pääalueeseen:

1. Virallisen faniryhmän tukeminen ja fasilitointi

Faniyhteisön ydin (kuten JHT:n uskolliset kannattajat tai Raahe-Kiekon aktiiviryhmä) tarvitsee seuralta konkreettista apua, jotta toiminta voi kasvaa.

Oma katsomolohko ("Fanikatsomo"): Jäähallista on nimettävä selkeä alue, johon äänekkäimmät kannattajat saavat kokoontua. Tämän lohkon läheisyyteen ei kannata myydä istumapaikkoja rauhaa hakeville katsojille.
Rekvisiitta seuran puolesta: Seuran kannattaa hankkia faniryhmälle suuria heilutuslippuja, rumpuja ja megafoneja. Kun välineet ovat kunnossa, kynnys chänttien (kannatushuutojen) aloittamiseen madaltuu.
Lippualennukset ja fanimatkat: Faniryhmän ydinjäsenille on tarjottava edullisemmat kausikortit. Kun pelataan paikallispelejä Kalajoen ja Raahen välillä, seuran tulee organisoida ja sponsoroida bussikuljetuksia vieraspeleihin (fanimatkat). Mikään ei sytytä kotikatsomoa paremmin kuin vierasfaniosaston saapuminen halliin.

2. Tavallisen yleisön aktivointi ottelutapahtumassa

Suurin osa Suomi-sarjan katsojista on "hiljaista" istumakatsomoa, joka syttyy vasta maalin tullessa. Seura voi kuitenkin aktivoida heitä pienillä teoilla:

"Klapperit" eli läpsyttimet: Sponsorien (paikallisten yritysten) rahoittamat pahviset läpsyttimet jokaiselle istumapaikalle. Ne moninkertaistavat hallin äänitason ja tarjoavat yritykselle loistavan mainospaikan.
Musiikki ja valot: Ottelun musiikilla on valtava merkitys. Katkoilla soitetun musiikin on oltava energistä, ja pelikatkojen kuulutusten tulee lietsoa yleisöä mukaan (esim. "Yleisö, ottakaa kantaa!" ennen tärkeää aloitusta). Jos hallin tekniikka sallii, valoshow ennen joukkueen jäälle tuloa nostaa tunnelmaa.
Ottelujuontaja katsomoon: Perinteisen "kasvottoman" kuuluttajan lisäksi hallissa voi olla mikrofonin kanssa liikkuva ottelujuontaja, joka haastattelee lapsia erätauoilla, jakaa pieniä palkintoja ja vetää katsomokilpailuja.

3. Digitaalinen kannustuksen johtaminen (Some)

Kannustaminen ei lopu pelin päättymiseen, vaan seuran on ohjattava sitä somessa viikon ympäri.

Huudatukset ja chäntit someen: Jos faniryhmä luo uuden hyvän kannatuslaulun, kuvatkaa siitä video ja jakakaa sanat seuran Instagramissa ja Facebookissa. Näin tavallisetkin katsojat oppivat sanat ja voivat yhtyä huutoon hallilla.
"Ottelun 7. pelaaja" -tunnustus: Ottakaa tavaksi palkita somessa pelin jälkeen paitsi paras pelaaja, myös "ottelun paras fani" tai kuvata katsomon parasta tunnelmaa. Tämä luo faneille tunteen siitä, että heillä on suuri merkitys ottelun voittamisessa.
Yhteisölliset haasteet: Ennen isoja paikallispelejä somessa voidaan käynnistää haasteita, kuten "Kaikki keltaista/punaista päälle lauantaina" (tunnusväripelit).

Miten vastuut jaetaan?

Kannustuksen organisointia ei voi jättää joukkueen päävalmentajan tai pelaajien huoleksi. Seura tarvitsee:

Tapahtumapäällikön / Ottelujärjestäjän: Vastaa siitä, että valot, musiikki, läpsyttimet ja kuulutukset toimivat synkronoidusti pelin aikana.
Yhdyshenkilön faniryhmään: Seuran hallituksesta on hyvä nimetty yksi henkilö, joka keskustelee suoraan faniryhmän johtajien kanssa (lippukiintiöt, matkat, hallisäännöt esim. tifoja varten).
Juniorijoukkueet apuun: Ottakaa seuran omat juniorit vuorotellen rumpuryhmiin tai heiluttamaan lippuja edustuksen sisääntulon ajaksi. Tämä luo yhteisöllisyyttä ja takaa ääntä halliin.

Miten kannustusjoukot voivat kannustaa JHT:n joukkuetta?

JHT Kalajoen kannustusjoukot – niin virallinen faniryhmä kuin tavalliset katsomokatsojat – voivat luoda Kalajoen jäähalliin (Pirkonsuon areenalle) Suomi-sarjan pelottavimman kotiluolan. JHT:n tunnusvärit, keltainen ja sininen, sekä seuran pitkä historia tarjoavat loistavat työkalut visuaaliseen ja äänekkääseen kannustukseen.

Kannustusjoukot voivat tukea joukkuetta konkreettisesti seuraavilla tavoilla:

1. Visuaalinen näyttävyys ("Keltainen meri")

Mikään ei sytytä kotijoukkuetta ja hämmennä vastustajaa enempää kuin se, että katsomo näyttää yhtenäiseltä.

Tunnusvärien tunnustaminen: Kannustusjoukkojen tulisi sopia, että fanikatsomoon tullaan aina JHT-fanipaita, kelta-sininen pelipaita, huppari tai vähintään seuran kaulaliina kaulassa.
Suuret heilutusliput ja tifot: JHT:n faniryhmä voi valmistaa suuria kelta-sinisiä heilutuslippuja, joita heilutetaan joukkueen luistellessa jäälle, maalien jälkeen ja ottelun ratkaisevilla hetkillä. Erityisiin paikallispeleihin (kuten Raahe-Kiekkoa vastaan) voidaan valmistaa katsomon peittävä lakana eli tifo.

2. Äänenkäyttö ja rytmi (Rumpu ja chäntit)

Jääkiekko-ottelussa pelkkä satunnainen huutelu ei kannattele tunnelmaa, vaan tarvitaan organisoitua ääntä.

Rumpuryhmän johtama tahti: Fanikatsomoon tarvitaan vähintään yksi tai kaksi isoa rumpua. Rummun tehtävä ei ole vain pitää meteliä, vaan antaa selkeä rytmi (esim. kop-kop-kop -> "JHT!"), johon koko hallin istumakatsomo on helppo lähteä mukaan läpsyttimillä tai käsien taputuksilla.
Kalajokiset chäntit (kannatushuutot): Perinteisten "Taistele JHT!" -huutojen lisäksi kannustusjoukot voivat ottaa käyttöön lyhyitä, helposti opittavia lauluja ja huutoja. Erityisesti vastustajan jäähyjen aikana tai JHT:n ylivoiman alkaessa yhteinen huuto luo valtavan paineen kentälle.

3. Ottelun mikrohetkien hyödyntäminen

Kannustuksen on elettävä pelin mukana. Joukkue tarvitsee tukea eri tavalla eri tilanteissa:

Sisääntulo ja momentum: Kun JHT luistelee jäälle, kannustusjoukkojen on annettava kaikkensa. Samoin silloin, kun JHT saa pitkän pyörityksen vastustajan päätyyn tai ottaa tärkeän alivoimataistelun (esim. 5v3-alivoima).
Joukkueen tukeminen vaikeilla hetkillä: Helpoin virhe on hiljentyä silloin, jos vastustaja tekee maalin tai JHT joutuu tappioasemaan. Oikeat kannustusjoukot mitataan silloin, kun he alkavat huutaa entistä kovempaa JHT:n logolle juuri takaiskun jälkeen. Tämä antaa pelaajille signaalin, että katsomo uskoo edelleen heihin.

4. Vierasmatkat ("Ryöstöretket")

Koska välimatkat muihin pohjoisen lohkon joukkueisiin – kuten Raahe-Kiekkoon (Raahe) tai Laser HT:hen (Oulu) – ovat suhteellisen lyhyitä, JHT:n kannustusjoukkojen kannattaa näkyä myös vieraissa.

Invaasiot vierashalleihin: Kun fanit organisoituvat ja lähtevät omalla bussilla tai autokaravaanilla esimerkiksi Raaheen, he voivat ottaa vierashallin haltuunsa. Tämä luo JHT:n pelaajille "kotipelin tunteen" myös reissussa ja hitsaa joukkueen sekä fanit tiukasti yhteen.

Miten aloittaa toiminnan tehostaminen?

Jos olette perustamassa tai aktivoimassa JHT:n kannustusjoukkoja, kannattaa ottaa suoraan yhteys seuran johtoon tai tapahtumavastaavaan. Seurat usein mielellään esimerkiksi auttavat rumpujen säilytyksessä hallilla, tarjoavat faneille oman vakituisen seisomakatsomolohkon ja voivat auttaa fanimatkojen bussiurakoiden neuvotteluissa.

Tässä on neljä JHT:lle räätälöityä, helposti opittavaa ja tarttuvaa kannatuslaulua (chänttiä), joita rumpuryhmä ja fanikatsomo voivat käyttää Pirkonsuon areenalla.

Malleissa hyödynnetään Euroopan jalkapallo- ja jääkiekkokatsomoista tuttuja, parhaiten toimivia melodioita, jotka ovat tarpeeksi yksinkertaisia koko hallin mukaan tempaamiseen.

1. Aloitus- ja sytytyslaulu: "Meidän JHT"

Tämä laulu sopii loistavasti hetkeen, kun joukkue luistelee jäälle, tai erän alkuun luomaan tasaista, voimakasta äänivallia.

Melodia: Tuttu pop-klassikko Amarillo tai perinteinen jalkapallochäntti.
Rytmi: Reipas ja marssitahtinen rummunlyönti jokaisella tavulla.

(Rumpu: pum - pum - pum - pum)
Meidän sininen, meidän keltainen,
Meidän sydän sykkii sille aina!
J-H-T! (pum pum)
J-H-T! (pum pum)
Kalajoen ylpeys taistelee!

2. Painostuslaulu: "Pohjoisen voima"

Käytetään silloin, kun JHT saa pitkän pyörityksen vastustajan päätyyn, ylivoima alkaa tai tarvitaan kovaa painetta katsomosta.

Melodia: Nopea, nouseva ja aggressiivinen rytmi.
Rytmi: Kaksi nopeaa rummuniskua, jota seuraa huuto ja käsien taputus ylhäällä.

(Rumpu: pum-pum) -> (Kaikki taputtavat: läps-läps)
Taistele JHT!
(Rumpu: pum-pum) -> (Kaikki taputtavat: läps-läps)
Voittoon JHT!
(Rumpu: pum-pum-pum-pum – nopeutuu)
Oooo-ooo-oooo, kelta-sininen!
Oooo-ooo-oooo, me voitetaan taas!

3. Puolustus- ja taistelulaulu: "Koti ei horju"

Tämä chäntti otetaan käyttöön vaikeilla hetkillä: kun pelataan kriittistä alivoimaa, vastustaja painaa päälle tai JHT on maalin tappioasemassa ja tarvitsee katsomon tukea.

Melodia: Hitaampi, syvä ja jylhä "viikinkityylinen" huuto.
Rytmi: Yksi raskas rummunisku, pitkä hiljaisuus ja huuto.

(Rumpu: PUM........ ja kädet ilmaan)
KALAJOKI!
(Rumpu: PUM........)
JHT!
(Rumpu: PUM-PUM-PUM)
Tää on meidän koti, täällä ei horjuta!
(Toistetaan alusta voimakkaammin)

4. Paikallispelien kuitti: "Pohjoisen valtias"

Erityisesti Raahe-Kiekkoa tai Laser HT:ta vastaan käytettävä chäntti, jolla otetaan halli haltuun joko kotona tai reissupelissä vieraskatsomossa.

Melodia: Saku Sammakko tai muu helppo, jankkaava kansanlaulun rytmi.
Rytmi: Hypitään ja huudetaan olkapää-olkapäässä.

Ei välii minne ajetaan,
Me teidät aina kaadetaan!
Kelta-sininen on pohjoisen valtias,
J-H-T, J-H-T, J-H-T!

? Vinkit laulujen käyttöönottamiseksi:

Sanat jakoon somessa: JHT:n faniryhmä voi tehdä somen puolelle lyhyen videon, jossa chänttien sanat esitellään ennen isoa peliä.
Capo katsomoon: Fanikatsomoon tarvitaan yksi "capo" eli henkilö, joka seisoo selin kenttään ja näyttää megafonilla tai käsillään muille faneille, mikä laulu milloinkin aloitetaan.
Yhteistyö dj:n kanssa: Sovi hallin musiikista vastaavan kanssa, että kun fanikatsomo aloittaa laulun, hallin kaiuttimista tuleva musiikki katkaistaan heti, jotta fanien ääni pääsee kuulumaan koko areenalle.

Tässä on organisoitu ottelupäivän pelikirja (runko), jonka avulla JHT voi luoda sujuvan, viihdyttävän ja taloudellisesti tehokkaan ottelutapahtuman. Aikataulu on laskettu lauantain tyypillisen kotiottelun mukaan (peli alkaa klo 16:00).

⏱️ VAIHE 1: Valmistelut (2 tuntia ennen peliä)

Tavoite: Paikat kuntoon ennen kuin ensimmäiset katsojat saapuvat.

Klo 14:00 – Ovet auki talkoolaisille
- Lipunmyyntipisteen ja korttipäätteiden testaus.
- Kahvion, makkarapisteen ja fanituotemyymälän pystytys keskeisille paikoille.
- Mainoskumppaneiden esitteiden tai tuotteiden jako katsomopenkeille (esim. läpsyttimet).
Klo 14:30 – Äänentoisto ja faniryhmä
- DJ ja kuuluttaja testaavat mikit ja musiikin voimakkuuden.
- Faniryhmä tuo rummut, megafonit ja suuret heilutusliput katsomolohkoonsa.

VAIHE 2: Ovet auki yleisölle (1 tunti ennen peliä)

Tavoite: Heräteostosten maksimointi ja tunnelman virittäminen.

Klo 15:00 – Lipunmyynti ja hallimusiikki käyntiin
- Taustamusiikki soi hallissa (energistä mutta maltillisella volyymilla, jotta ihmiset voivat jutella).
- Some-isku: Seuran Instagramiin ja Facebookiin päivitetään kuva/video tyhjältä areenalta: "Ovet ovat auki, tervetuloa Pirkonsuolle!"
Klo 15:20 – Joukkueiden alkulämpö jäällä
- Musiikin tempo nousee (rokkia/energiaa).
- Kuuluttaja toivottaa yleisön tervetulleeksi ja lukee illan otteluisännän (pääsponsorin) tiedot.
- Fanituotevastaava ja kummipelaajien esittelijät aktivoituvat myyntipisteillä.

VAIHE 3: Ottelun alku (10 minuuttia ennen peliä)

Tavoite: Katsojien sytyttäminen ja "FOMO-efektin" luominen somessa.

Klo 15:50 – Valot pois ja alkushow
- Hallin yleisvalot sammutetaan (jos tekniikka sallii).
- DJ soittaa JHT:n virallisen sisääntulomusiikin.
- Fanikatsomo aloittaa ensimmäisen chäntin, juniorit heiluttavat lippuja jääkoneen portilla.
Klo 15:55 – JHT luistelee jäälle
- Kuuluttaja huutaa aloitusviisikon pelaajat ja heidän kummisponsorinsa.
- Yleisö nousee seisomaan ja käyttää läpsyttimiä.
Klo 16:00 – Kiekko jäähän (1. erä alkaa)
- Some-isku: Ottelun avauskokoonpano julkaistaan brändättynä kuvana somessa heti pelin alkaessa.

VAIHE 4: Erätauot (20 minuuttia)

Tavoite: Kassavirran maksimointi ja yleisön viihdyttäminen.

Erän päättyessä – Ohjaus myyntipisteille
- Kuuluttaja muistuttaa heti yleisöä: "Erätauolla teitä palvelevat kuuma makkara, JHT-kahvio sekä fanituotepiste, josta löydät uudet hupparit!"
Tauon puoliväli (Jääkoneen ajaessa) – Katsomoviihde
- Järjestetään jäällä tai katsomossa pieni kilpailu (esim. frisbeen heitto keskiympyrään, voittajalle otteluisännän lahjakortti).
- Kuuluttaja lukee muiden Suomi-sarjan otteluiden väliaikatuloksia.
Erätauon loppu – Some-päivitys
- Instagram Storiesiin päivitetään tauko-tilanne ja lyhyt videopätkä avauserän maalista.

VAIHE 5: Pelin ratkaisu ja loppu

Tavoite: Hyvän fiiliksen jättäminen ja seuraavan pelin markkinointi.

Viimeiset 5 minuuttia (Tiukka tilanne)
- DJ ei soita musiikkia katkoilla pitkään, vaan antaa faniryhmän rummun ja chänttien täyttää halli.
- Yleisöä seisotetaan ja taputetaan viimeiset minuutit.
Pelin päättyessä – Palkitsemiset
- Joukkueet kiittävät katsomoa (JHT-pelaajat tulevat keskiympyrään ja nostavat mailat faneille).
- Palkitaan ottelun parhaat pelaajat ja JHT:n "Nälkäisin pelaaja" (somessa kuva sponsorin logon kanssa).
Pelin jälkeen (Klo 18:30 ->)
- Some-isku: Lopputulos ja kiitos yleisölle (katsojamäärä mainittu) julkaistaan somessa 30 minuutin sisällä pelin päättymisestä.
- Seuraavan kotiottelun mainos ja lippulinkki lisätään heti julkaisun perään

Huom. Tämä kirjoitus on tehty tekoälyn avulla ja siksi siinä voi olla virheitä.

Urheilu

maanantai 24. elokuuta 2026

JHT ja Raahe-Kiekko